Suomalaisten lasten ja nuorten matemaattiset taidot heikkenevät. Yksi syy tähän on, etteivät lasten ympärillä olevat aikuiset tunnista riittävällä tasolla tilanteita, joissa varhaisia matemaattisia taitoja voidaan harjoitella arjen eri tilanteissa: leikkiessä, liikkuessa ja tutkiessa.
Lisäksi suomalaisten lasten mahdollisuuksissa harjoitella matemaattisia taitoja varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja kotona on suuria eroja, ja nämä erot vaikuttavat koulun aloittavien oppilaiden matemaattisiin taitoihin.
Tähän haasteeseen tartutaan Helsingin yliopiston koordinoimassa Matikkasurina-hankkeessa.
– Aiemmat yritykset tehdä matematiikasta kiehtovaa ovat tavoittaneet erityisen hyvin ne perheet ja ammattilaiset, jotka ovat jo valmiiksi kiinnostuneita matematiikasta. Ulkopuolelle edelleen jäävät ne ryhmät, jotka tarvitsevat eniten tukea, sanoo hankkeen koordinaattori, yliopistonlehtori Kati Sormunen Helsingin yliopistosta.
Matikkasurina lennättää matematiikan perheiden ja ammattilaisten luokse
– Ihminen, joka ei ole matematiikasta innostunut, ei luonnollisestikaan itse hakeudu matematiikan pariin. Tämän vuoksi meidän tulee hakeutua näiden ihmisten luokse, sanoo hankkeen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta vastaava yliopistonlehtori Jenni Vartiainen.
Hankkeessa toteutetaan koko Suomen kattava suomen- ja ruotsinkielinen tapahtumakiertue unohtamatta muita suuria kieliryhmiä. Kiertue sisältää ammattilaisille suunnattuja koulutuspäiviä ja perhetapahtumia, joissa matematiikka tuodaan esille helposti lähestyttävänä ja arjen kaikissa tilanteissa läsnä olevana asiana.
– Pyrimme tavoittamaan ruohonjuuritasolla erityisesti ne perheet, jotka eivät tyypillisesti huomaa matematiikan sisältöjä arjen tilanteissa, sekä ne lasten kanssa toimivat ammattilaiset, jotka eivät hakeudu matematiikan täydennyskoulutusten pariin tai motivoidu verkossa toteutettavista koulutuksista, Sormunen sanoo.
Matikkasurina valjastaa somen matematiikan pariin innostamiseen
Sosiaalisen median tiedetään vaikuttavan sekä huoltajien käsitykseen lasten kasvatuksesta että varhaiskasvatuksessa työskentelevien kasvatusnäkemykseen ja opetusmenetelmiin. Sekä varhaiskasvatuksen ammattilaiset että perheet hakevat merkittävissä määrin opetus- ja kasvatusvinkkejä somesta.
– Meillä ei ole vielä Suomessa ammattimaista sosiaalisen median toimijaa, joka pyrkisi tuomaan kiinnostavalla ja helpolla tavalla esille tutkimustietoa varhaisista matemaattisista taidoista sekä levittämään eri kieliryhmät huomioivia arjessa helposti toteutettavia käytännön toteutusideoita, Vartiainen toteaa.
Matikkasurina vaikuttaa aikuisten asenteisiin
Perheiden rooli matemaattisten taitojen kehityksen tukemisessa on merkittävä, sillä taidot eivät kehity itsestään. Varsinkin lapsilla, joille ei tarjoudu mahdollisuutta harjoitella riittävästi matemaattisia taitoja ennen kouluikää, on riski matematiikan oppimisvaikeuksille, mikä vaikuttaa myöhempään oppimiseen ja osaamiseen.
Merkittävänä esteenä lasten varhaisten matemaattisten taitojen harjoittelulle ovat aikuisten asenteet. Tämän lisäksi aikuisille voi olla usein haastavaa tunnistaa arjessa runsaasti läsnä olevia matematiikan oppimisen mahdollisuuksia.
– Tiedon levittämisen lisäksi pyrimme vaikuttamaan myönteisten asenteiden lisäämiseen matematiikan oppimista kohtaan, Sormunen painottaa.
Matematiikan oppimista leikin ja liikkumisen kautta
Tavoitteena on tunnistaa ja hyödyntää päivittäisiä oppimisympäristöjä matemaattisten taitojen kehittämiseksi riippumatta lapsen kieli-, kulttuuri- tai perhetaustasta. Hankkeella pyritään lisäämään lasten mahdollisuuksia oppia matematiikkaa leikin, liikkumisen ja tutkimisen kautta.
Matikkasurina-hanke toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, Åbo Akademin, Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n sekä kymmenen muun yhteistyökumppanin kanssa. Hanketta rahoittaa Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö yhteensä 1,46 miljoonalla eurolla, ja se kestää vuodet 2025–2028.