Eero Castrénin tutkimusryhmä osoitti jo parikymmentä vuotta sitten, että masennuslääkkeet lisäävät aivojen muovautuvuutta merkittävästi. Ne palauttavat aivojen hermosolut ikään kuin lapsuuden tilaan, jolloin solut ovat muovautuvaisimmillaan.
Tuoreempi tutkimus näytti että psykedeelisillä aineilla, esimerkiksi LSD:llä ja taikasienillä, on vastaava aivojen muokkautuvuutta aiheuttava ominaisuus, mutta ne tehoavat jo paljon pienempinä annoksina kuin masennuslääkkeet.
Masennuslääkkeiksi psykedeelisistä aineista ei kuitenkaan ainakaan vielä ole niiden hallusinogeenisten ominaisuuksien ja muiden haittavaikutusten takia. Lisäksi ne ovat kiellettyjä monissa maissa.
Masennusta hoidetaan parhaiten hermostoon vaikuttavien lääkkeiden ja psykoterapian kaltaisten hoitomuotojen yhteistyömuotona, mikä on nykyään hyvin tunnettua asiantuntijoiden piirissä.
– Olen käynyt paljon puhumassa lääkkeiden ja terapian yhteisvaikutuksesta lääkäreille, lääkäriopiskelijoille, psykiatreille ja psykologeille, ja vastaanotto on ollut oikein myönteistä, tutkimusjohtaja Castrén sanoo.
Ongelma on kuitenkin se, että masennuspotilaita on aivan liikaa psykoterapiapalveluiden määrään nähden. Kaikki potilaat eivät pääse terapiaan. Eero Castrénin mukaan lääkekehitys voisi auttaa tämän ongelman ratkaisussa.
Nykyistä paremmat lääkkeet voisivat mahdollistaa ainakin jossain määrin sen, että potilaat voisivat vaikuttaa tilanteeseensa itse, ehkä verkkopalveluiden tukemana. On myös hyvä muistaa, että tutkimusten mukaan esimerkiksi liikunta vaikuttaa aivojen muokkautuvuuteen samalla lailla kuin masennuslääkkeet.
Yrityksessä kehitetään tulevaisuuden lääkkeitä
Eero Castrénin tutkimusryhmä yrittää ratkaista psykedeelisiin aineisiin liittyvät ongelmat tutkimalla, voisiko niistä kehittää lääkkeitä, joilla olisi vain aivojen muokkautuvuutta parantavat myönteiset ominaisuudet, mutta jotka eivät aiheuttaisi hallusinaatioita.
– Parhaassa tapauksessa 5-10 vuoden päästä masennuspotilaita voidaan hoitaa tällaisilla lääkkeillä. Tämäkin voi olla liian optimistinen arvio.
Tutkimusprosessi on kuitenkin sekä hidas että kallis. Vasta aika näyttää, mitä saamme aikaiseksi.
Uusien lääkeaineiden kehittämistä varten Castrén on yhteistyökumppaneineen perustanut Kasvu Therapeutics -nimisen yrityksen. Yrityksen perustamiseen hän on saanut tukea Helsingin yliopiston rahastoista. Rahastot ovat olleet mukana myös yrityksen kehittämisessä.
Hän kannustaa muitakin tutkijoita yritysten perustamiseen.
– Jos tutkija tekee hyödynnettävissä olevan keksinnön, yrityksen perustamisen pitäisi ilman muuta olla tavoite. Se ei kilpaile akateemisen tutkimuksen kanssa, vaan mahdollistaa asioita, joita on vaikea tehdä yliopistossa.