Viikissä kohtaavat kestävyys ja talous – opinnot luovat pohjaa tulevaisuuden haasteiden ratkaisuun

Helsingin yliopiston Viikin kampuksen ympäristö- ja elintarviketalouden ohjelmassa yhdistyvät ympäristöön, ruoantuotantoon ja kestävään talouteen liittyvien globaalien haasteiden ratkaisu. Entinen jääkiekkoilija ja nykyinen opiskelija kertoo, miksi ohjelma veti puoleensa, ja miten Viikin yhteisöllinen ilmapiiri on tukenut sekä opintoja että elämän mittaisia ystävyyssuhteita.
Tarina
Paulus Rundgren

Miten kuulit ohjelmasta ja miksi valitsit ympäristö- ja elintarviketalouden opiskelun Viikissä?

Paulus: Kun lopetin jääkiekkoilijan uran 25-vuotiaana, halusin löytää opintoalan jossa oppisin talouden toiminnasta ja liiketoiminnasta sekä saisin akateemista tukea mahdolliselle yrittäjän uralle. Olinkin jo päätymässä hakemaan kauppakorkeakouluun kunnes löysin vaihtoehtoja tutkimalla ympäristö- ja elintarviketalouden ohjelman. Uskoin YET-ohjelman tarjoavan myös yhä ajankohtaisempaa erikoisosaamista kestävyyshaasteiden ratkomisessa unohtamatta talous- ja liiketoimintaosaamista. Valinta kandiohjelmaksi tuntui täydelliseltä, koska se yhdistää kaupallisen alan, elintarvikesektorin ja ympäristöalan erikoisosaamista. Ajattelin, että yhdistämällä kestävään talouteen ja ruoantuoantoon liittyvää erikoisosaamista perinteisemmän talousajattelun kanssa voisin erottautua työmarkkinoilla. Jälkikäteen olen ollut tyytyväinen valintaani.

Kenelle tämä ohjelma mielestäsi sopii?

Paulus: Helsingin yliopiston Viikin kampuksen ympäristö- ja elintarviketalouden ohjelma sopii heille, joita kiinnostaa kestävä talous ja liiketoiminta, luonnonvarat sekä koko elintarvikeketju aina pelloista pöytään saakka. Opiskelijoita on monista eri taustoista, ja Viikki onkin eri tieteenalojen ja näkökulmien “sulatusuuni”, jossa ajattelun on mahdollista rikastua. Yhteisönä Viikki on täynnä maanläheisiä ihmisiä, joiden kanssa on helppo opiskella ja viettää vapaa-aikaa.

Millaisia opintosi ovat olleet käytännössä?

Paulus: Opinnoissa korostuu sopivalla tavalla teoria ja käytännönläheisyys – esimerkiksi ryhmätyöt, kenttäkurssit ja tentit antavat hyvät valmiudet ympäristö- ja elintarviketalouden kysymyksiin. Mm. elintarvikkeita koskevat kysymykset ovat sellaisia, joihin meillä jokaisella on kosketuspintaa arjessa, jolloin teoria ja käytäntö yhdistyvät luonnollisella ja kiinnostavalla tavalla. Käytännönläheisyys tuntuu aina olevan oppimisen keskiössä, sekä aito halu vaikuttaa kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Viikkiläisten opiskelukavereiden kanssa opiskelu on ollut hauskaa ja ilmapiiri toisia kannustava.
Viikki on täynnä hyväsydämisiä ihmisiä, joiden kanssa opiskelu ja yhteinen vapaa-aika ovat tuoneet pitkäaikaisia ystävyyssuhteita.

Millainen merkitys Viikissä opiskelemisella on ollut sinulle henkilökohtaisesti?

Paulus: Viikissä olen päässyt osaksi yhteisöä, jossa yhdessä halutaan ratkoa haastavia ongelmia ja myöskin viedä suomalaista kestävyysosaamista seuraavalle tasolle. Yliopistolla on lämminhenkinen ilmapiiri, ja professorit ja opettajat ottavat kaikki huomioon. Yhteinen aika opiskelutovereiden kanssa on ollut tärkeää paitsi opiskeluaikana, myös sen jälkeen. Viikissä luodut suhteet ovat osoittautuneet todella elämää rikastaviksi ja uskoisin, että myöskin myöhemmin uralla hyödyllisiksi, sillä Viikissä on jo lähtökohtaisesti hyvä määrä erilaisia näkökulmia edustettuna. Viikissä opetellaan ajattelemaan teoriaa ja käytännön ongelmia monimuotoisesti ja hyvin rikkaalla tavalla erilaisista näkökulmista. 

Mitä haluaisit tehdä valmistumisen jälkeen?

Paulus: Valmistuminen häämöttää aivan nurkan takana, ja tällä hetkellä työskentelen liiketoiminnan kehitystehtävissä Valiolla, maitotilojen omistamassa ruokatalossa. Tulevaisuudessa minua kiinnostaa auttaa yrityksiä matkalla kohti kestävää liiketoimintaa, ja tällä hetkellä suuri ja kehittyvä suomalainen meijeri tarjoaa paljon oppeja.