Eläinlääketieteen opiskelijalla Katri Kosusella on menossa viides opiskeluvuosi. Hän kehuu opetusta laadukkaaksi.
– Monipuolisuudessaan opetus jopa ylitti odotukseni. Saamme koulutuksen yleisimpien eläinlajien terveyden- ja sairaanhoitoon, joten tässä on käyty läpi kissat, koirat, kanit ja marsut, hevoset, naudat, siat ja lampaat. Alpakoitakin on Suomessa jo sen verran, että niihinkin hieman perehdyttiin.
Lisäksi opiskellaan eläinsuojelua, tarttuvien eläintautien vastustamista, lihantarkastusta, teurastamovalvontaa ja -hygieniaa sekä elintarvikevalvontaan liittyviä aiheita.
– Unohtamatta patologiaa, bakteereita, viruksia ja parasiitteja sekä farmakologian perusteita.
Kosunen kehuu myös uravaihtoehtojen moninaisuutta. Kliinisen eläinlääkärin työn sijaan opintojen jälkeen voi työllistyä vaikkapa elintarviketurvallisuuden tai lääkekehityksen puolelle.
Olen Amin, 28-vuotias, ja opiskelen eläinlääketiedettä neljättä vuotta
Olen aina ollut kiinnostunut eläimistä ja lääketieteestä, mutta eläinlääkäriksi päätin ryhtyä vasta vuonna 2014, vaikka valmistuin ylioppilaaksi jo vuonna 2010. Opiskelin välissä tuotantotaloutta AMK:ssa. Se ei oikein napannut, joten päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja ryhtyä opiskelemaan jotain, joka oikeasti kiinnostaa
Opinnoissa parasta ovat olleet kiinnostavat aiheet sekä opintojen käytännönläheisyys. Myös bileet ovat kivaa vastapainoa pänttäämiselle.
Patologian obduktiokurssi oli kiva, kun pääsi kunnolla tekemään itsenäisesti. Kirurgian kurssi on ollut myös erittäin mielenkiintoinen!
Etäopiskelu on ollut minun kohdallani tylsää ja tehotonta. Joillekin se kuulemma sopii paremmin, mutta pidän itse luennoilla käymisestä ja paikan päällä oppimisesta.
Töitä löytyy aina. Varsinkin, jos lähtee pääkaupunkiseutua kauemmas. Eläinlääkärinä voi tehdä melkein mitä tahansa. Klinikkaa, toimistohommia, tutkimusta, toimia tarkastuseläinlääkärinä teurastamolla, ja on eläinlääkäreitä mukana politiikassakin.
Jatkoin omia harrastuksiani melko normaalisti.
Olen asunut melkein koko elämäni Helsingissä. Minusta Helsinki on ihan paras paikka!
Yliopisto-opintojen aikana ehtii tehdä muutakin kuin vain opiskella.
Pääsykokeisiin opiskelua kannattaa aikatauluttaa, ja on hyvä muistaa viettää myös vapaa-aikaa. Pääsykoe tulee olemaan vaikein tentti, jonka joudut tekemään.
Olen Anniina, kolmannen vuoden eläinlääketieteen opiskelija.
Hain eläinlääkikseen, koska olen kiinnostunut lääketieteestä sekä kotimaisesta elintarviketuotannosta, ja tällä alalla yhdistyvät hienosti molemmat. Lisäksi koulutus avaa mahdollisuudet monipuolisille urapoluille.
Opintojen monipuolisuus ja käytännönläheisyys sekä etuoikeus opiskella motivoituneiden kollegojen ympäröimänä.
Vastasyntyneen varsan hoito -valinnaiskurssi oli mieleenpainuva, koska pääsi jo ykkösvuosikurssilla tutustumaan sairaalan tohinaan (ja varsat ovat söpöjä).
Vaikka on raskasta istua toisinaan jopa 12 tuntia omassa kämpässä tietokoneen ääressä, on etäopiskelu avannut aivan uusia ovia elämääni, kun saan olla kotona Varsinais-Suomessa tai miksei vaikka sukuloimassa jopa viikkoja. Lisäksi etäopiskelu on mahdollistanut osallistumisen kielikeskuksen kursseille, minkä koen normaalioloissa haastavaksi.
Vanhempieni työuria seuratessani olen kauan ajatellut, että on kunnioitettavaa ja tavoiteltavaa olla pitkään yhden tahon palveluksessa. Nyt olen kuitenkin havahtunut siihen, miten paljon erilaisia työmahdollisuuksia meidän alallamme on. Tällä hetkellä tuntuu, etten halua jumiutua mihinkään yli viideksi vuodeksi!
Jatkoin sekä jalostin hiukan tanssiharrastustani Helsingissä ja partioharrastukseni sovitin etämoodiin. Opiskelujen puitteissa on päässyt myös kokeilemaan kaikenlaista uutta raveista crossfitiin!
Helsinkiin muuttaminen oli minulle suurin kynnys hakea eläinlääkikseen. Opin kuitenkin näkemään nämä kuusi vuotta pääkaupungissa enemmän mahdollisuutena kuin uhkana, onhan täällä paljon nähtävää ja hyvät yhteydet melkein mihin vain. Viikki on tällaiselle maalaiselle oikein maltillinen lasku pääkaupunkiin. Minusta on myös hienoa muuttaa opiskelemaan pois kotinurkista, ettei tule pyörittyä vain vanhoissa porukoissa ja harrastuksissa.
Muiden kanssa ei ole tarvetta kilpailla eikä koko päivää tarvitse käyttää opiskeluun. Opiskelijaelämästä voi nauttia myös ilman jatkuvaa juhlintaa.
Suosittelen aikatauluttamaan ja suunnittelemaan oman pääsykoeopiskelunsa, mutta kuitenkin olemaan itselleen armollinen. Oma hyvinvointi on aina tärkeintä!
Olen Helmi, 24-vuotias ja opiskelen eläinlääketiedettä toista vuotta.
Olen halunnut eläinlääkäriksi ihan pienestä pitäen. Tykkään eläimistä sekä opiskelusta, ja työllä on tärkeää myös tienata.
Parasta opinnoissa on ollut niiden monipuolisuus. Emme opiskele vain klinikkaeläinlääkärin työtä varten, vaan eläinlääkärin työnkuva on paljon laajempi: elintarvikehygieniaa, tarkastuseläinlääkärin töitä, tutkijan ura yms.
Kaikki käytännön harjoitteet ovat jääneet mieleen, kuten esimerkiksi dissektiot, varsanhoitokurssi ja laboratoriotyöt.
Olen tykännyt etäopiskelusta, mutta käytännön harjoitteiden jääminen välistä harmittaa. Keväällä meillä olisi ollut esimerkiksi matelijoiden käsittelyn harjoittelua ja syksyllä vierailu koe-eläinkeskukseen.
Työllistyn varmaankin aluksi ihan perinteiseen eläinlääkärin työhön, mutta voisin kokeilla työskentelyä esimerkiksi teurastamolla tarkastuseläinlääkärinä tai elintarvikehygienian parissa. Työt ulkomailla kiinnostavat myös, ja meillä onkin siihen hyvät mahdollisuudet. Lisäksi haluan varmasti joskus jatkokouluttautua.
Jatkoin ratsastusta sekä sain uuden harrastuksen yliopiston järjestö- ja kerhotoiminnasta.
Asun yksityisellä rivitalossa, joka on varsin erilainen asumismuoto kuin monella muulla opiskelijalla.
Haluaisin murtaa myytin, että yliopiston vapaa-ajan toimintaan osallistuminen vaatisi alkoholin juomista. Ainakin meillä eläinlääkiksessä voi ihan hyvin olla bileissä mukana juomatta. Sen takia ei kannata ainakaan jättää osallistumatta.
Muistuttelin itseäni pääsykokeisiin valmistautuessa, että ihmisiä siellä eläinlääkiksessäkin opiskelee. Ihmisiä, jotka ovat jaksaneet harjoitella pääsykokeeseen ja joille on ehkä vielä sattunut hyvä tuuri sekä kyseisessä kokeessa sopivat kysymykset. Pääsy opiskelemaan on kuitenkin pitkälti omasta asennoitumisesta ja tekemisestä kiinni.