Yliopistolaisten kielentarkistuspalvelu

Helsingin yliopiston yksiköt ja henkilöstö voivat tarkistuttaa maksutta vieraskielisten tekstiensä kieliasun Kielipalveluissa. Myös Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat voivat tarkistuttaa lisensiaatintyönsä ja väitöskirjansa omakustannushintaan.

HUOM! Kielentarkistuspalvelu on kiinni 21.6.-31.7.2018. Tekstit, jotka halutaan tarkistettavan kesän aikana, tulee toimittaa kielentarkistuspalveluun 12.6. mennessä.

Helsingin yliopiston yksiköt ja yliopistoon työsuhteessa olevat henkilöt voivat tarkistuttaa vieraskielisten tekstiensä kieliasun maksutta

  • artikkelit
  • abstraktit
  • esitelmät
  • posterit
  • konferenssien ohjelmat
  • koekysymykset
  • opetusmateriaalit
  • saate- ja suosituskirjeet
  • ansioluettelot
  • yksiköiden www-sivut, esitteet jne.
  • tutkimusrahoitus- yms. hakemukset.

Huom! Keskushallinto ja tiedekuntien kansliat voivat tarkistuttaa myös ruotsinkielisten hallintotekstien kieliasun.

Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat voivat tarkistuttaa Kielipalveluissa väitöskirjat ja lisensiaatintyöt. Jatko-opintoihin liittyvät tekstit (väitöskirjat, lisensiaatintyöt ja muut niihin liittyvät tekstit) tarkistetaan omakustannushintaan. Lisätietoja Flammassa.

Tarkistuspalvelu ei koske kirjoittajan äidinkielellä kirjoitettuja tekstejä.

Tarkistusaika riippuu tekstin pituudesta. Noin 20 sivun pituisen tekstin tarkistukseen on hyvä varata aikaa noin kaksi viikkoa.

Väitöskirjan tarkistukseen on hyvä varata aikaa 1–2 kuukautta tekstin pituudesta riippuen. Väitöskirjojen ja lisensiaatintöiden kielentarkistus tehdään mieluiten esitarkistajien lausuntojen jälkeen. Mikäli aikataulu on kiireinen, voidaan kielentarkistus tehdä myös samanaikaisesti, kun teksti on esitarkistajilla tai ennen esitarkistajien lausuntoja; tekstin mahdolliset muutokset tarkistetaan tällöin erikseen. On paras varmistaa omalta laitokselta/ohjaajalta suositeltavin menettelytapa.

Kielentarkistuksen tehtävänä on pyrkiä varmistamaan, että teksti on kieliopillisesti, oikeinkirjoitukseltaan ja välimerkkien käytön suhteen virheetön sekä selkeää ja luontevaa akateemista kieltä.

Kie­len­tar­kis­tuk­seen kuu­luu

1) Oikeinkirjoitus ja sanasto

  • kielivariantti (esim. amerikanenglanti tai brittienglanti)
  • virheellisesti käytetyt sanat (esim. effect vs. affect) paitsi erikoisterminologia

2) Kielioppi

  • subjektin ja verbin kongruenssi
  • lauseopillinen virheettömyys
  • artikkelit ja prepositiot
  • aikamuotojen käyttö

3) Välimerkit

  • pilkut, pisteet, kaksois- ja puolipisteet jne.

4) Tekstin luettavuus ja yhtenäisyys

  • kielen sujuvuus ja luontevuus
  • tekstin tarkkuus ja selkeys
  • lauseiden ja virkkeiden pituus
  • lauseiden ja virkkeiden sisäinen koheesio
  • monisanaisuus ja toisto
  • monimerkityksisyydet
  • sanaston ja terminologian yhteneväisyys
  • akateeminen ilmaisu ja tyyli

Kie­len­tar­kis­tuk­seen ei kuu­lu

1) Tekstin rakenne

  • esim. kappalejärjestys

2) Sisällön epäloogisuudet tai virheet

  • kielentarkistaja saattaa kuitenkin tarjota apuaan tai neuvoja ilmeisten ongelmien ratkaisemiseen

3) Lainaukset ja lähteet

 

Kan­sain­vä­li­siin jul­kai­sui­hin tar­jot­ta­vat kä­si­kir­joi­tuk­set

Kansainvälisiin julkaisuihin tarjottavista teksteistä tarkistetaan myös, onko niissä noudatettu  julkaisujen antamia ohjeita (esim. luku- ja kappalejako, muoto ja tyyli, lyhenteet, taulukot ja kuviot), mikäli kirjoittaja on toimittanut nämä ohjeet kielentarkistajalle. Kirjoittaja on vastuussa siitä, että tekstissä noudatetaan julkaisujen lainauksia ja lähteitä koskevia ohjeita. Kielentarkistus pyrkii parantamaan käsikirjoituksen laatua niin, ettei sen kieliasu olisi esteenä julkaisemiselle. Kielentarkistus ei kuitenkaan takaa tekstin pääsyä julkaisuun, sillä siihen vaikuttavat lukuisat muutkin tekijät.

Kielentarkistajat ovat syntyperäisiä kielenpuhujia, joista kukin on erikoistunut tiettyjen alojen teksteihin. Tekstin palautuksen yhteydessä Kielipalveluista ilmoitetaan aina ko. tarkistajan nimi ja yhteystiedot: tarkistajaan voi ottaa yhteyttä, jos korjauksista ilmenee jotakin kysyttävää.

Teks­tien toi­mit­ta­mi­nen tar­kis­tuk­seen

Tar­kis­tet­ta­vat teks­tit toi­mi­te­taan

  • Word-tiedostoina sähköisen tilauslomakkeen (e-lomake) liitteenä. Lomakkeeseen voi liittää dokumentteja, joiden koko on enintään 16 MB; tätä suuremmat tiedostot pakataan, lähetetään sähköpostitse tai toimitetaan Funet FileSenderillä.
  • Manuaalisesti tarkistettava teksti toimitetaan tulostettuna Kielipalveluihin, katso yhteystiedot. Teksti tulostetaan yksipuolisena paperiversiona kakkosrivivälillä, n. 26 riviä / sivu ja 60 merkkiä / rivi; myös alaviitteet. Fontin minimikoko Times New Roman 12 tai Arial 11.  Ennen tekstin toimitusta täytetään sähköinen tilauslomake.

Huom! Tarkistettaville teksteille tulee aina saada esimiehen hyväksyntä: lomakkeessa on kohta, johon rastitetaan, onko esimies hyväksynyt kielentarkistustilauksen.

Kie­len­tar­kis­tus pa­pe­ri­ver­sioon vai tie­dos­toon?

Kirjoittajan erityistarpeet sanelevat sen, kumpi tarkistustapa on sopivampi. Manuaalisella ja sähköisellä tarkistuksella on molemmilla omat etunsa, seuraavassa niistä keskeisimmät.

  • Paperiversioon tarkistus eli manuaalinen tarkistus
    Kirjoittaja hahmottaa tarkistusprosessin paremmin, mikä voi puolestaan helpottaa joidenkin korjausten ymmärtämistä; korjausten siirtäminen paperilta tiedostoon tarjoaa kirjoittajalle mahdollisuuden kehittää kielitaitoaan.
  • Tiedostoon tarkistus eli sähköinen tarkistus
    Kielentarkistaja tekee korjaukset suoraan tiedostoon, joten vältytään siltä, että kirjoittaja ei huomaa jotain korjausta tai korjaa jonkin kohdan vahingossa väärin; korjausten käsittely on helppoa ja nopeaa; tarkistetun tekstin saa takaisin vaivattomasti.

HUOM! Manuaalisessa tarkistuksessa muutosten siirtämiselle tiedostoon täytyy varata tarpeeksi aikaa, sillä se saattaa olla odotettua työläämpää ja hitaampaa.  Sekä manuaalisessa että sähköisessä tarkistuksessa kielentarkistajat saattavat myös pyytää kirjoittajaa valitsemaan vaihtoehtoisten sanamuotojen välillä, mikä vaatii sekin oman aikansa.

Teks­tin merk­ki­mää­rä

Merkkimäärä tulee ilmoittaa, että saamme nopeasti käsityksen tekstin pituudesta. Tekstin merkkimäärän (HUOM! ei sanamäärän) mukaan määritellään tarkistettavien sivujen määrä (1 sivu = 1560 merkkiä ilman välilyöntejä). Ilmoitetun merkkimäärän tulisi sisältää ala- ja loppuviitteet (rastita ko. kohta Word-ohjelman sanalaskurissa) sekä kuva- ja taulukkotekstit, mutta ei kirjallisuusluetteloa eikä lainauksia muilla kuin tarkistettavalla kielellä.

MSWord 2007/2010/2013-ohjelmissa merkkimäärä löytyy pikatyökalurivin Tarkista-painikkeen alta toiminnosta Sanamäärä, Rakenne, Merkkejä (ei välilyöntejä) tai klikkaamalla alapalkissa (sivun vasen alareuna) olevaa sanalaskuria.

  • Kaikissa teksteissä, myös lyhyissä, tulee olla sivunumerointi.

Liit­teet

  • Mukaan tulee liittää myös mahdolliset taulukot ja kuvatekstit.
  • Kirjallisuusluettelo on hyvä liittää mukaan tarkistajalle tiedoksi. (Ei lasketa työn merkkimäärään.)
  • Tarkistajille hyödyllistä lisämateriaalia ovat myös julkaisujen vaatimat standardit (esim. toimituksen ohjeet kirjoittajille). Mukaan voi liittää myös äidinkielisen kirjoittajan artikkelin, joka on julkaistu siinä lehdessä, mihin tarkistettavaa artikkelia tarjotaan.
  • Kirjoittaja voi halutessaan liittää tekstin mukaan alansa terminologialistan kielentarkistajan tiedoksi.

Muu­tos­ten ja li­säys­ten tar­kis­tut­ta­mi­nen

Jos kirjoittaja muuttaa tekstiä vielä tarkistuksen jälkeen ja jos hän aikoo julkaisussa mainita tarkistajan nimeltä, hänen tulee tarkistuttaa myös ko. muutokset tai lisäykset. Rastittamalla kyseisen kohdan tilauslomakkeessa kirjoittaja sitoutuu näin tekemään.

Kie­len­tar­kis­tuk­siin liit­ty­vät ky­sy­myk­set ja tar­kis­tet­ta­vien teks­tien vas­taa­not­ta­mi­nen
 

Koordinaattori Outi Ala-Kahrakuusi
puh. 02941 22675
s-posti kielipalvelut-kielentarkistukset(at)helsinki.fi

Käyntiosoite:
Vuorikatu 5 A (3. krs)

Postiosoite:
Kielipalvelut/Kielikeskus
PL 4
00014 Helsingin yliopisto