Uratarinat- Maatalousekonomian ja yrittäjyyden opintosuunta
Kandidaatintutkinto antaa valmiudet jatkaa opintoja maisterivaiheeseen tai siirtyä työelämään erilaisiin asiantuntijatehtäviin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla tai yrittäjänä.

Maatalousekonomian ja yrittäjyyden opintosuunnasta kandidaatit voivat työllistyä maatalous- ja elintarvikealan valmistelutehtäviin julkisella sektorilla ja asiantuntijatehtäviin yrityksissä. He voivat toimia yrittäjinä. Myös kansalais- ja edunvalvontajärjestöillä on alan työpaikkoja Suomessa ja ulkomailla.

Antti Jaakkola - Pääaine: Maatalousekonomia

Opiskeluja valitessaan Antti Jaakkola puntaroi yliopiston ja ammattikorkeakoulun metsätalouden opintojen välillä. Vaaka kallistui Viikkiin ja maatalousekonomiaan.

- Haluan selvittää itseäni kiinnostavia kysymyksiä taustoihin saakka, valmiita vastauksia syvemmälle. Kun minua luonnon lisäksi kiinnostavat vielä talousasiat, valinta oli selvä. Viikissä voi hienosti yhdistää biologian, maatalouden, taloustieteiden, maatalouspolitiikan ja tekniikan opintoja. Sivuaineeksi voi helposti valita esimerkiksi elintarvike- ja agroteknologian opintoja tai jopa johtamistaitojen ja viestinnän opiskelua neuvontaopin muodossa, Jaakkola  perustelee.

Yliopisto-opinnot ovat vastanneet neljättä vuottaan opiskelevan Jaakkolan odotuksia.

- Yllättävintä on ollut huomata aina opintojen edetessä, mitä kaikkea ei vielä tiedäkään.

Talouden linkittäminen ympäristöasioihin kiinnostaa Jaakkolaa. Tulevaisuudessa hän tähtää yksityiselle sektorille maatalous- ja elintarvikekaupan tai hankinnan pariin.

- Suuri päämäärä nykymaataloudessa on järkevästi ja kannattavasti siirtyä vihreämpään talouteen, Jaakkola miettii.

- Itse pääsin viime kesän työharjoittelussa Raisio Oyj:n viljakauppayksikössä tekemään kandintyötäni ja mahdollisesti myöhemmin graduani hiilijalanjälkitutkimuksen osana.

Raision tutkimuksen tarkoituksena on laskea tilatasolla niin sanotut ympäristöindeksit hiilioksidin ja energian käytön osalta. Sen jälkeen tarkastellaan, voiko indeksille määrittää rahallista arvoa ja löytyykö tilan taloudellisen tuloksen ja ympäristöindeksin väliltä yhteyttä.

Ensimmäisenä kesänään opintojen aloittamisen jälkeen Jaakkola suoritti Lännen Tehtaat 
Oyj:n koetilalla maatalousharjoitteluaan ja pääsi ohessa selvittämään herneen puintiaikatauluja.

- Oman alan töitä pääsee Viikistä kesäisin tekemään todella hyvin, Jaakkola kehuu.

Kulunut vuosi Jaakkolalla kului ainejärjestötehtävissä. Hän toimii jouluun saakka maatalousylioppilaiden ainejärjestö Sampsan puheenjohtajana.

- Vuoden mittainen johtamistaidon ja viestinnän kurssi, Jaakkola luonnehtii tehtäväänsä ja suosittelee ainejärjestötoimintaa kaikille opiskelijoille.

-  Järjestön parista saa paitsi hyviä taitoja, myös uusia ystäviä ja yhteyksiä yli oppiainerajojen niin yliopistolta kuin työelämästäkin.

Opiskelijaelämä on Viikissä vilkasta ja yhteisöllistä. Varsinkin muualta Suomesta Helsinkiin tulevalle, jolla ei ole täällä valmista kaveripiiriä, löytyy Jaakkolan mukaan kampukselta paljon seuraa ja tekemistä.

- Urheilupuolella on paljon aktiviteettia varsinkin palloilulajeissa ja kulttuurin saralla kokoonnutaan esimerkiksi viini- ja olutiltoihin asiantuntijan opastuksella ja parhaillaan suunnitellaan teatterimatkaa Tallinnaan.

Perinteisten opiskelijabileiden lisäksi järjestetään tutustumisia ja seminaareja yhteistyössä eri maatalous- ja elintarvikealan yritysten, järjestöjen sekä yhteisöjen kanssa.

- Parhaimpana esimerkkinä perinteinen maakuntamatka, jossa yhdistyvät 3–4 päivän aikana kaikki edellä mainitut toimet aina vuosittain vaihtuvassa maakunnassa.

Erik Lindroos - Pääaine: Maatalousekonomia

Erik Lindroos opiskeli pääaineenaan maatalousekonomiaa. Tutkinto toi hänelle työpaikan lisäksi hyvän perustan tulevaisuutta varten.

- Olen maatilalta kotoisin, joten luonnonläheiseen Viikkiin oli luontevaa hakea. Olin kiinnostunut talousasioista, joten tätä kautta maatalousekonomia tuntui hyvältä valinnalta, Erik Lindroos kertoo.

Lindroos opiskeli maatalousekonomiaa pääaineenaan taloustieteen laitoksella. Sivuaineenaan hän luki ympäristöekonomiaa.
- Ympäristöekonomia kiinnosti minua siksi, että halusin ymmärtää paremmin ympäristöasioita. Ne ovat maatalouspolitiikan kannalta oleellisia tiedostaa ja usein kaikkien päätösten takana, hän selittää.

Lindroosille yliopisto-opinnot antoivat valmiudet hallita uusia asioita sekä ymmärtää isoja kokonaisuuksia. Yliopistolla oppi myös sitoutumaan siihen työhön mitä tekee. 
- Maatalouspolitiikka pääaineena antoi hyvän pohjan ymmärtää maatalouden perusvaatimuksia ja toimintaympäristöä, Lindroos tiivistää.

Ystävät tärkeä osa opiskeluaikaa

Opintojen alussa Lindroos satsasi hiihtouraan, ja silloin tavoitteena oli suorittaa 50 opintopistettä vuodessa. Hiihtouran jälkeen opintopisteitä kertyi enemmän. 
- Opintoja suunniteltiin yhdessä kavereiden kanssa, koska opiskelu yhdessä oli helpompaa. Opinto-oppaasta löytyi tiedot kursseista, mutta opinto-ohjauksestakin olisin voinut saada hyötyä opintojen suunnittelussa, Lindroos pohtii.

Erityisen tärkeään rooliin nousi myös opiskelijajärjestötoiminta.
- Se on erittäin tärkeää, siellä ystävystyy ihmisten kanssa loppuelämäksi ja monista tulee myös kollegoja. Keskustelemalla ihmisten kanssa oppii asioita paremmin ja sosiaaliset taidot kehittyvät, Lindroos painottaa.

Hän näkee myös etunaan urheiluharrastuksen tuoman voittamisen ja häviämisen taidon.
- Urheilun kautta oppii fokusoimaan asioita. Siitä on hyötyä myös työelämässä, jossa pitää nykyään pystyä työskentelemään paineen alla ja kyetä ottamaan kritiikkiä vastaan, Lindroos sanoo.

Tutkinto toi työpaikan

Lindroos työskentelee tällä hetkellä amerikkalais-saksalaisessa yrityksessä, joka jalostaa ja myy sokerijuurikkaan siemeniä. Hänen toimipaikkansa on Frankfurt. 
- Olen vastuussa lajikkeiden suorituskyvystä ja niiden monitoroinnista kahdessatoista maassa. Toimin linkkinä amerikkalaisten jalostajien ja markkinoiden välillä. Työhöni kuuluu esimerkiksi matkustamista, virallisia lajikokeita sekä teollisuuden edustajien tapaamisia, Lindroos luettelee.

Hänen työssään tarvitaan hyviä sosiaalisia taitoja ja paineensietokykyä.
- Työssäni kiinnostavinta on se, että saan nähdä uusia paikkoja ja ihmisiä sekä tehdä kansainvälisiä töitä maatalouden parissa. Arvostan mahdollisuutta työskennellä ympäristössä, jossa työmoraali on korkea ja jossa voin oppia maataloudesta ja maatalouskaupan alasta maailmalla ylipäänsä, Lindroos sanoo.

Hiihtouran takia hän ei kerinnyt paljon kesätöitä tekemään, mutta opiskeluajan työharjoittelun Lindroos suoritti maa- ja metsätalousministeriössä. Lisäksi hän on työskennellyt SLC:ssä ja toiminut hienojalostajan edustajana opintojen ohessa. 
- En olisi saanut nykyistä työtäni ilman tätä tutkintoa, se on ihan varma. Lisäksi tutkinto on auttanut vastaamaan työnantajan vaatimuksiin ja antanut perustan koko hommalle, Lindroos sanoo.

Opiskelun iloa

Tulevaisuudessa Lindroos toivoisi yliopisto-opinnoilta tiiviimpää tutustumista työelämään.
- Tällä hetkellä työelämässä tarvitaan hyviä keskustelutaitoja; pitää osata argumentoida sekä esittää omia kantoja asioihin, hän pohtii.

Lindroosin mielestä on kuitenkin tärkeintä nauttia opiskelusta, ja se onkin hänen neuvonsa muille opiskelijoille.
- Se on kyllä hyvää aikaa. Opintojen aikana oppii uusia näkökulmia asioihin. Harjoitustyöt kannattaa tehdä huolella ja niistä kannattaa käydä keskustelua muiden opiskelijoiden kanssa. Neuvoja kannattaa kysyä myös vanhemmilta opiskelijoilta. Lisäksi on hyvä valita monipuolisia kursseja ja verkostoitua. Myös työkokemuksen hankkimisesta on aina etua.

Sanna-Helena Ranta - Pääaine: Maatalousekonomia

Poikkitieteellinen tutkinto on kilpailuetu

Sanna Helena-Ranta vannoo poikkitieteellisen ja ainutlaatuisen tutkinnon nimeen. Hän rakensi opiskeluaikana laajat verkostot, ja on niiden kautta päässyt mielenkiintoisiin töihin. 

- Hain alun perin hakemaan kasvinviljelytieteen lisäksi biologian oppiaineeseen. Päädyin kuitenkin valitsemaan kasvinviljelytieteen ja Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan, koska Viikki on monitieteellisempi ja työnsaantimahdollisuudet ovat laajemmat, Sanna-Helena Ranta sanoo.

Ranta vaihtoi myöhemmin pääaineensa maatalouspolitiikkaan ja sitten maatalousekonomiaan. 
- Ruoka- ja elintarviketalous on aina kiinnostanut minua, joten halusin päästä syventymään maatalousekonomiaan, hän kertoo.

Oma-aloitteisuus opinnoissa on tärkeää

Ranta ei ottanut paineita opinnoista, vaan halusi niiden etenevän omalla painollaan. 
- Tavoittelin kursseista kuitenkin hyviä arvosanoja ja ajattelin valmistuvani viidessä tai kuudessa vuodessa, hän muistelee.

Erityisen hyvänä hän pitää sitä, että opiskelijalle annetaan omaa vastuuta opinnoistaan.
- Taloustieteen laitoksella ja varsinkin maatalouspolitiikan oppiaineessa on hyvä meininki ja kannustettiin vastuunkantoon. Minusta on todella tärkeää asennoitua oma-aloitteisesti omaan opiskeluunsa, Ranta sanoo.

Rautainen ammattitaito auttaa eteenpäin

Ranta on työskennellyt esimerkiksi Sirkka-Liisa Anttilan edustajana eduskunnassa sekä MTK:ssä maaseutuasiamiehenä. 
- Minulla oli jo opiskeluaikana harvinaisen laajaa työkokemusta. Olin kesätöissä esimerkiksi pankissa maa- ja metsätalousrahoituksessa. Olen tehnyt myös tutkijan hommia, hän kertoo.

Nykyään Ranta työskentelee Euroopan parlamentissa Riikka Mannerin erityisavustajana muun muassa maatalous, ympäristö- ja metsäpolitiikan lainsäädäntötyössä. 
- Mielenkiintoista on ollut tutustua EU:n päätöksentekoon ja lainsäädäntöjärjestelmään, eri instituutioihin sekä päätöksentekoprosesseihin. Aiempien ja nykyisen työn kautta olen saanut todella rautaisen käsityksen maatalouspolitiikasta, hän sanoo.

Opinnoista on ollut Rannan mielestä paljon hyötyä sekä työn saannissa että sen tekemisessä. 
- Poikkitieteellinen tutkinto kiinnostaa työnantajia ja se antaa valmiuksia ymmärtää kokonaisuuksia paremmin. Se on ehdoton kilpailuetu työmarkkinoilla, hän tiivistää. 

Opinnot valmentavat kriittiseen ajatteluun

Rannan mielestä yliopisto-opinnot opettavat teoriapohjan lisäksi aktiivisen ja kriittisen ajattelutavan.
- Täytyy pystyä kyseenalaistamaan ja haastamaan. Sen avulla tulee olemaan aina askeleen edellä ja aktiivisesti mukana siinä, mitä tapahtuu.

Lisäksi hän kannustaa opiskelijoita tarttumaan ainejärjestötoimintaan.
- Kaikesta tärkeintä on verkostoitua opiskeluaikana. Se, että tuntee ihmisiä on olennaista; itse olen juuri sitä kautta saanut kaikki työni tähän mennessä. Olin opiskeluaikanani monissa eri järjestöissä mukana, esimerkiksi ainejärjestössä, osakunnassa, ylioppilaskunnassa ja ammattiliitossa. Kaikki sieltä saadut verkostot ovat olleet hyödyllisiä, hän painottaa.

Muiksi vinkeiksi Ranta vihjaa kielten opiskelun.
- Vaihtoon kannattaa lähteä ehdottomasti, jos se tai kansainvälinen ura vähänkään kiinnostaa. Englannin lisäksi kannattaa lukea vaikkapa ranskaa ja espanjaa, sillä ne ovat maailmankieliä. Vankat perustiedot ja taidot on hyvä hankkia yliopistossa, koska niitä pääsee soveltamaan työelämässä, Ranta sanoo.

Viivi Wanhalinna - Pääaine: Maatalousekonomia

Viivi Wanhalinna oli kiinnostunut kaikista elintarvikeketjun osista, ja halusi tietää siitä lisää. Yliopisto-opinnot mahdollistivat kiinnostavien opintojen lisäksi työpaikan Lontoosta ja paljon kansainvälistä kokemusta. 
-Lukion jälkeen olin haaveillut ratsastuksenopettajan ammatista, mutta päädyin lukemaan itseni hierojaksi. Opiskeluaikana sairastuin kuitenkin diabetekseen, jonka takia kiinnostuin ravitsemuksesta ja elintarvikkeista, Viivi Wanhalinna kertoo.

Hän sai serkultaan kuulla Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opinnoista, ja kiinnostui Viikissä tarjottavista pääaineista.
-Luin pääaineenani elintarviketeknologiaa, ja sivuaineinani oli pakollinen elintarvikekemia ja ympäristöekonomia sillä ympäristöasiat kiinnostavat minua. Myöhemmin tein maisteriopinnot maatalouspolitiikasta, hän kertoo.

Wanhalinnalla ei ollut erityisiä tavoitteita valmistusajan suhteen.
-Halusin opiskella mahdollisimman paljon kaikkea, mikä kiinnostaa. Arvosanojen osalta halusin tehdä kaiken niin hyvin kuin pystyy ja jaksaa. Taloustieteen laitoksella oli myös hyvä ilmapiiri ja tukea opintoihin sai aina nopeasti, hän muistelee.

Kansainvälisyys avaa ovia

Wanhalinna on ollut monipuolisesti töissä eri osissa elintarvikeketjua.
-Olen tehnyt yliopistolla useita eri harjoitteluita,  ja lisäksi olin esimerkiksi olin Roomassa FAO:n pääkonttorilla ja Espanjassa vaihdossa. Tein myös kesätöitä joka kesä. Olin esimerkiksi tuotannossa, elintarvikealan firmoissa myynnissä ja elintarvikelaboratoriossa töissä. Graduni tein MTT:lle, Wanhalinna kertoo.

Kansainväliset harjoittelut ja työt ovat auttaneet Wanhalinnaa saamaan nykyisen työnsä. Hän työskentelee tutkimus- ja tuotekehitys-osastolla Raision omistamassa elintarvikeyrityksessä Halo Foodsissa Lontoossa. 
-Siellä kehitellään muun muassa uusia tuotteita ja tutkitaan erilaisia raaka-aineita. Minusta on kiinnostavaa päästä näkemään elintarviketeollisuuden takana olevia toimintatapoja ja taustoja. Lisäksi on avartavaa nähdä miten tämä kaikki tapahtuu Englannin puolella. Siellä ei ole vastaavaa koulutusta kuin täällä Viikissä, joten tutkintoni erikoisuus on toiminut valttikorttina, hän pohtii.

Wanhalinnan mielestä yliopisto opettaa hyvän ajattelutavan.
-Siellä on opetettu miten kirjoitetaan hyvin, kartoitetaan tavoitteet ja dokumentoidaan kaikki hyvin ylös.  Opin esimerkiksi, miten voidaan lähestyä jotakin ongelmaa ja miten jatkaa siitä eteenpäin.

Kieliopintoihin kannattaa panostaa

Wanhalinna kannustaa muita opiskelijoita kieliopintoihin ja vaihtoon lähtemiseen.
-Kieliä kannattaa lukea, niistä on aina hyötyä. Lisäksi erilaiset ulkomaille tähtäävät vaihto- ja työharjoittelumahdollisuudet kannattaa hyödyntää. Ne ovat todella hyviä tilaisuuksia nähdä millaista on Suomen tai Helsingin yliopiston ulkopuolella. Esimerkiksi puolen vuoden vaihtoaika ei ole niin pitkä, etteikö Suomesta uskaltaisi lähteä pois, Wanhalinna sanoo.

Hän antaa vinkiksi myös osallistua opiskelijajärjestötoimintaan.
-Se on hauskaa ja järjestöt tarjoavat monia erilaisia tapahtumia. Yliopiston laajaa opetustarjontaa kannattaa myös hyödyntää, vaikka olisi kyse omasta alastakin poikkeavasta jutusta. Omaa näköalaa saa siten laajennettua, Wanhalinna tiivistää.