Tutkimusprofiili

Ryhmäkuva ihmisistä.

Maailma kansainvälistyy, ja erilaisten ihmisten ja kulttuurien kohtaaminen on arkipäivää. Kohtaamisissa korostuu vuorovaikutus ja erilaisuuden ymmärtämisen tarve.

Kielten ja kulttuurien tulkki

Suomen akatemian huippuyksikkö Muinaisen Lähi-idän imperiumit selvittää, miten Etelä-Levantin ja Kaksoisvirran maan suurissa imperiumeissa muutama tuhat vuotta sitten eläneet ihmiset kokivat itsensä ryhmän jäseninä.

Helsinki Area & Language Studies -tutkimusryhmä tuo yhteen maailman eri kieliin laajasti perehtyneitä asiantuntijoita ja tuottaa syvällistä tietoa muista kielistä ja kulttuureista suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Alkuperäiskansatutkimus luo katseen valtakulttuureista marginaaliin. Se keskittyy alkuperäiskansojen monimuotoiseen tietoon ja käsityksiin kulttuureista, kielistä, identiteetistä ja historiasta sekä alkuperäiskansojen merkityksestä.

Ajantasainen ja tarkka tutkimustieto antaa eväitä monien globaalien ympäristö-, ilmastonmuutos- ja hyvinvointiongelmien ratkaisemiseen sekä auttaa esimerkiksi kaupankäynnissä, matkailualalla ja maahanmuuttajien sopeutumisessa.

Venäjää voi ymmärtää

Kuva kirjasta, jossa venäjänkielistä tekstiä.

Ei taloutta ilman politiikkaa, eikä politiikkaa ilman kulttuuria: Venäjän ymmärtämisen pohja on sen kulttuurin syvällisessä ymmärtämisessä. Suomi on Venäjän-tutkimuksen suurvalta, ja humanistisen tiedekunnan Aleksanteri-instituutti on alan johtava tutkimusyhteisö.

Ihmistieteitä digitaalisesti

Digimaailma ei toimisi ilman humanistista otetta. Humanistisen tiedekunnan laajat kieliaineistot tunnetaan maailmalla, ja ne houkuttelevat tänne alojensa huippuja. Varieng-tutkimusyksikön englannin kielen historiallinen tekstikorpus on ollut käytössä jo yli 20 vuoden ajan, ja sitä työstetään yhä kattavammaksi. Kieliteknologian tutkimusta tarvitaan esimerkiksi puhetta ymmärtävien älypuhelinten ja autojen navigaattoreiden kehitykseen. Kielentutkimuksen lisäksi digitaalisen humanistisen tutkimuksen uudet menetelmät avaavat tiedekunnan tutkijoiden käsissä uudenlaisia näkökulmia useilla aloilla historiasta kirjallisuudentutkimukseen.

Tiedekunnan profiilissa on kolme keskeistä orientaatiota, jotka läpäisevät useimpia tiedekunnan aloja ja jotka ovat Helsingin yliopiston humanistiselle tiedekunnalle luonteenomaisia:

  • Historiallis-ajallinen orientaatio
    Monilla tiedekunnan aloilla on vahva ote ajallisuuteen: tarkastellaan pitkiä ajallisia kaaria, kielellisten, kulttuuristen ja yhteiskunnallisten ilmiöiden muutosta, perinteitä sekä nykyajan ilmiöitä.
  • Globaali orientaatio
    Tiedekunnan alojen maailmanlaajuinen kattavuus kielten ja kulttuurien tutkimuksessa on huomattava, myös kansainvälisesti tarkasteltuna.
  • Tiedekunnassa on tehty ja tekeillä eri humanististen alojen aineistoja (mm. kielikorpukset), joiden koostaminen ja käytettäväksi työstäminen on vaativaa ja työlästä, mutta joiden merkitys tutkijayhteisölle on huomattava myös kansainvälisesti. Humanistinen infrastruktuuri on yksi tiedekunnan maineen keskeisiä tekijöitä.

Tiedekunnan tutkimuksen painoalat ovat:

  • kulttuurisen ja kielellisen diversiteetin tutkimus
  • vuorovaikutuksen tutkimus
  • kieliteknologia, korpustutkimus ja digitaaliset ihmistieteet
  • Venäjä-tutkimus

Tiedekunnassa on monia vahvoja aloja, joista jotkut ovat hyvinkin pieniä (mm. antiikin tutkimus). Näiden alojen toimintaedellytyksiä vahvistetaan tiedekunnan sisäisellä yhteistyöllä.

Humanistisen tiedekunnan tutkimustoimintaa on vuoden 2010 syksystä alkaen tukenut kansainvälisistä huippututkijoista koostuva asiantuntijaryhmä SAB (Scientific Advisory Board). Vuosittain Helsingissä vierailevan ryhmän jäsenet tuovat kotimaiseen humanistiseen tutkimukseen uusia näkökulmia eri puolilta maailmaa ja antavat samalla arvokasta palautetta siitä, miten Helsingissä tehtävä tutkimus näyttäytyy ulkopuoliselle tarkkailijalle.

Tiedekunnan kansainväliseen asiantuntijaryhmään kuuluvat seuraavat tutkijat (2017–2020):

  • Professori Nikolai Vakhtin, European University at St. Petersburg
  • Professori Sigrid Thorgeirsdottir, University of Iceland
  • Professori Jane Ohlmeyer, Trinity College Dublin
  • Professori Bernd Kortmann, University of Freiburg
  • Professori Thomas DuBois, University of Wisconsin-Madison

Helsingin yliopiston tutkimuksen arviointi toteutettiin vuosina 2018–2019. Tutkimuksesta vastaava varadekaani Paavo Pylkkänen kertoo, että tiedekunta pärjäsi kaiken kaikkiaan erinomaisesti.

– Saimme vahvistusta sille, että olemme monilla aloilla maailman huipulla. Toki saimme myös arvokasta palautetta siitä, mitä pitää kehittää. Jokaisesta osastosta löytyy tutkimusta, joka sai arvosanan "excellent". Myös yhteiskunnallinen vaikuttavuus sai vahvaa kiitosta.

Tutkimuksen arvioinnin 2018–2019 loppuraportti (englanniksi, pdf)