Opiskelijatarinoita

Kuka olet, mitä opiskelet ja minkä väriset haalarit alasi opiskelijoilla on?

Olen Aino ja opiskelen historian maisteriohjelmassa. Meillä historian opiskelijoilla on tummansiniset haalarit.

Oliko sinulle itsestään selvää, että haet Helsingin yliopistoon?

Ei ollut! Suunnittelin alun perin hakevani ensisijaisesti kotipaikkakuntaani lähempänä olevaan Oulun yliopistoon, koska en ajatellut voivani päästä sisään Helsingin yliopistoon.

Helsingin yliopistolla on maine, että tänne on vaikea päästä opiskelemaan/hakijoita on paljon. Mitä mieltä olet tästä?

Näin ajattelin itsekin alun perin ja siksi en edes aluksi suunnitellut hakevani tänne. Täällä sitä kuitenkin ollaan! Suomessa ei onneksi ole väliä sillä, missä päin maata opiskelee, sillä samat asiat opetetaan kaikkialla.

Minkä muun myytin haluat murtaa Helsingin yliopistosta? 

Ehkä sen, että pitäisi ylipäätään olla jotenkin tietynlainen ihminen voidakseen opiskella siellä. Yliopisto on yhteisö, joka on jäseniensä summa. Kaikilla on siis yhtäläinen oikeus kuulua joukkoon.

Miten rohkaisisit hakijaa, joka harkitsee Helsingin yliopistoa mutta on vielä epävarma siitä, voiko päästä sisään tai koti on kaukana Helsingistä?

Olin itse ihan samassa tilanteessa aikoinaan ja muistan oman jännitykseni silloin. Näin jälkikäteen ajateltuna tämä jännitys oli kuitenkin turhaa. Vaikka hakijamäärä onkin iso, ainahan joku pääsee sisään. Omaankin kotiini on matkaa yli 500 kilometriä, mutta junalla pääsee kyllä kotiin, kun siltä tuntuu. Pieni hajurako kotipaikkakuntaan ja lapsuudenkotiin voi myös olla ihan tervetullutta vaihtelua itse kullekin. Kannustan siis kaikkia kokeilemaan rohkeasti!

Mikä oli käännekohta, milloin päätit hakea Helsingin yliopistoon? Kuinka monta kertaa hait opiskelemaan Helsingin yliopistoon? 

Kuten aiemmin mainitsinkin, aioin alun perin hakea Ouluun. Tutkittuani tarkemmin hakukriteerejä ja pääsykoevaatimuksia päätin kuitenkin kesken hakuajan laittaa Helsingin ykkösvaihtoehdoksi vähän villinä korttina ihan vain kaiken varalta. Olin siinä mielessä onnekas, että pääsin sisään ensimmäisellä yrittämällä.

Miten opinnot ja Helsingin yliopisto ovat vastanneet aiempiin odotuksiisi? Onko jokin aivan uusi asia yllättänyt sinut?

Opintoni Helsingin yliopistossa ovat todellakin ylittäneet odotukseni. Opetuksen korkea taso, mutta samaan aikaan rento ja keskusteleva ilmapiiri ovat asioita, joista olen erityisen iloinen.

Miten paljon opiskelu Helsingin yliopisto eroaa lukio-opinnoista?

Etukäteen jännitin sitä, tulisinko maaseudun pikkulukion kasvattina oikeasti pärjäämään näin korkeatasoisessa yliopistossa. On kuitenkin hyvä muistaa, että aina on mahdollisuus päästä sisään. Ja jos onnistuu pääsemään sisään, se kertonee jo aika paljon osaamisesta. En esimerkiksi itse kirjoittanut yhtään L:ää, mutta ihan hyvin olen opinnoissani silti pärjännyt.

Millaista tukea opiskelijalle on tarjolla liittyen ajanhallintaan, elämänhallintaan ja uusien opiskelutekniikoiden oppimiseen? 

Tarjolla on todella monenlaista tukea. Yliopistokin haluaa oikeasti, että opiskelijat pärjäävät ja voivat hyvin. Virallisten tahojen, kuten opintopsykologien ja yliopistopappien avun lisäksi tärkeää voi olla myös esimerkiksi asioiden jakaminen muiden opiskelijoiden kanssa. Olen itse opiskelukavereiden kanssa aloittanut varsinaisen graduseminaarin ohella myös ns. ”varjoseminaarin”, jossa voimme keskenämme keskustella graduprosessiin liittyvistä kysymyksistä ja ongelmista ja purkaa huolia ja stressiä. Myös opettajien tarjoama keskusteluapu ja tuki on ollut minulle tärkeä asia opintojeni aikana.