Opetus- ja kasvatusalan tietovajeita saamelaisista paikkaava ihmisoikeuskasvatusmateriaali julkaistu!

Tuuli Miettunen toteutti opetus- ja kulttuuriministeriön tilaaman vuonna 2020 ja havaitsi, että tietoa on vähän ja jos sitä oli, se on esihistoriaan jäänyttä ja rasistista stereotypiaa toistavaa (Miettunen 2020). Saamelaiskäräjien ylläpitämä tarjoaa saamelaistietoa ja aineistoja opetuksen tueksi, mutta laajasti katsottuna koulutusjärjestelmässä – ja tätä kautta koko suomalaisessa yhteiskunnassa – tiedetään saamelaisista todella vähän.

”Saamelaistieto oli menneisyyteen jäänyttä ja rasistista stereotypiaa toistavaa. Opettajien oppaat olivat pettymys”, Tuuli Miettunen summaa selvityksen tuloksia.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso painottaa, että Suomessa tulisi toimeenpanna myös alemmalla lainsäädännön tasolla perustuslain (17 §:n) takaama oikeus saamelaisille ylläpitää ja kehittää alkuperäiskansana omaa kieltään ja kulttuuriaan, itsemääräämisoikeus sekä perustuslain takaama itsehallinto saamelaisalueella (121 §). Alkuperäiskansan oikeudet on määritelty myös kansainvälisessä oikeudessa eikä kyse ole pelkästä mielipiteestä.

Ihmisoikeuskasvatus on toteutunut Suomessa riittämättömästi opettajankoulutuksessa (Ihmisoikeuskeskus 2014; Kasa ym., 2021). Tietämättömyydellä ihmisoikeuksista ja saamelaisista on laajoja vaikutuksia saamelaisten ihmisoikeuksien toteutumiseen. Esimerkiksi saamelaisten asemaa alkuperäiskansana ei ymmärretä, vaikka Suomen perustuslaki sen tunnustaa. Perustuslain takaamat kielelliset oikeudetkaan eivät toteudu riittävästi tämän vuoksi. Esimerkiksi oikeus omakielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin tai saamen kielen käyttämiseen viranomaisissa toteutuu puutteellisesti. Saamen kielten ja saamenkielinen opetus tavoittaa edelleen vain osan saamelaisoppilaista.

Suomelle toistuvasti huomautuksia ihmisoikeusvalvontaelimiltä saamelaisten kohtelusta

Suomi on saanut toistuvasti moitteita ihmisoikeusvalvontaelimiltä mm. alkuperäiskansan itsemääräämisoikeuteen puuttumisesta ja oikeuksien puutteellisesta toteutumisesta. Onkin välttämätöntä, että Suomen valtio ryhtyy toimiin saamelaisten ihmisoikeuksien toteuttamiseksi mm. tuomalla julkisuuteen oikeaa tietoa, tunnustamalla oikeuksien velvoittavuuden sekä puuttumalla saamelaisten kohtaamaan syrjintään ja vihapuheeseen.

Saamelaisten kulttuurisia oikeuksia uhkaa tietämättömyyteen pohjaavien hankkeiden lisäksi ilmastonmuutos

Tiina Sanila-Aikio muistuttaa, että ”ilmastonmuutos tulee muuttamaan kaiken”. Sanila-Aikion puheenvuorossa tuodaan esiin, kuinka sään ääri-ilmiöt ovat jo lisääntyneet. Ilmastonmuutos näkyy erityisesti arktisella alueella. Pelkästään ilmastonmuutos ei uhkaa saamelaisten elinoloja vaan myös tietämättömyys johtaa moniin hankkeisiin, jotka tuhoavat elinkeinon ja kulttuurin jatkamisen edellytyksiä. Saamelaisten kulttuuriset oikeudet ovatkin kiinteästi yhteydessä maankäyttöoikeuksiin.

Tiina Sanila-Aikio muistuttaa, että ”ilmastonmuutos tulee muuttamaan kaiken”.

Ihmisoikeuskoulutusaineisto on vapaasti ladattavissa ja lisäksi se tulee osaksi Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus opetus- ja kasvatustyössä -erikoiskurssia. Kurssin osana näytetään myös Suvi Westin Eatnameamet - Hiljainen taistelumme -dokumenttielokuva, joka on tärkeä puheenvuoro saamelaisten näkökulmasta. Elokuva on julkaistu Koulukino -palvelussa ja syksyllä 2021 on tulossa lisää oppimateriaalia Koulukinoon oppilaitosten hyödynnettäväksi.

Uusi oppimateriaali on suunnattu tueksi opettajille ja tiedoksi laajalle yleisölle

 

Arviolta yli 70 % saamelaisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella (ks. ), ja tämä on tärkeää jokaisen opettajan tiedostaa; saako oppilas tietoa omasta kulttuuristaan ja demokratiakasvatuksen kannalta relevanttia tietoa esimerkiksi saamelaiskäräjistä yhteiskunnassa toimimiseen? Ja toisaalta, millaista tietoa suomalainen oppilas saa saamelaisuudesta?

Nyt julkaistu ihmisoikeuskasvatusmateriaali tarjoaa tietoa muun muassa saamelaisista, alkuperäiskansan ja itsemääräämisoikeuden ihmisoikeusperustasta, historiasta ja koulun roolista, kielellisistä ja kulttuurisista ihmisoikeuksista, ilmastonmuutoksen vaikutuksista saamelaisiin ja vinkkejä opettajille ja kasvattajille. Keskeinen näkökulma on myös saamelaiset yhtenä kansana Saamenmaalla, joka ylittää valtioiden rajat. Mukana on saamelaisten puheenvuoroja itsemääräämisoikeudesta, elinkeinosta, suhteesta luontoon ja opetusmateriaaleista.

Koulutusaineisto on tehty Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan, saamelaiskäräjien ja Ihmisoikeuskeskuksen yhteistyössä. Työ toteutettiin osana , jonka tarkoitus on ollut parantaa ihmisoikeustietoisuutta kasvatusalalla. Hanketta ovat rahoittaneet vuonna 2020-2021 Ihmisoikeuskeskus, oikeusministeriö ja Helsingin yliopisto.

Lataa vapaasti käytettävä aineisto:

Lisätietoja

Tuija Kasa, asiantuntija (osa-aikainen), Ihmisoikeuskeskus / väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto, +358(0)50 556 0767,

Ulla Aikio-Puoskari, koulutussihteeri, saamelaiskäräjät, +358(0)10 839 3112,

Sirpa Rautio, johtaja, Ihmisoikeuskeskus, +358(0)9 432 3780,

Lähteitä

Ihmisoikeuskeskus (2014): Ihmisoikeuskasvatus- ja koulutus Suomessa. Ihmisoikeuskeskus. Osoitteessa:

Kasa, T., Rautiainen, M., Malama, M., & Kallioniemi, A. (2021). ‘Human rights and democracy are not self-evident’: Finnish student teachers’ perceptions on democracy and human rights education. Human Rights Education Review, 4(2), 69–84.

Miettunen, T (2020). Saamelaistietoa vai puuttuvaa tietoa saamelaisista? : Selvitys saamelaistiedosta peruskoulun suomen- ja ruotsinkielisissä oppimateriaaleissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:29. (17.6.2021)

Oktavuohta – saamelaistietoa opetukseen:

Ranta, K. & Kanninen, J. 2019. Vastatuuleen: Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta. Helsinki: Kustantamo S & S.

Valmiuksia saamelais- ja romaninuorten kohtaamiseen - maksuton koulutus opettajille:

Uutinen saameksi:

• Pohjoissaame: 
• Inarinsaame: 
• Koltansaame: