Tutkimuskohteina ovat kääntämisen ja tulkkauksen tuotteet ja prosessit sekä kääntämisen ja tulkkauksen toimintaympäristö toimijoineen. Helsingin yliopistossa tutkitaan esimerkiksi kirjallisuuden kääntämistä, erikoisalojen tekstien kääntämistä ja termityötä, erilaisia audiovisuaalisen kääntämisen ja saavutettavuuden muotoja (mm. kieltenvälistä ja kielensisäistä tekstitystä sekä kuvailutulkkausta), kääntämisen opettamista ja oppimista sekä oikeustulkkauksen käytäntöjä. Tärkeä tutkimusalue on käännösteknologia termipankeista konekääntimiin.
Alla on lueteltuna muutamia käynnissä olevia tutkimusprojekteja. Lisätietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.
Projektissa (2022‒2025 analysoidaan käännöspolitiikkaa ja käytänteitä, jotka ohjaavat maahanmuuttajaväestölle tarkoitetun informaation kääntämistä pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa) ja Tallinnassa. Lisäksi analysoidaan käännetyn informaation tuottamista, levittämistä ja käyttöä alueilla toimivissa yrityksissä ja korkeakouluissa. Projektin rahoittaa Koneen Säätiö, ja siinä yhdistetään funktionalistisen ja sosiologisen käännöstutkimuksen sekä kriittisen kielentutkimuksen teorioita ja menetelmiä.
Monikielisyys on demokratialle haaste: kielimuuri estää maahanmuuttajia osallistumasta yhteiskunnalliseen, kulttuuriseen ja poliittisen elämään ja toimimasta paikallisyhteisön ja yhteiskunnan täysvertaisina jäseninä. Käännöspolitiikka on tärkeä työkalu, jolla maahanmuuttajien integraatiota yhteiskuntaan pyritään edistämään – sen ohella, että tuetaan tulomaan kiel(t)en oppimista. Nykyisin suuri osa käännetystä viestinnästä on saatavilla internetin ja sosiaalisen median välityksellä. Koronaviruskriisi on kuitenkin osoittanut, että kaikki maahanmuuttajat eivät käytä näin saatavilla olevaa käännettyä tietoa, tai tieto ei ole heidän kannaltaan saavutettavaa. Ilmiön tarkempia syitä ei tunneta, ja siksi on tärkeää tuottaa tutkimukseen perustuvaa tietoa maahanmuuttoon liittyvien käännöspolitiikan ja käännöskäytänteiden perusperiaatteista, toteutuksesta ja tehokkuudesta.
Kääntämistä lähestytään projektissa hallintakäytänteenä ja vallan tuottamisen työkaluna, joiden katsotaan mahdollistavan maahanmuuttajien osallisuuden mutta jotka voivat myös johtaa odottamattomaan syrjintään ja yhdenvertaisuusongelmiin. Tutkijat analysoivat tämänhetkisten käännöspoliittisten periaatteiden taustaa ja perustaa, käännettyjä tekstejä ja verkkoympäristöjä, joissa käännetyt tekstit ovat yleisön saatavilla. Lisäksi projektissa haastatellaan käännöspolitiikan ja -käytänteiden suunnittelu-, toteutus- ja käyttövaiheissa mukana olevia henkilöitä. Tavoitteena on ehdottaa uusia ratkaisuja yhdessä eri toimijoiden kanssa käännöspolitiikan ja -käytänteiden laadun parantamiseksi.
Osallistujat:
Simo Määttä (hankkeen johtaja), Tuija Kinnunen, Päivi Kuusi, Svetlana Probirskaja, and Tanya Escudero (Tallinnan yliopisto).
Projektissa analysoidaan koronaviruspandemian aikana tuotettua, maahanmuuttajaväestölle tarkoitettua monikielistä materiaalia Latviassa, Suomessa ja Virossa. Tarkoituksena on tutkia muille kuin maiden virallisia kieliä puhuville suunnatun viestinnän kanavia, laatua, ajanmukaisuutta ja saavutettavuutta.
Projektia koordinoi Tanya Escudero Tallinnan yliopistosta. Tallinnan yliopiston lisäksi mukana ovat Radošās Idejas -kansalaisjärjestö Riikasta ja Helsingin yliopiston käännöstieteen tutkimusyhteisö (Simo Määttä, Tuija Kinnunen ja Svetlana Probirskaja). Projekti on yksivuotinen (1.10.2021 ‒ 30.9.2022), ja sitä rahoittaa Itämeren maiden neuvosto (CBSC).
Tutkimushankkeessa suomennetaan valikoima kirjeenvaihtoa, jota valtioneuvos Johan Albrecht Ehrenström kävi Pietarissa työskennelleiden kollegojensa Carl Johan Walleenin ja Robert Henrik Rehbinderin kanssa.
J. A. Ehrenström tunnetaan ruutukaavaan perustuvan Helsingin asemakaavan laatijana ja Suomen autonomian ajan ensi vuosien poliittisena vaikuttajana. Kirjeenvaihto käsittelee pääasiassa Helsingin kaupungin uuden keskustan rakentamista ja tsaarin hallinnon suhdetta Suomen suuriruhtinaskuntaan. Toissijaisesti kirjeissä käsitellään myös ajan muita tapahtumia ja kirjoittajien yksityiselämää.
Valtaosa kirjeistä on kirjoitettu ranskaksi, joka oli 1800-luvun alussa eliittien lingua franca. Ranska oli myös kieli, jolla Suomen suuriruhtinaskunnan ruotsinkielinen hallinto ja Venäjän tsaarin venäjänkielinen hallinto kommunikoivat keskenään. Lisäksi kirjeissä käytetään ruotsia, ja monet yksittäiset kirjeet ovatkin kaksikielisiä. Koska ranskaa taitavia historioitsijoita on Suomessa kovin vähän, on tärkeää suomentaa kirjeet ja saattaa ne siten tutkijoiden käyttöön. Kirjeiden kääntäminen on siksi kulttuurihistoriallisesti merkittävä hanke. Julkaistavat kirjeet ovat kiintoisaa luettavaa myös laajemmalle yleisölle, joka on kiinnostunut Suomen suuriruhtinaskunnan alkuvuosikymmenten yhteiskunnallisesta elämästä ja arjesta.
Hankkeessa luokitellaan Kansallisarkistossa olevat Ehrenströmin kirjeet niiden asiasisältöjen perusteella temaattisesti, valikoidaan osa niistä julkaistavaksi, transkriboidaan julkaistavaksi valitut kirjeet ja lopuksi käännetään valitut kirjeet suomen kielelle. Hanketta koordinoi käännöstieteen apulaisprofessori Simo Määttä. Kirjeiden luetteloinnin, transkriboinnin ja suomentamisen tekee FM Merja Nivala. Neuvonantajana toimii romaanisen filologian emeritusprofessori Juhani Härmä, joka tuntee kirjekokoelman hyvin ja on tehnyt siihen liittyvää tutkimusta.
Rahoittaja Suomen Kulttuurirahasto.
Osallistujat: Apulaisprofessori Simo Määttä, FM Merja Nivala ja emeritusprofessori Juhani Härmä.
Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten ja venäläisten arkisia kohtaamisia toisaalta sodanaikana ja toisaalta kansainvälisessä Allegro-junassa nykyaikana. Tutkimuksessa kysytään, miten erikielisten ja -taustaisten ihmisten vuorovaikutus tapahtuu, ketkä toimivat tulkkeina, mitä käännös- ja tulkkauskäytäntöjä on. Tutkimuksen lähteinä käytetään sodanajan osalta sotavankien muistelmia, sotatulkkien muistelmia, sotahistoriallista tutkimusta ja arkistoaineistoa. Allegron osalta aineistona toimivat
Tutkimus liittyy laajemmin arkikääntämisen ja sodanajan kääntämisen teemoihin.
Tutkimusta tukee Koneen Säätiö.