Demokratia on varsinkin kuluneen vuosikymmenen aikana maailmanlaajuisesti kohdannut hallintomuotona ja arvojärjestelmänä vakavia sisäisiä ja ulkoisia haasteita.[1] Oikeistopopulismin kasvava suosio, vähentynyt kiinnostus vaaleihin ja puoluepolitiikkaan, disinformaation järjestelmällinen levittäminen sekä autoritaarisuuden ja militarismin uusi globaali esiinnousu horjuttavat nykyisten demokraattisten poliittisten järjestelmien perustaa. Saman aikaisesti eksistentiaaliset uhat, kuten ilmastokatastrofi, lajikato ja ydinaseilla uhittelu, vaativat nopeita poliittisia toimia ja perustavanlaatuista yhteiskunnallista ja kulttuurista muutosta.
Edellä kuvattua historiallista ja yhteiskunnallista taustaa vasten tämän vuoden kesäpäivillä keskitytään pohtimaan demokratian historiaa, nykytilaa ja tulevaisuutta suhteessa kasvatuksen ja koulutuksen kysymyksiin. Demokratia tarkoittaa kirjaimellisesti kansanvaltaa (kr. demos, 'kansa' ja kratos, 'valta'). Kysymme, miten ”kansa”, ”valta” ja ”kasvatus” suhteutuvat toisiinsa historiallisesti, filosofisesti ja käsitteellisesti. Suomessa on perinteisesti puhuttu demokratian sijasta kansanvallasta - milloin ja miksi kasvatuksen yhteydessä siirryttiin puhumaan demokratiasta? Minkälaisia mahdollisuuksia kasvatus ja koulutus ovat tarjonneet tai tarjoavat tällä hetkellä demokraattisten arvojen edistämiseen ja kehittämiseen? Demokratiakasvatusta pidetään usein toimivan demokraattisen yhteiskunnan ja kulttuurin edellytyksenä ja ratkaisuna yhteiskunnallisiin ja globaaleihin ongelmiin kuten poliittisen polarisaation haasteisiin. Samalla demokratiakasvatusta on kuitenkin kritisoitu euro-, mies- ja etnosentrisyydestä sekä kolonialismista. Kuinka kasvatuksen tulisi uudistua vastaamaan demokraattiseen päätöksentekoon kohdistuviin sisäisiin ja ulkoisiin haasteisiin?
Toivotamme kesäpäiville tervetulleiksi kaikki kasvatuksen historian ja filosofian tutkijat moninaisine näkökulmineen kuuntelemaan, keskustelemaan ja kohtaamaan. Tarjottavat esitelmät voivat lähestyä konferenssin teemaa historiallisesti tai filosofisesti esimerkiksi seuraavista näkökulmista:
Keynote -puhujat:
Professori Johannes Drerup, Institut für Allgemeine Erziehungswissenschaft und Berufspädagogik, TU Dortmund, Saksa
Drerup on kasvatusfilosofian ja –teorian professori Dortmundin teknillisessä yliopistossa. Hänen tutkimusintressinsä koskevat suvaitsevaisuutta ja liberaalia demokratiaa, demokratiakasvatusta, lapsuuden filosofiaa, poliittista filosofiaa ja etiikkaa. Hän on toimittanut teokset: Liberal Democratic Education: A Paradigm in Crisis (2022), Toleration and the Challenges to Liberalism (2020) ja Cambridge Handbook of Democratic Education (ilmestyy 2023).
Professori Katariina Holma, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto
Holma on kasvatusfilosofian ja –teorian professori Oulun yliopistossa. Hän tutkii kansalaisuuskasvatuksen ja deemokratiakasvatuksen teorioita, sekä kasvatustieteiden filosofiaa. Hän on toimittanut mm. teokset Learning, Philosophy, and African Citizenship (Palgrave 2022) ja Practices of Citizenship in East Africa: Perspectives from Philosophical Pragmatism (Routledge 2020).
Apulaisprofessori Christopher Martin, Okanagan Kasvatustieteellinen tiedekunta, University of British Columbia, Kanada
Martin työskentelee Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa Brittiläisen Kolumbian yliopistossa, Okanagan kampuksella. Hänen tutkimusintressinsä koskevat kasvatuksen tavoitteita ja deliberatiivista demokratiakasvatusta. Hänen viimeaikainen tutkimuksensa koskee koulutusinstituutioiden etiikkaa. Hän on kirjoittanut kirjat “The Right to Higher Education: A Political Theory” (2022) ja “Education in a post-metaphysical world: Rethinking educational policy and practice through Jürgen Habermas’ discourse morality” (2014).
Abstraktit ja esitelmät:
Lähetä maksimissaan 500 sanan mittainen esitelmäehdotuksesi 28.2.2023 mennessä osoitteeseen: kahifi2023@helsinki.fi. Tieto hyväksymisestä lähetetään maaliskuun 2023 aikana. Esitelmien pituus on 20 minuuttia, jonka jälkeen on varattu 10 minuuttia keskustelulle. Voit lähettää ehdotuksen joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Democratic education in transition -työpajaan abstraktit vain englanniksi.
Paikka ja aika
Konferessi järjestetään Helsingissä, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Siltavuorenpenger 3A (Athena), 15.–16.6. 2023. Konferenssin järjestää DEMOPOL tutkimusryhmä yhteistyössä Helsingin yliopiston ja kasvatuksen historian ja filosofian tutkijaverkoston kanssa.
Konferenssimaksu
Konferenssimaksua ei ole, mutta konferenssi-illallisen ja muut tarjoilut osallistujat maksavat itse. Tiedustelut: kahifi2023@helsinki.fi.
Temat för sommardagarna som ordnas av nätverket för pedagogikens historia och filosofi år 2023 är Demokratin och pedagogiken i förändring. Demokratin har som statsform och värdesystem speciellt under det gångna årtiondet stött på allvarliga inre och yttre utmaningar globalt. 1 Högerpopulismens växande popularitet, ett förminskat intresse för val och partipolitik, det systematiska spridandet av desinformation och den nya globala frammarschen av autoritarism och militarism skakar de samtida demokratiska politiska systemens grundval. Samtidigt kräver existentiella hot, som klimatkatastrofen, artutrotningen och kärnvapenhot, snabba politiska handlingar och en grundläggande social och kulturell förändring.
Med utgångspunkt i den ovanom beskrivna historiska och samhälleliga situationen, koncentrerar sig detta års sommardagar på demokratins historia, nuläge och framtid i förhållande till frågor gällande pedagogik och utbildning. Demokrati betyder bokstavligen folkstyre (på grekiska: demos, ’folk’ och kratos, ’styre’). I konferensen frågar vi hur ”folket”, ”styret” och ”pedagogiken” förhåller sig till varandra historiskt, filosofiskt och begreppsligt. I Finland har man traditionellt talat om folkstyre (finska: kansanvalta) istället för demokrati – när och varför har man i förhållande till pedagogik börjat tala om demokrati? Hurudana möjligheter har pedagogiken och utbildningen erbjudit, eller erbjuder än idag, för att befrämja och utveckla demokratiska värderingar? Demokratifostran anses ofta vara en förutsättning för ett fungerande demokratiskt samhälle och en demokratisk kultur. Demokratifostran lyfts också ofta fram som en lösning på samhälleliga och globala problem som politisk polarisering. Samtidigt kritiseras ändå demokratifostran för att vara euro-, andro- och etnocentriskt samt kolonialt. Hur borde pedagogiken förnyas för att besvara de inre och yttre utmaningarna som riktas mot det demokratiska beslutsfattandet?
Vi välkomnar alla forskare inom pedagogikens historia och filosofi till sommardagarna med förhoppningen om att få en mångfald av perspektiv att komma tillsammans och bli hörsammade samt diskuterade. De presentationer som erbjuds till konferensen kan närma sig temat historiskt eller filosofiskt, till exempel ur följande synvinklar:
Keynote-talare
Professor Johannes Drerup, Institut für Allgemeine Erziehungswissenschaft und Berufspädagogik, TU Dortmund, Tyskland
Drerup är professor i pedagogikens filosofi och teori vid Dortmunds tekniska universitet. Hans forskningsintressen gäller tolerans och liberaldemokrati, demokratifostran, barndomens filosofi, politisk filosofi och etik. Han har redigerat verken: Liberal Democratic Education: A Paradigm in Crisis (2022), Toleration and the Challenges to Liberalism (2020) och Cambridge Handbook of Democratic Education (utkommer 2023).
Professor Katariina Holma, Pedagogiska fakulteten, Uleåborgs universitet
Holma är professor i pedagogikens filosofi och teori vid universitetet i Uleåborg. Hon forskar i teorier gällande medborgarfostran och demokratifostran samt i pedagogikens filosofi. Hon har redigerat bland annat verken: Learning, Philosophy, and African Citizenship (Palgrave 2022) och Practices of Citizenship in East Africa: Perspectives from Philosophical Pragmatism (Routledge 2020).
Biträdande professor Christopher Martin, Okanagan School of Education, University of British Columbia, Kanada
Biträdande professor Christopher Martin arbetar vid fakultetet för pedagogik vid British Columbia-universitetet, på Okanagans campus. Hans forskningsområden inkluderar pedagogisk filosofi och teori, utbildningsetik, mål för högre utbildning och utbildning för demokrati. Han är författare till böckerna “The Right to Higher Education: A Political Theory” (2022) och “Education in a post-metaphysical world: Rethinking educational policy and practice through Jürgen Habermas’ discourse morality” (2014).
Abstrakt och presentationer
Skicka ditt presentationsförslag på max. 500 ord senast den 28.2.2023, till adressen kahifi2023@helsinki.fi. Vi meddelar utfallet under mars 2023. Längden på presentationerna är 20 minuter, varefter det reserverats tid för en 10 minuters diskussion. Du kan skicka förslaget på finska, svenska eller engelska. Till workshoppen Democratic education in transition förslagena endast på engelska.
Plats och tid
Konferensen ordnas i Helsingfors, på Pegagogiska Fakulteten, Brobergsterrassen 3A (Athena), 15.-16.6. 2023.
Konferensavgift
Det finns ingen avgift till konferensen, men deltagare betalar själva konferensmiddagen och annan catering. Frågor kan riktas till: kahifi2023@helsinki.fi.