Kansainvälisten tutkimustulosten mukaan digitaitojen hyödyt näkyvät sekä verkossa että muualla, ja niiden vaikutus lasten elämään saattaa olla monitahoinen. On myös havaittu merkkejä siitä, että hyvät digitaidot voivat suojella lapsia verkossa heihin kohdistuvilta haitoilta, mutta lisänäyttöä tarvitaan.
Youth Skills -hankkeen julkaisemassa maailmanlaajuisessa tutkimuskatsauksessa tarkastellaan niitä tekijöitä, jotka edistävät tai haittaavat lasten digitaitojen omaksumista ja vaikuttavat heidän arkielämäänsä.
Vanhempien aktiivinen tuki on yhteydessä parempiin digitaitoihin
Vanhempien asettamat rajoitukset ovat yhteydessä lasten huonompiin digitaitoihin, kun taas aktiivinen tuki kuten digilaitteiden käyttäminen yhdessä ja keskustelu on useimmiten yhteydessä parempiin digitaitoihin.
Digitaidot ovat paremmat lapsilla, jotka pääsevät käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa aikaisemmin tai laajemmassa mittakaavassa muun muassa kotonaan. Myös tieto- ja viestintätekniikan hyvä saatavuus kouluissa yleisesti ottaen parantaa lasten digitaitoja.
Digitaidot liittyvät lasten parempiin oppimistuloksiin ja tarjoavat heille paremman mahdollisuuden suojella yksityisyyttään verkossa.
Lapset, joilla on paremmat digitaidot, altistuvat muita enemmän vaarallisille ja mahdollisesti haitallisille verkkosisällöille, mutta taidot myös auttavat heitä selviytymään paremmin verkkoon liittyvistä riskeistä.
Digitaidot, riskit ja hyvinvointi Euroopassa
Toinen Youth Skills -hankkeen julkaisema raportti perustuu EU Kids Online -verkoston keräämään dataan. Mukana selvityksessä oli 9–16-vuotiaita lapsia ja nuoria 19 Euroopan maasta. Maidenväliset erot lasten omissa digitaitojen kokemuksissa ovat pieniä.
Verkossa aktiivisemmat lapset (muun muassa viestinnän, viihteen ja opetuksen sisältöjen parissa) ovat digitaidoiltaan muita korkeammalla tasolla. Kaikissa tutkituissa maissa verkon käyttöä rajoittavien vanhempien lapset pärjäsivät digitaitovertailussa huonommin.
Lasten itseluottamus saattaa vaikuttaa myös heidän digiosaamiseensa. Mitä paremmin lapset tutustuvat verkkoympäristöön ja mitä turvallisemmaksi he tuntevat olonsa verkossa, sitä paremman käsityksen he saavat internetistä, mikä tukee digitaitojen omaksumista.
Hyvät digitaidot ja psyykkiset ongelmat altistavat haitallisille sisällöille verkossa
Euroopassa tehdyt havainnot osoittavat myös, että paremmilla digitaidoilla on yhteys tavallista suurempaan altistumiseen rasistiselle ja syrjivälle sisällölle, itsensä satuttamisen liittyvälle ja laihuushäiriöitä edistävällä sisällölle sekä muille riskialttiille ja mahdollisesti vaarallisille verkkosisällöille. Digitaitojen avulla lapset voivat kuitenkin välttää riskien toteutumista.
– Digitaitojen hankkiminen liittyy verkossa tapahtuvan sosiaalisen kanssakäymisen suosimiseen, mikä haastaa käsityksen, jonka mukaan verkkoviestintä on ajanhukkaa, sanoo raportin pääkirjoittaja Giovanna Mascheroni Milanon katolisesta yliopistosta.
– Toisen merkittävän havainnon mukaan lapset, joilla on paremmat digitaidot ja psyykkisiä ongelmia, saattavat altistua muita enemmän mahdollisesti haitallisille sisällöille verkossa. Tämän perusteella tarvitaan poliittisia päätöksiä, joilla pyritään lisäämään haavoittuvassa asemassa olevien lasten sietokykyä.
Suomalaislapsia ja -nuoria mukaan keväällä alkavaan pitkittäistutkimukseen
Youth Skills (ySKILLS) on EU:n Horisontti 2020 -ohjelman alaisuudessa toteutettava kansainvälinen tutkimushanke, joka pyrkii ymmärtämään, mitä taitoja lapset ja nuoret tarvitsevat digitaalisessa ympäristössä.
Suomen osuutta hankkeessa vetää Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro.
Suomalaistutkijat ovat mukana ensi keväänä alkavassa ySkills-hankkeen pitkittäistutkimuksessa, jossa selvitetään lasten ja nuorten digitaitoja ja hyvinvointia kuudessa Euroopan maassa.
Raportit verkossa
Englanninkieliset raportit Children’s and Young People’s Digital Skills: A systematic evidence review ja Digital Skills, Risks and Wellbeing among European Children ovat luettavissa kokonaisuudessaan ySKILLS-hankkeen verkkosivuilla.
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Lisätietoja
Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro, puhelin 050 415 5283, katariina.salmela-aro@helsinki.fi
Lue lisää aiheesta