Humanististen tieteiden ohjelma

Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta on perustanut humanististen tieteiden ohjelman, Helsinki University Humanities Program, HUH (2017–2020), joka on suunnattu vieraileville kansainvälisille professoreille ja tutkijatohtoreille.

Ohjelman tavoitteet

  • yhteistyön kehittäminen eri tutkijoiden kanssa
  • tutkimusverkostojen laajentaminen
  • uusien tutkimusmahdollisuuksien luominen
  • yhteisjulkaisujen tuottaminen merkittäviin tiedejulkaisuihin

Ohjelman tavoitteena tehdä tiedekunnan tutkimusympäristöä entistä kansainvälisemmäksi.

Tiedekunta on kutsunut seitsemän tutkijatohtoria, jotka edustavat tutkimusalueita alkuperäiskulttuurit ja -kielet sekä humanistinen ympäristötutkimus, ja viisi vierailevaa professoria sekä heidän tutkimusalueisiinsa liittyvät tutkijatohtorit.

Justin Begley tutkii varhaismodernin aikakauden aatehistoriaa. Toronton yliopistossa filosofiaa ja kirjallisuutta opiskellut Begley väitteli äskettäin filosofian tohtoriksi Oxfordin yliopistossa. Väitöskirjan aiheena oli 1600-luvulla elänyt runoilija, näytelmäkirjailija ja luonnonfilosofi Margaret Cavendish. Väitöskirjaan pohjautuva jatkotutkimus keskittyy tapoihin, joilla Aristoteleen ja Galenoksen filosofiaa on muovattu ja yhdistelty muihin filosofioihin 1600-luvun loppupuolella ja 1700-luvun alkupuolella varsinkin Englannissa. Begleyn tutkimus Helsingin yliopiston humanististen tieteiden koulutusohjelmassa käsittelee näiden filosofian traditioiden vaikutusta siihen, miten eläimiin on suhtauduttu varhaismodernin aikakauden luonnon- ja moraalifilosofiassa. Vaikka aikakauden oppineiden keskustelun ääripäinä olivat Montaignen puolustuspuhe eläinten tietoisuuden puolesta ja Descartes’n näkemys eläimestä koneena, Justin pyrkii tutkimuksellaan osoittamaan, että keskustelu eläinten ja ihmisten välisestä vaarallisen huokoisesta rajasta perustui vielä 1700-luvun puolellakin pitkälti aihepiirin perinteikkäämpiin äänenpainoihin.

TUHAT-profiili

Energiamurroksen viitekehyksessä alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien vahvistamiseen liittyy huomattavia kansallisia ongelmia. Yhtäältä pohjoisten alueiden alkuperäisyhteisöillä on pulaa puhtaista ja luotettavista energianlähteistä, mikä haittaa yhteisöjen kestävää kehitystä. Toisaalta uusiutuvien energianlähteiden kehitys ja käyttö edellyttää mittavaa infrastruktuuria, jolla on oma vaikutuksensa ympäristöön ja yhteiskuntaan.

Dorothée Cambou pyrkiikin selvittämään, miten uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen voi edistää alkuperäiskansojen hyvinvointia. Tutkimuksessa kartoitetaan varsinkin arktisen alueen alkuperäiskansojen kohtaamia ihmisoikeushaasteita ja esitetään joitakin suosituksia, joita noudattamalla uusiutuvat energiamuodot voivat edistää myös alkuperäiskansojen kestävää kehitystä.

TUHAT-profiili

Katariina Harjunpää on sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkimukseen erikoistunut kielitieteilijä, jonka tutkimusmetodeja ovat keskusteluanalyysi ja vuorovaikutuslingvistiikka. Hänen tutkimuskohteisiinsa kuuluvat monenkeskinen ja monikielinen vuorovaikutus, kielenkäytön multimodaalisuus ja kielioppi vuorovaikutuksessa. Harjunpää työskentelee parhaillaan (2016–2017) tutkijatohtorina tutkimushankkeessa Multimodaalisuus: Kehollisuuden kautta kieleen ja toimintaan, joka on Finland Distinguished Professor Programme -ohjelman rahoittama. Hankkeessa tarkastellaan sosiaalisen vuorovaikutuksen kielellisiä, kehollisia ja materiaalisia ulottuvuuksia myymäläasioinneissa.

Väitöstutkimuksessaan (2017) Harjunpää tarkasteli monikielistä vuorovaikutusta suomea ja brasilianportugalia puhuvien osallistujien kesken ja selvitti, miten kaksikieliset puhujat kääntävät keskustelua spontaanisti keskustelukumppaneilleen. Tutkimus nostaa esiin suullisen kääntämisen vuorovaikutuksellisia käytänteitä ja niitä kielellisiä ja kehollisia keinoja, joiden avulla vuorovaikutuksen osallistujat tekevät kääntämisestä tilanteisesti relevanttia sosiaalista toimintaa.

Humanististen tieteiden ohjelmassa Katariina Harjunpää tutkii yhteistyössä vierailevan professorin Arnulf Deppermannin kanssa merkityksen multimodaalista rakentumista erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Tutkimus keskittyy vuorovaikutuksen osallistujien itsensä tuottamiin merkityksen kuvauksiin.

TUHAT-profiili

Maria Khachaturyanin tutkimuksen deskriptiivinen painopiste on manojen etnisessä ryhmässä ja kielessä (400 000 puhujaa Guineassa ja Liberiassa). Khachaturyan on tehnyt kenttätutkimusta manojen parissa vuodesta 2009 lähtien, ja vuonna 2015 hän julkaisi manon kielen kieliopin. Khachaturyan on kiinnostunut kielten dokumentaatiosta, (historiallisesta) syntaksista, typologiasta ja deiktisten luokkien, erityisesti aikadeiksiksen ja spatiaalisen/kognitiivisen deiksiksen tutkimuksesta vuorovaikutuskontekstissa. Hänen tämänhetkinen lingvistisen antropologian tutkimushankkeensa tarkastelee manojen katolisen yhteisön kielellistä toimintaa, muun muassa spontaaneja Raamatun-käännöksiä ja jaetun taustan merkitystä uskonnollisen yhteisön kielellisissä käytännöissä uskonnollisen kääntymyksen laajemmassa kontekstissa. Lisäksi hän tekee vertailevaa tutkimusta, jossa tarkastellaan kristinuskon leviämisen ja kirkollisten kirjoitusten käännösten aiheuttamia muutoksia kielessä. Jälkimmäiseen hankkeeseen on saatu rahoitus ranskalaiselta Fondation Fyssen -säätiöltä.

Khachaturyan väitteli filosofian tohtoriksi kielitieteestä (arvosanana summa cum laude) Pariisin Institut National des Langues et Civilisations Orientales -oppilaitoksessa vuonna 2014. Sosiologian maisteriksi hän valmistui Moskovan Collège Universitaire Français -oppilaitoksesta vuonna 2011. Vuonna 2010 hän suoritti kielitieteen kandidaatin- ja maisterintutkinnot Moskovan valtionyliopistossa. Vuosina 2015–2017 hän työskenteli tutkijatohtorina antropologian laitoksella Kalifornian yliopiston Berkeleyn-kampuksella.

TUHAT-profiili

C. Parker Krieg väitteli tohtoriksi Oregonin yliopistossa, jossa hän tutki amerikkalaista nykykirjallisuutta ja ympäristöä. Hänen väitöskirjansa ”Nature Industries: US Environmental Literature after Fordism, 1971–2011” selvitti ympäristöä käsittelevän kerronnan muutoksia poliittisen taloustieteen fordismin jälkeisten muutosten valossa. Tämänhetkisessä tutkimuksessaan Krieg tarkastelee ympäristöllisen muistin syntyä ja leviämistä kulttuurisen muistin tutkimuksen ja humanistisen ympäristötutkimuksen keinoin. Afroamerikkalaiseen kirjallisuuteen ja blues-perinteeseen pohjaava tutkimus pohtii kulttuurisen muistin merkitystä vastauksena 2000-luvun ihmislähtöisille katastrofeille ja ympäristöhäiriöille.

TUHAT-profiili

Laura Siragusa on tutkimuksillaan osoittanut ne hyödyt ja jännitteet, joita luku- ja kirjoitustaitoa kielen hierarkiassa arvostavat kieli-ideologiat tuottavat. Hänen väitöskirjansa otsikko on ”Vepsian Language: Speaking and Writing Heritage Language in Villages and Cities”.

Siragusan uusi tutkimushanke laajentaa hänen tähänastista työtään keskittymällä kieleen ja vastuuseen, lumouksiin ja loitsuihin ja pyrkii vahvistamaan lingvistisen antropologian roolia Euroopan mittakaavassa.

TUHAT-profiili

Stef Spronck on erityisesti Australian alkuperäiskieliin keskittynyt kielitieteilijä. Vuodesta 2008 lähtien Spronck on työskennellyt ngarinyin-kansan parissa Kimberleyn alueen länsiosissa dokumentoidakseen ja kuvatakseen heidän kieltään, joka on vakavasti uhanalainen, kuten suuri osa Australian alkuperäiskielistä. Hän tutkii lisäksi myös muita wororalaiseen kielikuntaan kuuluvia kieliä.

Spronckin tutkimus keskittyy sosiaalisten tarpeiden ja kieliopin väliseen suhteeseen kuten kysymyksiin siitä, miten puheen kohdistaminen muokkaa kieliopillisia rakenteita, mitä rakenteellisia keinoja kielillä on näkökulman ilmaisuun sekä milloin niitä käytetään (tai ei käytetä) ja millainen on kielellisten rakenteiden semioottinen monimuotoisuus. Näiden kysymysten ytimessä ovat sellaiset kieliopilliset teemat kuten referointi, modaalisuus/evidentiaalisuus ja diskurssiviitteisyys.

Väiteltyään tohtoriksi Australian kansallisesta yliopistosta Spronck on työskennellyt tutkijatohtorina myös Leuvenin yliopistossa.

TUHAT-profiili

Tutkimushanke keskittyy tarkastelemaan ydinenergian käsitettä ympäristöä käsittelevässä kerronnassa ekologisen identiteetin muokkaamiseen liittyvien paikallisten/globaalien ulottuvuuksien erottamisen näkökulmasta. Painopisteenä on käsitteen toteutuminen ihmisen, yhteiskunnan ja luonnon välisessä vuorovaikutussuhteessa erityisesti eurooppalaisten ja amerikkalaisten yhteiskuntien ”nurkkakuntaisessa” ekokriittisessä tutkimuksessa. Tutkimukseen sisältyy ydinenergian ja ydinkatastrofin käsitteiden ekokriittisen näkemyksen selvittäminen sekä ydinvoimaan liittyvien kehittyvien kerrontamuotojen tarkastelu trauman kokeneiden yhteiskuntien

globaalien/kansallisten/alueellisten yhteiskunnallisten tarpeiden pohjalta. Tutkinnan kohteena on myös pohjoisamerikkalaisessa/eurooppalaisessa kirjoitusperinteessä ja ympäristöpolitiikassa esiintyvät ydinenergiaa koskevat stereotypiat ihmisen toiminnan ja luonnon välisen suhteen viitekehyksessä nykyisen ekologisen muistin ja tajunnan puitteissa. Painopisteenä ovat ydinenergiaan liittyvän kirjallisuuden kansalliset ominaispiirteet, joiden taustalla on ekokriittinen lähestyminen ydintuhoon apokalyptisen kaunokirjallisuuden tutkimuksen kontekstissa. Ydinonnettomuuksiin (Tšernobyl, Fukushima, Three Mile Island, ydinkoealueet jne.) suhtautumisessa tapahtuneita muutoksia käsitellään ydinenergiaa koskevan kerronnan ekokriittisen lähestymistavan kautta.

TUHAT-profiili

Max Wahlströmin tausta kielitieteilijänä on eteläslaavilaisessa filologiassa. Hänen tutkimuksensa keskittyy eteläslaavilaisten kielten sekä Balkanin muiden kielten nominaalilausekkeen morfosyntaksiin ja informaatiorakenteeseen diakronisessa ja laajemmassa kieltenvälisessä katsannossa. Wahlströmin päätutkimusaihe on argumentinmerkinnän ja informaatiorakenteen vuorovaikutus dialektologisesta, historiallisesta, kontaktilingvistisestä ja typologisesta näkökulmasta. Hän tekee kenttätyötä Itä-Serbiassa eteläslaavilaisen torlakin puhujien parissa. UNESCOn uhanalaisten kielten listaus katsoo torlakin haavoittuvaksi kielimuodoksi. Wahlström pyrkii tutkimustyönsä kieltenvälisen näkökulman kautta ymmärtämään näiden ilmiöiden vaihtelua ja alueellista leviämistä. Hänen tärkeimmät kansainväliset yhteistyökumppaninsa työskentelevät Zürichin yliopistossa, Serbian tiede- ja taideakatemiassa sekä Venäjän tiedeakatemiassa. Muita Wahlströmin tieteellisiä kiinnostuksen kohteita ovat kirjakielten kehitys, Balkanin alueen kielten historiallinen ja nykyinen sosiolingvistinen tilanne sekä Kaakkois-Euroopan aseelliset konfliktit.

TUHAT-profiili

Maiju Wuokko on suomalainen poliittisen yrityshistorian tutkija, joka keskittyy tutkimuksessaan liike-elämän ja politiikan välisiin suhteisiin sekä suomalaisen liike-elämän poliittiseen toimintaan toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Tämänhetkisessä tutkimushankkeessaan Wuokko tarkastelee yritysten työmarkkinapoliittisia ydintavoitteita ja työnantajapolitiikan pitkän aikavälin kehitystä tupo-kauden Suomessa 1960-luvulta 1990-luvulle.

TUHAT-profiili

Kalifornian yliopiston Berkeleyn-kampuksen slaavilaisten kielten emeritaprofessori, tohtori Nichols työskentelee Historical linguistic geography of Northern Eurasia -tutkimushankkeen parissa.

1.8.2017–31.7.2019

Liike-elämän historian professorina Göteborgin yliopiston kauppa-, talous- ja oikeustieteen laitoksella työskentelevän tohtori Susanna Fellmanin tutkimushankkeiden aiheita ovat muun muassa kartellit, kilpailupolitiikka, yritysten ja hyvinvointivaltion väliset yhdyssiteet sekä liike-elämän ja valtion väliset suhteet.

1.1.2018–31.12.2019

Filosofian tohtori Deppermann toimii saksan kielen professorina Mannheimin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa HUH-professorina tulee käsittelemään muun muassa seuraavia aiheita: merkityksen rakentuminen vuorovaikutuksessa, vuorovaikutuksen multimodaalisuus kielitieteellisestä näkökulmasta sekä suomen, ruotsin ja saksan kielten vertailu, jonka tavoitteena on tuoda esiin merkityksenmuodostuksen kielellisiä rakenteita ja rajoitteita sekä merkityksen eri puolia.

1.1.2018–31.12.2019