Unigrafian studiolla Helsingissä kuvaaja Lauri Manninen asettelee valot kohdilleen ja antaa puhujalle vielä viime hetken ohjeet kuvauksia varten. Valot, kamera, ”action”! – Luento voi alkaa.
Kesäkuun kääntyessä loppuun kuvattiin viimeisetkin tekeillä olevan kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisen opetuksen teemoihin keskittyvän verkkokurssin luennot. Alkuvuodesta 2020 julkistettava, maksuton ja avoin verkkokurssi tuotetaan Helsingin yliopiston Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen perusopetus KUPERA -hankkeessa. Kurssin vastuuopettajana toimii yliopistonlehtori Marjaana Kavonius.
MOOC-verkkokurssit ovat Helsingin yliopiston avoimia verkkokursseja. Tämä KUPERA-hankkeessa erityisesti opettajien lisä- ja täydennyskoulutukseen tuotettava MOOC-kurssi rakentuu verkkoluennoista, tehtävistä sekä luentojen teemoja syventävistä, yleistajuisista asiantuntijateksteistä. Verkkokurssin koulupilotointi alkaa syksyllä 2019. Kurssi julkistetaan alkuvuodesta 2020.
Kurssin luennoitsijoina on monipuolinen joukko alansa asiantuntijoita, jotka puheenvuoroissaan lähestyvät kurssin teemoja etenkin koulun ja opetuksen näkökulmista. Kymmenkunta puhujaa avaa näkökulmia aiheeseen sekä tutkimuksen kentältä että käytännön kokemusten ja työn kautta. Esittelemme teille nyt heistä muutaman:
Dosentti Pigga Keskitalon asiantuntijapuheenvuoron aiheena on “Vähemmistökielen opetus alkuperäiskansan näkökulmasta – oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin perusoikeutena sekä identiteetin kehityksen tukijana koulussa”. Hän esittelee aihetta saamen kielen ja kansan näkökulmista sekä tarkastelee saamen kielen opettamista ja oppimista opetussuunnitelmien, opettajien, oppilaiden ja lakien lähtökohdista. Pigga toimii opettajankouluttajana saamenkielisessä opettajankoulutuksessa Norjan Koutokeinossa, Sámi allaskuvlassa, Saamelaisessa korkeakoulussa. Väitöskirjassaan hän tarkastelee Norjan saamelaiskoulun opetusta opetussuunnitelman ja opettajien näkökulmista.
Uskontodialogipedagogiikasta väitöskirjaa valmisteleva ja KUPERA-hankkeessa projektisuunnittelijana työskentelevä Heidi Rautionmaa tarkastelee puheenvuorossaan dialogin käsitettä erityisesti katsomusdialogikasvatuksen kautta. Heidin mukaan katsomusdialogisuuteen kasvaminen ei ole vain sisältöjen oppimista, vaan se on ennen kaikkea dialogitaitojen ja ominaisuuksien harjaannuttamista. ”Se on osa globaalikansalaisuuskasvatusta, jonka tavoitteena on tuoda oppijoille arvoja, asenteita ja käyttäytymistä, jotka tukevat vastuullista maailmanlaajuista kansalaisuutta: luovuutta, innovointia ja sitoutumista rauhaan, ihmisoikeuksiin ja kestävään kehitykseen. Katsomusdialogisuus tuo tähän näkökulmia eri katsomuksista ja niiden kohtaamisjäljistä. Kasvatuksen kannalta voidaan kysyä, mitä kohtaamisissa opitaan ja miksi?”, Heidi toteaa.
Helsingin kaupungin kouluissa työskentelee monikielisiä ohjaajia, jotka toimivat maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kotouttamisen ja koulunkäynnin etenemisen tukena yhdessä kodin ja koulun kanssa. Monikielisen ohjaajan tehtävässä tehtävänkuvan muodostumisen alkuajoista asti työskennellyt Mukhtar Abib kertoo puheenvuorossaan monikielisen ohjaajan toimenkuvasta sekä ratkaisukeskeisyydestä kodin ja koulun välisessä yhteistyössä.