Strategisen tutkimusneuvoston kestävän kehityksen ohjelmien yhteinen toiminta

STN

Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) ohjelmien Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus, Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä ja  Kestävän kasvun avaimet yhteisestä toiminnasta tiedotetaan täällä.

Ohjelmien ohjelmanjohtajana toimii Kaisa Korhonen-Kurki HELSUSista.

OHJELMA 2018 - 2020

Menneet tapahtumat

LOKAKUU 2019

STRATEGIC RESEARCH SCIENTIFIC CONFERENCE October 29th & 30th 2019

MARRASKUU 2019

CO-PRODUCTION OF KNOWLEDGE - WORKSHOP SERIES part VII

What: Research Impact Pathways and Theory of Change

When: 12.11 at 9.00 - 16.00

Where: Athena, Hall 302, siltavuorenpenger 3, Helsinki

For whom: Keaynote is open for everybody and workshop is for STN researchers

9.00 - 9.05     Opening, Kaisa korhonen-Kurki

9.05 - 10.30     Keynote: "Using theory of change to improve research effectiveness." Prof. Brian Belcher, Royal Roads University Canada.

10.30 - 10.50     Coffee

10.50 - 16.00     Workshop on Theory of Change run by Brian Belcher

“Workshop participants will learn key concepts and methods for developing and using a theory of change to support the design, implementation and evaluation of research projects/programs. A Theory of Change (ToC)  is a comprehensive description and illustration of how and why a desired change is expected to happen in a particular context. When applied in a research context, developing a ToC involves explicitly defining the key pathways, actors, and assumptions about how the research (knowledge production as well as supporting activities) is expected to contribute to the intended outcomes and impacts. This can help clarify (and improve) project design and implementation and identify appropriate indicators and measures for assessing and evidencing progress.  Sessions presenting concepts and examples will be mixed with practical group work exercises applied to your own research project context, to build understanding and skills and to develop a first draft ToC. To get the most benefit from the hands-on exercises, it would be ideal to have at least two participants from each current research project. Participants that are planning for the future projects are also welcome.”

Lunch (at own cost) during the workshop

Registration deadline Nov 7, 2019:

https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/98907/lomake.html

Dr. Brian Belcher

Brian Belcher is a Professor in the College of Interdisciplinary Studies at Royal Roads University (RRU) in Victoria, Canada, where he holds the Tier 1 Canada Research Chair in Sustainability Research Effectiveness. He is also a Senior Associate Scientist with the Centre for International Forestry Research and the Forests, Trees and Agroforestry Consortium Research Program. Prof. Belcher’s research focuses on research effectiveness, research quality and knowledge translation, primarily in the context of natural resources management and sustainable development. He is developing and applying theory and methods to understand and improve research effectiveness, research quality, and the societal impact of research.https://researcheffectiveness.ca

Brian

 

KEVÄT 2020

TAMMIKUU: Paikkatietoa osallistavana menetelmänä

HUHTIKUU: Keskustelu: Tiedon poliittisuus, tiedonyhteistuotanto, tieteen integriteetti

 

TIEDONYHTEISTUOTANNON TYÖPAJASARJA

Tiedon yhteistuotannon keskeinen ajatus on, että tieto ja toiminta ovat keskenään riippuvaisia. Yhteistuotannon tutkimustraditio on kehittynyt pääosin kolmella eri tieteen alalla – julkishallinnon tutkimuksessa, tieteen ja teknologian tutkimuksessa ja kestävyystieteessä (Miller ja Wyborn 2018). Yhteiskehittäminen (co-creation) on keskeinen osa tiedon yhteistuotannon prosessia. Sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi tutkimuskysymysten ja -suunnitelman laatimista ja toteuttamista yhteistyössä tutkimustiedon tulevien käyttäjien kanssa avoimessa ja puntaroivassa prosessissa. Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamat tutkimushankkeet käyttävät enenemässä määrin tiedon yhteistuotannon menetelmiä ja työpajan tavoitteena onkin oppia ja kuulla kokemuksia uusista menetelmistä ja transdisiplinäärisen tutkimuksen tekemisestä, kehittää menetelmällistä osaamista, ja pohtia kuinka menetelmät toimivat vaikuttavuuden välineenä.  Lisäksi tavoitteena on oppia ja kuulla lisää toisista hankkeista ja tunnistaa samalla lisää temaattisia yhteistyönaihioita.

Milloin? 4 vuodessa, kahdesti syksyllä, kahdesti keväällä, 2018-2020

Miten?  Lyhyet alustukset hankkeilta jotka käyttävät käsittelyssä olevaa menetelmää, miten toimii, mihin voi käyttää, mitä haasteita jne. Mahdolliset kutsutut vierailevat asiantuntijapuhujat.

Missä? Helsingin yliopistolla, keskustassa, tarvittaessa muuallakin

Kenelle? Erityisesti kaikille STN tutkijoille ohjelmista:  Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus, Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä ja Kestävän kasvun avaimet, mahdolliset vierailevat luento-osuudet avoimia kaikille. Ilmoittautuminen kyseisen kerran kohdalla (kts alla).

”Tuotos”: Mahdollinen erikoisnumero ”Insights to co-production of knowledge as a research method tai yksi yhteisesti kirjoitettu artikkeli jossa kokemus tiivistettynä.

 

Globaalit muutokset muovaavat kansalaisuutta. BIBU eli Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushanke selvittää, kuinka talouden rakennemuutos, kaupungistuminen ja muuttoliike muuttavat kansalaisten toimintakykyä, poliittisia tunteita ja intressejä sekä sitä, kuinka poliittinen päätöksenteko vastaa näihin muutoksiin. BIBU selvittää, missä ovat kansalaisuuden kuilut ja kuplat: ketkä eivät osallistu ja missä ovat osallistumista vaikeuttavat kansalaisten kuplat. BIBU kampittaa näitä osallistumisen kuiluja ja kuplia demokraattisilla innovaatioilla kehittämällä digitaalisia alustoja lainvalmisteluun, osallistuvaa budjetointia, digitaalisia diplomaatteja, sovittelupaneleja ja valtaistavia julkisuuksia sekä kursseja päättäjille.

 

PALO-hanke tutkii lyhytjänteisyyden ongelmaa julkisessa päätöksenteossa ja hallinnossa. Vaikka inhimillisen toiminnan pitkän aikavälin vaikutuksista on paljon tietoa, se saa usein riittämättömästi huomiota julkisessa päätöksenteossa. PALO:n tavoitteena demokratian vahvistaminen Suomessa. Tutkimme ja kehitämme entistä toimivampia menettelytapoja kansalaisosallistumiselle ja julkiselle päätöksenteolle. Politiikan käytäntöjä uudistamalla pitkän aikavälin seuraukset ja tulevat sukupolvet otetaan paremmin huomioon. Näin päätöksistä tulee myös kestävämpiä ja oikeutetumpia.

 

Konsortiohanke ”Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin – käänne yhteishallintaan ympäristöpäätöksenteossa” (CORE) tutkii ja kehittää julkisen vallan, kansalaisten ja yritysten välistä yhteistoimintaa ympäristösuunnittelussa ja –päätöksenteossa. Hanke tukeutuu ajatukseen toimijoiden keskinäisestä riippuvuudesta ja yhteistoiminnallisen hallinnan (”collaborative governance”) tarpeesta mutkikkaiden ongelmien edessä.

Kasvava mieli: Kasvatukselliset transformaatiot yksilöllisen, sosiaalisen ja institutionaalisen uudistumisen tukemiseksi digitaalisena aikakautena -hankkeen (2018-2023) tarkoituksena on tukea suomalaisten koulujen ja opettajien uudistumista korkeatasoisen akateemisen tutkimuksen tuella. Nuorten myönteinen kehitys on tulevaisuuden kestävän kasvun tärkein voimavara. Tutkimus-käytäntö-kumppanuus perustuu ajatukseen, että koulun kehittämisen edellyttämää sosiaalisesti kestävää tietoa voidaan luoda vain vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä oppilaiden, opettajien, koulujen ja kasvatusalan muun kentän kuten vanhempien kanssa. Hankkeessa kehitetään tulevaisuuden teknologisesti ja pedagogisesti korkeatasoisia älykouluja.

ALL-YOUTH – Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään –tutkimushanke pyrkii löytämään ratkaisuja nuorten aktivoimiseksi. ALL-YOUTH on monitieteinen hanke, joka tutkii 16–25-vuotiaiden nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen kykyjä ja esteitä sekä nuorten käsityksiä kestävästä kehityksestä, kasvusta ja hyvinvoinnista. Hanke tuottaa uusia ratkaisuja nuorten aktiivisempaan kansalaisuuteen vuorovaikutteisen hallinnon ja oikeusvaltioperiaatteen, digitaalisten innovaatioiden sekä kestävän kehityksen ja biotalouden näkökulmista.

SUDDEN-tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja lääkkeiden elinkaaren aikana syntyvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja lääkealan kestävyyden parantamiseksi. Lääkkeiden ympäristövaikutukset ovat kasvava, maailmanlaajuinen ongelma. Lääkejäämiä on havaittu ympäristönäytteissä jokaisella mantereella, ja jopa neljännes maailman joista ja järvistä on vaarassa saastua niiden vuoksi.

Tutkimme ja kehitämme Package-Heroes-hankkeessa ratkaisuja, joilla elintarvikepakkauksista syntyvää jätekuormaa tulevaisuudessa vähennetään. Tarvitsemme enemmän tietoa pakkausmateriaalien ja -ratkaisujen ympäristövaikutuksista, keinoista kaupallistaa uusia pakkausinnovaatioita sekä ymmärrystä kuluttajien mieltymyksistä ja erilaisista muutoksen hidasteista.

CICAT2025 pyrkii vauhdittamaan siirtymistä lineaaritaloudesta kestävämpään kiertotalouteen. Hanke tukee Suomen tavoitetta olla kiertotalouden johtava maa vuoteen 2025 mennessä tunnistamalla kiertotaloutta edistäviä ja vauhdittavia tekijöitä sekä etsimällä ratkaisuja yrityksille ja päättäjille kiertotalouteen siirryttäessä.

Kestävät elämäntavat kestävän kasvun aikaansaajina (STYLE) STYLE-hanke tutkii kestävän kasvun edellytyksiä arkiliikunnan edistämisen keinoin. Nykyään vain kolmasosa lapsista ja nuorista sekä viidesosa aikuisista liikkuvat riittävästi terveytensä kannalta. STYLE hankkeen ideana on pyrkiä neljässä kaupungissa tehtävien interventioiden avulla aikaansaamaan sellainen lisäys arkiliikunnassa, joka näkyy kevyen liikenteen kulkutapaosuuden kasvuna ja tuottaa samanaikaisesti kasvavaa liiketoimintaa.

WISE pyrkii parantamaan viheliäisiä ekososiaalisia murroksia koskevaa päätöksentekoa ja tieteellistä arviointia sekä lisäämään Suomen sietokykyä ja sopeutumista murroksiin. Hanke kehittää ja testaa uutta kansallisen tason integroitua politiikkamekanismia, politiikkapäämajaa (Policy Operations Room, POR). Siinä luodaan nopeita ja näyttöön perustuvia sopeutumistapoja odottamattomiin ekososiaalisiin murroksiin, kuten samanaikaiseen ilmastopakolaisuuteen, energiakriisiin ja poliittiseen epävakauteen.

BlueAdapt-hankkeen tavoitteena on kehittää innovatiivisia keinoja sinisiin resursseihin perustuvan kestävän taloudellisen kasvun edistämiseksi ruuan- ja energiantuotannossa sekä matkailussa. Etsimme uusia yhteiskunnallisia ratkaisuja ja muutospolkuja sekä kehitämme uusia hallinnan tapoja ja sääntelykeinoja, joilla turvataan sekä vesiekosysteemien että taloudellisten ja sosiaalisten järjestelmien kestävyys ja mukautumiskyky eli resilienssi.

SOMPA-tutkimushanke kehittää ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä keinoja hoitaa suometsiä ja -peltoja niin, että samalla hillitään ilmastonmuutosta. Tuotamme uutta tieteellistä tietoa turvemaiden metaani- ja hiilidioksidipäästöjen muodostumista säätelevistä toimista, jotta päästöjä voidaan vähentää taloudellisesti kannattavasti. Laadimme myös kasvihuonekaasupäästöskenaarioita metsäteollisuuden, turvemaiden käytön ja ruoan kulutuksen trendien perusteella.

STN IMPRO -tutkimusprojekti tuottaa tutkittua tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tueksi sote-palveluiden rakenteesta, toimivuudesta ja tuloksellisuudesta. Tutkimus pohjautuu kansallisiin sosiaali- ja terveydenhuollon rekisteritietoaineistoihin ja paikkatietoaineistoihin. Tutkimusryhmämme analysoi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita, hoidon saavutettavuutta, hoitopolkuja, hoidon tuloksia ja kustannuksia sekä kustannusvaikuttavuutta sekä ennen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta että sen jälkeen.

IBC-CARBON -hankkeen tavoitteena on metsien biodiversiteetin, hiilen varastoinnin ja sidonnan sekä muiden ekosysteemipalveluiden yhteen nivoutuva suojelu, tiedon lisääminen ja menetelmien kehittäminen sekä päätöksentekoon vaikuttaminen. Hankkeessa tuotetaan päätöksentekoa tukevia analyyseja siitä, voidaanko näitä arvoja turvata optimaalisesti samoilla alueilla ja miten alueiden välinen kytkeytyvyys tulisi huomioida. Analyyseissa huomioidaan metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja erilaiset metsänhoidon menetelmät.

Manufacturing 4.0 - tutkimushankkeessa pyrimme löytämään vastauksen kysymykseen ”kuinka voimme varmistaa, että Suomi voi menestyä tässä muutoksessa?” Projektissa määritetään tiekartta korkean teknologian valmistuksen muutoksesta ja osoitetaan, mitkä ovat muutosta ajavat avainteknologiat ja sosiaaliset voimat. Lisäksi selitämme, millaisia liiketoiminta-, koulutus- ja yhteiskuntamalleja tarvitaan varmistamaan Suomen ja suomalaisten yritysten selviytyminen ja kyky hyödyntää tulevaa vallankumousta. Tutkimme myös, kuinka valikoitujen tuotteiden automaattinen valmistus voi lisätä työpaikkoja ja kuinka automaation ansiosta kasvavat tulot voidaan hyödyntää tukemaan niiden ihmisten elämää, joiden työn automaatio on hävittänyt ja estämään syrjäytymistä.