Pääkaupunkiseudun peruskoululaisista jo yli 20 prosenttia on monikielisiä. Maahanmuuttajien määrän kasvaessa opettajat tarvitsevat yhä enemmän tietoja ja taitoja koululaisten oppimisen tukemiseen.
Osa vastasaapuneista oppilaista on käynyt vain vähän koulua ja heillä voi olla puutteita luku- ja opiskelutaidoissa. Toisaalta heillä on taitoja, joiden havaitseminen edellyttää kouluyhteisöltä kykyä kuunnella, nähdä ja ymmärtää. Siksi ei enää riitä pelkästään suomi toisena kielenä -opettajien ja erityisopettajien kouluttaminen, vaan vastatulleiden oppilaiden suomen kielen taidon kehittyminen koskee koko koulun toimintaa ja yhteisöllisyyttä.
Ensimmäinen kouluvuosi valmistavassa opetuksessa
Suomeen muuttaneet koululaiset opiskelevat ensimmäisen kouluvuotensa peruskouluun valmistavassa opetuksessa. Sen käytännöt eroavat paljon kunnasta ja koulusta riippuen. Esimerkiksi Helsingissä kaikki 1.-2.-luokkalaiset opiskelevat elokuusta 2017 alkaen lähikoulussaan inklusiivisesti yleisopetuksen luokissa ryhmämuotoisen valmistavan opetuksen sijaan, kun taas naapurikunnassa Espoossa myös pienimmät koululaiset opiskelevat valmistavan opetuksen ryhmissä. Myös esimerkiksi ryhmäkoot sekä suomi toisena kielenä -opettajan ja koulunkäynnin ohjaajan tuen määrä valmistavan oppilaille vaihtelee eri kouluissa.
Uudet työmenetelmät käyttöön
Suomi toisena kielenä didaktiikan yliopistonlehtori Maria Ahlholmin mukaan työpajat sopivat eri alojen opettajien täydennyskoulutuspäiviksi. Pajoissa tutkijat nostavat esiin aina muutamia kielenoppimisen alkuvaiheen lainalaisuuksia valmistavasta opetuksesta tehdyn tutkimuksen perusteella, ja valmistavan opetuksen ammattilaiset tekevät yhdessä opetusmateriaalia oman luokka-asteensa tarpeisiin. Opettajankoulutuksen tutkijoiden ja opiskelijoiden sekä kentän opettajien yhteistyössä kehitetään menetelmiä valmistavaan opetukseen Nämä materiaalit jaetaan avoimella sähköisellä alustalla opettajien hyödynnettäväksi.
Vastaantulo-hankkeessa väitöskirjoja on tekeillä kaksi. Salla-Maaria Suuriniemi valmistelee väitöstä kielitietoisuudesta ja Marjo Yli-Piipari venäjänkielisten oppijoiden oppimisesta. Netta Lindborg valmistelee hankkeessa pro gradu –tutkielmaa, ja graduaiheita on tarjolla useille uusille graduntekijöille. Hankkeella on oma lukupiiri, jossa tutkimusaiheista pääsee keskustelemaan.
Opettajakokemukset valaisivat ongelmia ja toivat ratkaisuja
Työpajassa kuultiin kahta yhteistyöopettajaa. Marja Salerto työskentelee luokanopettajana Itä-Helsingin Kontulassa, jossa inkluusiota on yhtä monenlaista kuin on oppilastakin. Salerton mukaan suomen kielen tuki luokassa on tärkeää. Hän pohti myös sitä, miten huomata oppimisvaikeudet, jotka eivät johdu kielitaidon puutteesta.
Suomi toisena kielenä-opettaja Hanna Aho toi työpajaan näkökulmia suggestopedisestä kielenoppimisesta ja toiminnallisista menetelmistä.
Monikielisyyden tukemisessa on vielä opittavaa
Vaikka suomalainen koulu on maineikas ja tulokset ovat hyviä, voidaan muun muassa uusimmista Pisa-tuloksista päätellä, että monikielisyyden tukemisessa meillä on opittavaa.
– Kielitietoisuuden mainitseminen opetussuunnitelmaretoriikassa ei riitä, vaan opettajat tarvitsevat tutkittua tietoa ja täydennyskoulutusta. Kouluissa kaivataan opetuskulttuurin muutosta, Ahlholm sanoo.
Vastaantulo auttaa tässä muutoksessa.
Hankkeen avulla opettajaopiskelijat saavat entistä realistisemman käsityksen koulujen arjesta ja pääsevät harjoittelemaan vastasaapuneiden opettamista jo opetusharjoittelujen aikana. Hankkeen verkkosivuille on rakenteilla materiaalipankki valmistavaan opetukseen.
Vastaantulo on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kaksivuotinen tutkimus- ja kehityshanke, joka toteutetaan Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hanke kestää kesäkuuhun 2019.