Humanistisessa tiedekunnassa tehdään ajassa mukana olevaa ja globaalisti vaikuttavaa tutkimusta. Tiedekunta on vahvasti tutkimusorientoitunut, ja meillä tehtävä tutkimus on monilla aloilla eurooppalaista ja kansainvälistä huipputasoa. Kansainvälisellä tasolla korkealle tähtääminen vaatii työtä, verkostoitumista ja kriittisiäkin näkökulmia. Tiedekunta pyrkii tarjoamaan tutkijoilleen parhaat mahdolliset työkalut ja tekee aktiivisesti työtä olemassa olevien tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseksi ja uusien rakentamiseksi. Säännöllisen arvioinnin lisäksi potkua tutkimuksen kehittämiseen haetaan kansainväliseltä asiantuntijaryhmältä, johon kuuluu huippuyliopistojen edustajia eri puolilta maailmaa. Yhteistyötä tehdään tiiviisti myös Pohjoismaiden pääkaupunkiyliopistojen ja Euroopan-laajuisen Leru-yliopistojen (League of European Research Universities) verkoston kanssa.
Painoalat
Tiedekunnan profiilissa on kolme keskeistä orientaatiota, jotka läpäisevät useimpia tiedekunnan aloja ja jotka ovat Helsingin yliopiston humanistiselle tiedekunnalle luonteenomaisia:
- Historiallis-ajallinen orientaatio
Monilla tiedekunnan aloilla on vahva ote ajallisuuteen: tarkastellaan pitkiä ajallisia kaaria, kielellisten, kulttuuristen ja yhteiskunnallisten ilmiöiden muutosta, perinteitä sekä nykyajan ilmiöitä. - Globaali orientaatio
Tiedekunnan alojen maailmanlaajuinen kattavuus kielten ja kulttuurien tutkimuksessa on huomattava, myös kansainvälisesti tarkasteltuna. - Tiedekunnassa on tehty ja tekeillä eri humanististen alojen aineistoja (mm. kielikorpukset), joiden koostaminen ja käytettäväksi työstäminen on vaativaa ja työlästä, mutta joiden merkitys tutkijayhteisölle on huomattava myös kansainvälisesti. Humanistinen infrastruktuuri on yksi tiedekunnan maineen keskeisiä tekijöitä.
Strategiakaudella 2013–16 tiedekunnan tutkimuksen painoalat ovat:
- kulttuurisen ja kielellisen diversiteetin tutkimus
- vuorovaikutuksen tutkimus
- kieliteknologia ja korpustutkimus
Tiedekunnassa on monia vahvoja aloja, joista jotkut ovat hyvinkin pieniä (mm. antiikin tutkimus). Näiden alojen toimintaedellytyksiä vahvistetaan tiedekunnan sisäisellä yhteistyöllä.
Tutkimuksen kärkiä
Huippuyksiköt
Vuosina 2012–2017 humanistisessa tiedekunnassa toimii kaksi huippuyksikköä:
- Suomalainen Venäjän tutkimuksen huippuyksikkö – Venäjän modernisaation valinnat
- Intersubjektiivisuus vuorovaikutuksessa -huippuyksikkö.
Lisäksi akatemiaprofessori Simo Knuuttilan johtama Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikkö jatkaa vuosina 2002–2007 toimineen Mielen historia -huippuyksikön työtä.
Akatemiaprofessorit
Markku Peltonen (kausi: 2014–2018)
Yleisen historian professori Markku Peltonen (s. 1957) on kansainvälisesti yksi johtavia uuden ajan aatehistorian tutkijoita, ja hänellä on merkittävä kansainvälinen tutkimusyhteistyöverkosto. Peltosen tutkimuksen vahvuudet ovat erityisesti tiedon tuottamisessa uuden ajan poliittisen osallistumisen ja edustuksellisen demokratian alkuvaiheista. Hän kyseenalaistaa useita vallitsevia poliittisen osallistumisen analyysejä ja asettaa uudenlaisen tulkinnan poliittisen osallistumisen merkityksestä yhteiskunnalliseen ajatteluun ja valtionmuodostukseen.
Scientific Advisory Board
Humanistisen tiedekunnan tutkimustoimintaa on vuoden 2010 syksystä alkaen tukenut kansainvälisistä huippututkijoista koostuva asiantuntijaryhmä SAB (Scientific Advisory Board). Vuosittain Helsingissä vierailevan ryhmän jäsenet tuovat kotimaiseen humanistiseen tutkimukseen uusia näkökulmia eri puolilta maailmaa ja antavat samalla arvokasta palautetta siitä, miten Helsingissä tehtävä tutkimus näyttäytyy ulkopuoliselle tarkkailijalle.
Tiedekunnan kansainväliseen asiantuntijaryhmään kuuluvat seuraavat tutkijat:
- prof. Wiljan van den Akker, Utrecht University
- prof. Peter Auer, Albert-Ludwigs-Universität Freiburg
- prof. Thomas DuBois, The University of Wisconsin-Madison
- prof. Milena Žic-Fuchs, University of Zagreb
- prof. Lynn Åkesson, University of Lund
Arviointi ja laadunvarmistus
Tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen arviointiin 2010–2012 osallistuneista humanististen tieteiden tutkijayhteisöistä palkittiin peräti 46 prosenttia. Kimmo Koskenniemen vetämä kieliteknologian ja korpuslingvistiikan BAULT-tutkijaryhmä nousi Exceptional-kategorian parhaaksi. Close to cutting edge -kategoriassa ykkössijan sai yliopistonlehtori Pertti Anttosen folkloristiikan ja kulttuurintutkimuksen tutkijayhteisö, joka loisti myös julkaisumenestyksessä.
Tätä edeltävä tutkimuksen arviointi suoritettiin vuonna 2005. Humanistinen tiedekunta laitoksineen menestyi kilvassa erinomaisesti. Yliopiston silloiset 20 ainelaitosta tai erillistä laitosta sai arvioinnissa ylimmän arvosanan eli seitsemän ja 27 yksikköä kuutosen. Ylimmän arvosanan saaneesta yksiköstä peräti viisi ja kuutosen saaneista yhdeksän kuuluu humanistiseen tiedekuntaan.
Lisätietoa: