Muistisairausepäilyjen yhteydessä on tärkeää arvioida potilaan kognitiivista toimintakykyä, mikä tällä hetkellä perustuu terveydenhuollon ammattilaisen teettämiin kognitiivisiin tehtäväsarjoihin. Tutkimuksiin pääsyssä on kuitenkin alueellisia eroja ja matka tutkimuksiin voi olla pitkä.
Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa osoitettiin, että muistin arvioiminen onnistuu myös puhelimitse yli 65-vuotiailta. Suomessa tämän muistin arviointitavan toimivuutta ei ole aiemmin selvitetty.
Tutkimusryhmä teetti yli kahdellesadalle osallistujalle sanalistatehtävän sekä puhelimitse että vastaanotolla. Osallistujien suoriutumisen havaittiin olevan samankaltaista molemmissa tilanteissa, mikä avaa mahdollisuuksia etenkin tutkimuskäyttöön.
— Muistin arviointi osallistujan ja tutkijan olinpaikasta riippumatta sujuvoittaa ison mittakaavan seulontaa, toteaa tutkimuksen toteuttanut tutkijatohtori Toni Saari Helsingin yliopistosta.
Puhelintestien ja verinäytteen yhdistelmä avuksi diagnostiikkaan
Seuraavaksi tutkijat vertasivat muistitestien ja verinäytteen avulla saatavaa tietoa sairastumisriskistä yli 65-vuotiailla henkilöillä, joilla ei ole muistisairausdiagnoosia.
Tulokset osoittivat, että heikompi suoriutuminen puhelimitse tehdyissä muistin ja kielellisen sujuvuuden tehtävissä oli yhteydessä korkeampaan Alzheimerin taudin merkkiainepitoisuuteen veressä.
Noin joka kymmenennellä osallistujalla sekä merkkiainepitoisuudet että kognitiivinen suoriutuminen olivat Alzheimerin taudille tyypillisiä. Lisäksi he olivat useammin Alzheimerin taudin riskiä lisäävän ApoE4-geenimuodon kantajia.
— Alzheimerin taudin tärkeimmän geneettisen riskitekijän yleisyys henkilöillä, joilla testiyhdistelmämme perusteella on muistisairauden varhaisia merkkejä, tukee lähestymistapamme toimivuutta. Alzheimerin taudin kehittymistä tällaisilla henkilöillä tuleekin jatkossa tutkia lisää, sanoo väitöskirjatutkija Karin Lohi.
Muistisairauksien diagnostiikan sujuvoittamiselle on suuri tarve
Alzheimerin taudin hidastamiseen tähtääviä hoitoja kehitetään aktiivisesti. Siksi tulevaisuudessa sairauden tunnistaminen yhä aiemmassa vaiheessa tulee olemaan keskeistä hoidon oikean ajoituksen kannalta.
— Alzheimerin taudin verikoe on otettu käyttöön, mutta sen määrittämistä ei suositella henkilöiltä, joiden muisti ei ole heikentynyt. Usein ongelmana on kuitenkin se, että ihmisten muistia ei ole testattu, joten objektiivinen arvio muistista puuttuu, sanoo ryhmänjohtaja Eero Vuoksimaa Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMistä.
— Puhelintesteillä voitaisiin nopeuttaa muistiongelmien seulontaa ja kohdistaa verinäytteiden ottamista henkilöihin, joilla todennäköisesti on muistiin tai muuhun tiedonkäsittelyyn liittyvää heikentymistä. Nykyistä nopeampi diagnosointi ja muistisairauksien arviointitarpeen lisääntyminen ovat terveydenhuollon haasteita, joihin puhelinhaastatteluita ja verikokeita yhdistävä lähestymistapa voisi osaltaan auttaa, Eero Vuoksimaa jatkaa.
Tutkimukset toteutettiin osana Helsingin yliopiston kaksostutkimukseen kuuluvia TWINGEN- ja NONAGINTA-tutkimusprojekteja. Tutkimusta on rahoittanut Sigrid Juséliuksen säätiö. FinnGen ja Suomen Akatemia ovat rahoittaneet tutkimuksen aineistojen keruuta.
Julkaisut:
Saari TT, Aaltonen A, Lohi K, Palviainen T, Schwarz C, Urjansson M, Palotie A, Runz H, Julkunen V, Kaprio J, Vuoksimaa E; FinnGen. (2026). Validity of telephone-administered word list learning measures for assessment of episodic memory in aging and Alzheimer's disease. Neuropsychology. 40(1):17-35.
Lohi K, Aaltonen A, Herukka SK, Kokkola T, Kärkkäinen S, Urjansson M, FinnGen, Palotie A, Runz H, Kaprio J, Julkunen V, Saari TT, Vuoksimaa E (2026). Scalable biological-cognitive profiling for Alzheimer’s disease in the population. Brain Communications. Volume 8, Issue 3, 2026, fcag168,