Musiikkia matikantunnille, tekoäly eettisesti käyttöön – tulevaisuuden taitoja kouluihin

Musiikin hyödyntäminen matematiikan opetuksessa, tekoälyn kriittinen ja luova käyttö ja kestävyyskasvatus ovat keskiössä uusissa hankkeissa, joilla vastataan muuttuvan nykykoulun tarpeisiin.

Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aloittaa kolme opetuksen kehittämisen hanketta, jotka ovat saaneet EU:n Teacher Academies Erasmus+ -rahoitukset. Helsingin yliopiston kattavuus on merkittävä, sillä koko EU:n alueella Teacher Academies -rahoituksen sai 11 hanketta.

Minna Huotilaisen hanke G-Steam (Gender-Sensitive Teacher Training in STEAM Education) käsittelee sukupuolta, matematiikan ja luonnontiedeaineiden oppimista ja kuvataiteen ja musiikin yhdistämistä opetukseen näissä aineissa erityisesti alakoulussa.

Hanketta koordinoi Eindhovenin teknillinen yliopisto, ja Suomesta mukana ovat Heidi Krzywacki ja Naike Gorr.

Suomalaiset opettajat ovat hyvin kehittämissuuntautuneita, ja Huotilainen pitää tärkeänä tämän osaamisen viemistä eurooppalaisiin kouluihin. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään musiikin neurotieteen osaamista, joka on Suomessa korkealla tasolla.

– Matematiikan opetuksessa osataan Suomessa hyödyntää musiikkia ja muita taideaineita ainutlaatuisella tavalla, Huotilainen painottaa.

Tekoälyn eettistä ja luovaa käyttöä kouluihin

Kalle Juutin hankkeessa EmpowerinAI (Empowering pre- and in-service teachers to harness the potential of AI for designing creative and ethical digital education ecosystems) opettajat, opettajaksi opiskelevat ja opettajankouluttajat kehittävät tekoälyn eettistä, luovaa ja kriittistä käyttöä.

Kalle Juuti pitää tärkeänä, että uusien teknologioiden käyttöä kehitetään yhdessä opettajien kanssa. Kehittämisen lähtökohtina ovat uudenlaisen opiskelun tilanteiden luominen ja teknologian käytön eettisyys. 

– Uudet teknologiat mahdollistavat uudenlaisia toimintoja, ja tällaisen uuden luominen edellyttää kriittistä asennetta teknologian rooliin opetuksessa ja kasvatuksessa. Kriittisyys ei tässä tarkoita vastustamista vaan teknologioiden toimintaperiaatteiden sekä teknologian ja kasvatuksen monimutkaisten riippuvuussuhteiden ymmärtämistä, Juuti sanoo.

Tällaiseen uutta luovaan toimintaan on erityisesti suomalaisilla tutkimusperustaisen opettajankoulutuksen suorittaneilla opettajilla hyvät valmiudet. 

Kasvatustieteellisestä tiedekunnasta hankkeessa ovat mukana Sanna Oinas ja Vilhelmiina Harju.  Hankkeessa tehdään yhteistyötä Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa. Hanketta koordinoi Vilnan Yliopisto.

Aineenopettajille valmiuksia tulevaisuuskasvatukseen

Antti Laherton hanke FEDORA Academy (Teacher Academy for a Future-oriented STEAM Education for a Sustainable World) tutkii ja kehittää aineenopettajien valmiuksia tulevaisuuskasvatuksen, kestävyyskasvatuksen ja luonnontiedekasvatuksen rajapinnalla. 

Hanke on jatkoa Horizon Europe -hankkeelle FEDORA, jossa laadittiin suosituksia tulevaisuusorientoituneen tiedekasvatuksen kehittämiseen. Nyt viedään edellisen hankkeen tuloksia opettajille ja kouluihin. 

– Kiihtyvän muutoksen ja kestävyyskriisien maailmassa luonnontiedeopetuksen pitää auttaa nuoria näkemään vaihtoehtoja ja vaikutusmahdollisuuksia, Laherto sanoo. 

Uudessa hankkeessa mukana on vuonna 2023 tulevaisuusorientoituneesta luonnontiedeopetuksesta väitellyt Tapio Rasa

Antti Lahertolla on käynnissä myös toinen, vuoteen 2026 ulottuva Teacher Academies -hanke TEFF (Teacher Education for a Future in Flux).