Opinnot ovat osa uraasi. Helsingin yliopistossa urasuunnittelu kuuluu kaikkiin tutkintoihin. Urapalvelut tukee yhteistyössä koulutusohjelmien kanssa kasvuasi asiantuntijaksi osana opintojasi ja erillisin palveluin.
Urapalvelut on tukenasi aina ensimmäisestä opintovuodestasi lähtien ja vielä vuoden valmistumisen jälkeen.
Urapalvelut
Tutustu urapalvelujen koko tarjontaan Opiskelijan ohjeissa, teemoissa Työ ja ura sekä Harjoittelu.
Koulutamme tutkijoita ja lukion filosofian aineenopettajia. Filosofian opinnot valmistavat mihin tahansa ammattiin, jossa tarvitaan kykyä ajatella kriittisesti ja täsmällisesti sekä kirjoittaa selkeästi ja vakuuttavasti.
Oppiaineen perustava ja yleissivistävä luonne ja monipuoliset erikoistumismahdollisuudet antavat erinomaisen pohjan menestyä muuttuvan työelämän monilla aloilla. Kokemus osoittaa että filosofit sijoittuvat hyvin työmarkkinoilla koulutuksessa, hallinnossa, elinkeinoelämässä ja viestinnässä. Äskettäin tehdyssä kyselyssä 93% amerikkalaisista johtajista oli sitä mieltä, että kyky ajatella kriittisesti ja ratkaista monimutkaisia ongelmia sekä kyky kommunikoida selkeästi on tärkeämpää kuin pääaine. Yhdistämällä filosofian opinnot sopivalla tavalla muuhun osaamiseen saat valmiudet tehdä mitä tahansa älyllisesti haastavaa työtä.
Filosofian korkeakoulututkinnon suorittaneet sijoittuvat monipuolisesti työelämään. Pääaineopinnot eivät yksin määrää tulevan uran suuntaa, vaan mm. työkokemus, työharjoittelu ja sivuainevalinnat sekä työelämään liittyvät tiedot, taidot ja valmiudet vaikuttavat siihen suuresti. Työllistymistä edistää opintojen aikana syntyneet yhteydet työnantajiin. Opiskelijan omalla aktiivisella suuntautumisella työelämään ja työnhakuun on huomattava merkitys.
Valmistuneita toimii muun muassa www-tiedottajina, päätoimittajina, kouluttajina, rekrytointipäällikköinä, museonjohtajina, kulttuuritoimenjohtajina ja uutispäällikköinä. Tutkinto luo valmiudet monenlaisiin tiedotus-, koulutus-, suunnittelu- ja hallintotehtäviin valtion, kuntien, yksityisten organisaatioiden ja yritysten palveluksessa. Kirjastot, arkistot, kulttuurijärjestöt ja museot ovat perinteisesti keskeisiä työllistäjiä, mutta kasvava määrä filosofeja sijoittuu myös liike-elämän ja it-alan tehtäviin. Valmistuneita työskentelee lisäksi tutkijoina yliopistoissa ja erilaisissa tutkimusprojekteissa.
Filosofian opinnot antavat taitoja tehtäviin, joissa tarvitaan kykyä eritellä käsitteitä, tuoda esiin vaihtoehtoisia ajattelu- ja toimintatapoja sekä ratkaista ongelmia. Valmistuneet toimivat monilla kulttuurielämän alueilla, kuten hallinto- ja suunnittelutehtävissä. Opiskelija voi kouluttautua myös filosofian aineenopettajaksi tai työskennellä filosofian tutkijana.
Publiikin yhteydessä suoritetun kyselyn mukaan filosofian opiskelijoiden työtehtäviä ovat olleet mm. asiakaspalveluvastaava, esihenkilö, kirjailija, suunnittelija, kirjastovirkailija, tutkija, ohjaaja, mainosalan yrittäjä, koordinaattori, koulutussuunnittelija, järjestösihteeri, tuotepäällikkö, erityisneuvonantaja ja kustannustoimittaja. Tämä publiikin ohessa tehty kysely antaa vain osviittaa vastavalmistuneiden työmarkkinoista, sillä suinkaan kaikki valmistuvat eivät vastaa kyselyyn. Lisäksi työuran kaikki erilaiset mahdollisuudet avautuvat vasta työkokemuksen ja osaamisen kertyessä sekä verkostojen laajetessa.
Lauri Järvilehto istahti 27-vuotiaana koulunpenkille Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian laitokselle. Hän oli lukenut filosofian klassikoita jo aiemmin, ja nopeana miehenä valmistui parissa vuodessa maisteriksi. Ehtikö yliopisto antaa mitään noin vauhdikkaalle opiskelijalle?
– Olen aina ollut aika kriittinen muodollista oppimista kohtaan, mutta yliopistossa huomasin ensi kertaa todella nauttivani opiskelusta.
Järvilehdosta tuli ammatiltaan ajattelun sekatyöläinen. Hän työllistää itsensä tällä hetkellä luennoimalla, opettamalla ja kirjoittamalla kirjoja muun muassa oppimisesta ja ajatteluntaidoista. Hän on ollut kehittämässä Lauri Konttorin, Niklas Hedin ja Peter Vesterbackan kanssa perustamassaan Lightneer-pelistartupissa tietokonepelejäkin, jotka vahvistaisivat nuorten oppimistaitoja ja -haluja.
– Yleissivistyksen ja omien kiinnostuksen kohteiden yhdistäminen voi olla haasteellista. Motivaation synnyttämiseksi täytyy löytää jokin oma konteksti, johon yleissivistävän asian voi mielekkäästi sitoa.
Filosofi Frank Martela oppi Helsingin yliopistossa käytännössä sen, mitä klassikkoromaani kertoi hänelle maailmasta lukioikäisenä: eri tavat elää eivät ole toistaan parempia vaan yhtä hyviä. Kyse on siitä, mikä tekee ihmisen elämästä merkityksellistä juuri hänelle. Martela opiskeli kahta pääainetta. Silloisessa Teknillisessä korkeakoulussa hän pänttäsi informaatioverkostoja ja Helsingin yliopistossa käytännöllistä filosofiaa.
– Ei ollut selkeää ajatusta, mitä isona haluan tehdä.
Kaksien opintojen suorittaminen oli osittain seilaamista kahden maailman välissä. Eri porukoissa arvot olivat osin erilaiset, ja se sopi Martelalle hyvin.
– Minua on aina kiehtonut mahdollisuus liikkua vähän eri tyyppisissä maailmoissa. Silloin oppii enemmän kuin jos liikkuu vain samanlaisten tyyppien kanssa. Maailmankuvaani avarsi huomata, miten eri tavoilla asioita voi lähestyä. Tämä oli yksi tärkeimmistä opeista, jonka yliopistosta sain.
Kaikki Helsingin yliopiston entiset tutkinto-opiskelijat, vaihto-opiskelijat sekä työntekijät ovat alumnejamme. Helsingin yliopiston alumneja on maailmanlaajuisesti lähes 200 000, ja jo yli 30 000 henkilöä on osa alumnitoimintaamme.
Lue lisää Helsingin yliopiston alumneista ja heidän toiminnastaan.