KIVAPE-koulutuksessa aloittanut 33 opiskelijaa
KIVAPE eli Kielituetut varhaiskasvatuksen perusopinnot maahanmuuttajille -koulutus on osa tänä vuonna käynnistynyttä Helsingin yliopiston, Aalto yliopiston ja Metropolia ammattikorkeakoulun Kielituetut osaamispolut -yhteishanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittamaa ja sen päätavoitteina on tukea aliedustettujen ryhmien pääsyä korkeakoulutukseen sekä parantaa koulutusorganisaatioiden kykyä tarjota suomen kielen opetusta aineenopintoihin integroituna. Hankkeella halutaan lisäksi edistää kielitietoisuutta ja moninaisuutta niin korkeakouluissa kuin työpaikoilla.
Mikä KIVAPE-koulutus?
KIVAPE-koulutuksessa opiskellaan kielituetusti 25 opintopisteen laajuiset kasvatustieteen perusopinnot sekä 20–25 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatusalaan keskittyvät suomen kielen opinnot. Koulutukseen valittujen suomen kielen taidon lähtötaso on noin B1 ja tavoitteena on, että opiskelijat saavuttavat koulutuksen aikana B2-tasoisen kielitaidon, jota edellytetään yliopiston suomenkielisiin erillisopintoihin ja tutkintokoulutuksiin hakeuduttaessa.
– Kielitietoisuus näkyy KIVAPE-opinnoissa erityisesti siten, että varhaiskasvatuksen sisältöjen ja kielen oppiminen nivotaan vahvasti yhteen, kertoo suomen kielen opettajana koulutuksessa toimiva Karoliina Kopsa.
Opintoihin kuuluu myös henkilökohtaista ohjausta, jossa opiskelijat pääsevät yhdessä ohjauksesta vastaavan asiantuntijan kanssa pohtimaan KIVAPE-koulutuksen jälkeisiä kouluttautumis- ja uravaihtoehtoja. Osana ohjausta opiskelijat laativat KieliHopsit, jossa kartoitetaan opiskelijan tavoitteita suomen kielen sekä substanssiaineen osalta. Keskeistä KIVAPE-koulutuksessa on, että varhaiskasvatuksen opinnoista vastaava opettaja, suomen kielen opettaja sekä ohjauksesta vastaava asiantuntija tekevät tiivistä yhteistyötä koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä opiskelijoiden ohjauksessa.
KIVAPE-koulutukseen haettiin monenlaisilla taustoilla
Koulutuksen tarpeellisuudesta kertoo projektipäällikkö Rebekka Nylundin mielestä se, että lyhyestä hakuajasta huolimatta koulutukseen haki 83 hakukriteerit täyttävää maahanmuuttajaa. Suuri osa hakijoista tuli Ukrainasta ja Venäjältä, mutta hakijoiden joukossa oli runsaasti myös muita kansalaisuuksia, kuten Iran, Pakistan, Sri Lanka, Bangladesh, Unkari, Saksa, Espanja Viro, Iso-Britannia, Korea ja Kiina. Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsuttiin räätälöityyn suomen kielen kokeeseen. Kokeeseen osallistui 53 hakijaa, jonka hyväksytysti läpäisseet 46 hakijaa kutsuttiin ryhmähaastatteluun. Ryhmähaastatteluissa arvioitiin hakijoiden motivaatiota, sitoutuneisuutta, koulutettavuutta sekä vuorovaikutustaitoja. Koulutukseen valittiin hankesuunnitelman mukaisesti maksimimäärä eli 40 opiskelijaa, joista 33 opiskelijaa aloitti koulutuksessa huhtikuun lopussa. Syitä tarjotun opiskelupaikan hylkäämiselle olivat toimeentuloon tai henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyvät asiat, kokopäivätyö tai opiskelupaikka tutkintoon johtavassa koulutuksessa.
– Kaikki KIVAPE-opinnoissa aloittaneet opiskelijat ovat naisia, mutta muutoin opiskelijoiden joukko on hyvin moninainen, mistä olimme hyvin ilahtuneita, sanoo KIVAPE-koulutuksessa asiantuntijana työskentelevä Kati Järvinen.
Opiskelijoiden ikä vaihtelee 24 ja 59 ikävuoden välillä; noin 40 % opiskelijoista on 30–39-vuotiaita. Suurin osa opiskelijoista puhuu ensimmäisenä kielenään venäjää tai ukrainaa. Opiskelijoiden muita kotikieliä ovat urdu, persia, vietnam, albania, bagla, unkari, espanja, tamil, arabia, kikuyu, kiina, englanti, korea, somali ja sinhala. Suurimmalla osalla opiskelijoista on muualla kuin Suomessa suoritettu korkeakoulututkinto ja osalla Suomessa suoritettu ammattitutkinto. Noin 40 % opiskelijoista on myös aiempia opintoja varhaiskasvatuksen alalta. Osa opiskelijoista on työskennellyt varhaiskasvatuksessa useita vuosia; osalla kokemusta varhaiskasvatuksesta ei ole lainkaan.
– Opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat tulee huomioida koulutuksen toteutuksessa, mikä tekee opetuksen suunnittelusta melko haastavaa, mutta on samaan aikaan rikkaus niin opiskelijoille kuin koulutuksen henkilökunnallekin, toteaa varhaiskasvatusta hankkeessa opettava yliopistonlehtori Päivi Virtanen.
Koulutus käynnistyi vauhdikkaasti orientaatiolla
Opiskelijat saapuivat innokkaina ja motivoituneina vappuviikolla pidettyyn orientaatioon, jossa perehdyttiin muun muassa yliopisto-opiskelun käytäntöihin ja tietoteknisiin oppimisympäristöihin sekä kieli- ja kulttuuritietoiseen opetukseen. Opiskelijat pääsivät tutustumaan myös hankkeen henkilöstöön ja ennen kaikkea toisiinsa erilaisten ryhmäytymisharjoitusten avulla, mikä oli kerätyn palautteen perusteella opiskelijoiden mielestä orientaation parasta antia. Hyvän yhteishengen luominen onkin KIVAPE-koulutuksessa tärkeää, sillä vertaistuki ja opiskelijoiden välinen yhteistyö ovat merkittävä osa oppimista KIVAPE-opinnoissa. Kolmen päivän orientaatiojakso huipentui vappuaattona puolalaistaustaisen kasvatustieteilijä Monika Haanpään omiin kokemuksiin pohjautuvaan puheenvuoroon varhaiskasvatuksen opettajan urapolusta. KIVAPE-koulutus on käynnissä 1.3.2026 saakka.