Tutkinnot

Mo­ni­tie­tei­nen ym­pä­ris­tö­tut­ki­mus - tie­tee­na­lo­jen nä­kö­kul­mia ym­pä­ris­tö­ky­sy­myk­siin

Oletko kiinnostunut ympäristökysymyksistä? Kiinnostaako monitieteinen opiskelu ja ongelmanratkaisu? Näitä kysymyksiä käsitellään Monitieteinen ympäristötutkimus - tie­tee­na­lo­jen nä­kö­kul­mia ym­pä­ris­tö­ky­sy­myk­siin -kurssilla!

Kurssin aikana kuulet mielenkiintoisia luentoja eri tieteenaloilta: mitä ja miten ympäristöä tutkii esimerkiksi ekotoksikologia, biogeokemia, estetiikka tai agroekologia? Entä kuinka eri uskonnot suhtautuvat ympäristöön? Luentojen lisäksi kurssilla luvassa ympäristökatsauksien laadintaa ja kurssin yhteistyökumppaneiden paneelikeskustelu.

Tämän johdantokurssin voi suorittaa myös erillisenä kurssina, osallistuminen ei edellytä koko ympäristöopintokokonaisuuden suorittamista.

Opis­ke­li­joi­den ko­ke­muk­sia mo­ni­tie­tei­sis­tä ym­pä­ris­tö­opin­nois­ta

Monitieteisten ympäristöopintojen opintokokonaisuus  tuo ympäristönäkökulmaa erilaisiin yliopistotutkintoihin. Kokonaisuuden on jo suorittanut yli 500 opiskelijaa yhdeksästä eri yliopiston tiedekunnasta ja muista yliopistoista, kuten esimerkiksi Aalto-yliopistosta. Ensimmäinen kokonaisuus suoritettiin keväällä 2007.

Kaksi opiskelijaa kertoo omista kokemuksistaan:

Mim­mi Pöys­ti:
"Suor­itet­tu­ani mo­ni­tie­teis­ten ym­pä­ris­tö­opin­to­jen ko­ko­nai­suu­den min­ulla on en­em­män var­muut­ta ym­pä­ris­tö­uu­tis­ten toim­it­ta­mi­ses­sa ja olen huo­man­nut ym­mär­tä­vä­ni ym­pä­ris­tö­ai­he­isia uu­ti­sia pal­jon pa­rem­min"
 

Mimmi Pöysti opiskelee Supply Chain Management and Social Responsibility  -maisteriohjelmassa Hanken Svenska Handelshögskolanissa. Mimmi suoritti monitieteiset ympäristöopinnot lukuvuotena 2016–2017. Lisäksi Mimmi työskentelee yrityspuolella vastuullisuusasiantuntijana.

1. Mikä sait sinut hakeutumaan monitieteisiin ympäristöopintoihin?

Kuulin ympäristötieteiden opinnoista ystävältäni, joka opiskeli ympäristöpolitiikkaa. Harkitsin ensin koko maisteritutkinnon suorittamista ympäristötieteissä, sillä ympäristöala kiinnosti minua, mutta kun kuulin monitieteisestä ympäristöopintojen kokonaisuudesta, halusin heti tehdä siitä sivuaineeni. Hain Hankenilta JOO-opinto-oikeutta ja koska tämä opintokokonaisuus sopi niin hyvin täydentäväksi osaksi vastuullisuusopintojani, sain suorittaa sen osana tutkintoani. Hankenilla opintoni olivat käsitelleet melko laajasti yritysvastuuta ja kestävää kehitystä, mutta koska ympäristöasiat ovat hyvin olennainen osa yritysvastuuta, halusin oppia niistä enemmän.

2. Minkälaisen opintokokonaisuuden kokosit?

Koska suoritin monitieteiset ympäristöopinnot JOO-opintoina samaan aikaan kun suoritin kursseja Hankenilla, kurssien aikataulut rajoittivat jonkin verran mahdollisuuksiani valita. Sain kuitenkin valittua sellaisen kokonaisuuden, jonka arvelin olevan minulle hyödyllinen. Neljä valinnaista kurssiani olivat Ympäristönsuojelun perusteet, Johdatus ympäristöpolitiikkaan, Johdanto luonnonmukaiseen maa- ja elintarviketalouteen sekä Interdisciplinary workshop on pathways to sustainability. Halusin sellaisia kursseja, jotka eivät vaatineet paljoa ympäristöalan osaamista etukäteen ja jotka kurssikuvausten perusteella kuulostivat mielenkiintoisilta.

3. Miten monitieteiset ympäristöopinnot tukivat omaa pääainettasi/erikoistumisalaasi?

Koska olen erikoistunut yritysvastuuseen, monitieteiset ympäristöopinnot täydensivät hyvin aukkoja osaamisessani. Yritysvastuuseen kuuluu myös ympäristövastuu, mutta ympäristöasioita ei käsitellä yritysvastuuopinnoissa tarpeeksi.

4. Mikä jäi erityisesti mieleesi opintokokonaisuudesta?

Ympäristönsuojelun perusteet oli suosikkikurssini. Opin valtavan paljon ja minua harmitti, kun kurssi loppui. Kävisin kurssin vielä uudestaan, jos voisin, sillä siellä käsiteltiin niin monta eri asiaa, että olisin voinut käydä niitä läpi pidemmän aikaa. Opettaja kertoi aiheestaan erittäin mielenkiintoisella ja monipuolisella tavalla ja hänen oppinsa on myös jäänyt mieleeni kurssin jälkeen.

Johdatus monitieteisiin ympäristöopintoihin –kurssi oli hyvä tapa saada laaja ymmärrys ympäristöalasta eri näkökulmista. Pidin myös kurssin suoritustavasta. Luentoja pystyi kuuntelemaan sekä paikan päällä että nauhoitettuina kotona ja luennoista kirjoitettiin tehtäviä. Tällä tavoin mikään luento ei jäänyt kuuntelematta, jos ei päässyt paikan päälle, ja luentoja pystyi myös kertaamaan, jos luennolla oli ollut vaikea keskittyä. (HUOM: Vuodesta 2017 alkaen johdantokurssi on Monitieteinen ympäristötutkimus -tieteenalojen näkökulmia ympäristökysymyksiin ENV-104)

Myös Johdatus ympäristöpolitiikkaan on jäänyt minulla mieleen ja minulla on ollut siitä paljon hyötyä työssä ja opinnoissa. Luennot ja kurssikirjallisuus olivat mielestäni erittäin mielenkiintoisia, ja koska kurssin arvosana perustui niiden perusteella kirjoitettuihin luentopäiväkirjoihin, niihin oli myös pakko perehtyä hyvin. Tämä on mielestäni paljon parempi tapa oppia kuin tentin kautta.

5. Miten olet hyötynyt opintokokonaisuudesta myöhemmissä opinnoissa/työelämässä?

Olen töissä CRnet corporate responsibility networkilla ja toimitan siellä vastuullisuus- ja ympäristöaiheisia uutisia. Suoritettuani tämän opintokokonaisuuden minulla on enemmän varmuutta ympäristöuutisten toimittamisessa ja olen huomannut ymmärtäväni ympäristöaiheisia uutisia paljon paremmin. Opinnoissani yritysten ympäristövastuu on keskeinen teema, joten sivuaine on auttanut minua myös opinnoissa. Kun tulevaisuudessa haen muita töitä yritysvastuu-alalla, olen varma, että monitieteisestä ympäristöopintojen opintokokonaisuudesta tulee olemaan minulle hyötyä.

Hei­di Le­hti­nie­mi:
"Us­kon, että mo­ni­tie­tei­nen ym­pä­ris­tö­opin­to­jen ko­ko­nai­suus tar­joaa myös mui­den alo­jen opis­ke­li­joil­le tart­tu­ma­pin­nan ym­pä­ris­tö­ky­sy­mys­ten hah­mot­tam­iseen ja kä­sit­te­lyyn"
 

Heidi Lehtiniemi opiskelee kolmatta kandivuottaan ympäristötieteitä bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa. Heidi on suorittanut monitieteiset ympäristöopinnot 25 op ensimmäisen ja toisen opiskeluvuotensa (2015–2017) aikana. Opintokokonaisuuden suorittaminen mahdollisti Heidille oman paikkansa ja suuntansa löytämisen akateemisessa maailmassa.

1. Mikä sait sinut hakeutumaan monitieteisiin ympäristöopintoihin?

Ympäristötieteiden koulutusohjelma on yksi Helsingin yliopiston monitieteisimmistä koulutusohjelmista, enkä koe olevani pelkästään luonnon- tai yhteiskuntatieteilijä, vaan poikkitieteilijä. Monitieteisen ympäristöopintojen kokonaisuuden suorittaminen antoi mahdollisuuden kehittää aktiivisesti omaa poikkitieteellistä osaamista ja saada ympäristökysymysten tarkasteluun uusia näkökulmia ja ratkaisumalleja. Vaikka opintokokonaisuus itsessään on vain monitieteinen, koin sen käteväksi työkaluksi myös poikkitieteelliseen opiskeluun. Monitieteisten ympäristöopintojen vahvuus (ja ehkä myös heikkous) onkin sen monipuolisuus ja yksilöitävyys.

Lisäksi koin opintokokonaisuuden tarjoavan mahdollisuuksia tutustua moniin eri tieteenaloihin (esimerkiksi kehitysmaatutkimus, akvaattiset tieteet ja kasvatustieteet), joiden avulla pystyn paremmin hahmottamaan suuntaa, johon haluan akateemista osaamistani kehittää. Olenkin tämän opintokokonaisuuden suoritettuani saanut varmuuden suorittaa toisen sivuaineen (nykytermein moduulin) valtiotieteellisen upouudesta yhteiskunnallisen muutoksen koulutusohjelmasta. Koen, että monitieteinen ympäristöopintojen kokonaisuus tarjosi minulle tukevan pohjan, jonka päälle rakentaa osaamistani.

2. Minkälaisen opintokokonaisuuden kokosit?

Suoritin luonnontieteellisiä (Akvaattisten tieteiden perusteet & Biotoopit, luennot), monitieteisiä (Itämeren tila ja tulevaisuus tieteidenvälisesti & Ympäristönsuojelun perusteet) sekä yhteiskuntatieteellisiä (Ympäristökasvatuksen perusteet & Ympäristö ja kehitys) opintoja.

Tutkintorakenteeseeni kuuluu pakostakin paljon kursseja, joita olisin voinut hyödyntää tätä opintokokonaisuutta tehdessä. Koen, että ympäristöopintokokonaisuuteni on tasapainoinen paketti niin yhteiskunta- kuin luonnon- ja poikkitieteellisiä opintoja ja se muodosti eheän kokonaisuuden. Vaikka kurssien teemat pyörivätkin eri aiheissa, minulla ei ole ollut vaikeuksia muodostaa kokonaiskuvaa niiden tarjoamasta tiedosta.

3. Miten monitieteiset ympäristöopinnot tukivat omia opintojasi tai erikoistumisalaasi?

Ympäristötieteiden opiskelijana ei ole ollut mitään haasteita yhdistää monitieteisiä ympäristöopintoja muihin opintoihini. Koen kuitenkin, että tämän kokonaisuuden tarjoamat suurimmat hyödyt ovat olleet siinä, että se antoi mahdollisuuden hakea omaa paikkaansa ja suuntaansa akateemisessa maailmassa 25 op verran, mikä ei varmastikaan ole yleisin motiivi monitieteisen ympäristöopintokokonaisuuden suorittamiseen. Koen, että se antoi minulle varmuutta omista opinnoistani ja etenkin niiden suunnittelusta. Se antoi myös rohkeutta pyrkiä rohkeasti poikkitieteilijäksi, ja tänä syksynä olenkin viettänyt keskustakampuksella aivan yhtä paljon aikaa kuin Viikissä, mikä on ollut todella opettavaista ja kehittävää!

Uskon, että monitieteiset ympäristöopinnot tarjoavat myös muiden alojen opiskelijoille tarttumapinnan ympäristökysymysten hahmottamiseen ja käsittelyyn. Sitä on helppo muokata monenlaisiin tarpeisiin. Tämä kokonaisuus myös havainnollistaa sen, kuinka ympäristö- ja kestävyystekijät ovat osa koko yhteiskuntaa ja kuinka niitä voidaan ratkaista kaikilla tieteenaloilla ja ennen kaikkea näiden yhteistyön tuloksena. On myös erittäin motivoivaa ja innostavaa, kun pystyy hyvin itse valitsemaan millaisia kursseja suorittaa ja mihin aiheisiin paneutuu. Eli siis muokata sivuaineesta ihan oman näköisensä!

4. Mikä jäi erityisesti mieleesi opintokokonaisuudesta?

Itämeri kiinnostaa minua paljon ja Itämeren tila ja tulevaisuus tieteidenvälisesti -kurssi oli mielestäni todella onnistunut kokonaisuus. (Itämeri-opetusta tarjolla nykyään kurssilla Management of environmental problems in aquatic ecosystems ECGS-501) Opin sen aikana todella paljon uusia asioita Itämereen liittyvistä ongelmista, niiden määrittämisestä ja ratkaisemisesta. Vierasluennoitsijat olivat loistavia! Myös Ympäristö ja kehitys -kurssi antoi minulle erityisen paljon työkaluja ja näkökulmia kehitys- ja ympäristökysymysten yhteyksistä. Muun muassa kyseisen kurssin avulla olen oppinut hahmottamaan suurempaa kestävyysongelmaa, jonka alle voidaan sijoittaa niin kehitys- kuin ympäristökysymyksetkin. Kurssilla luettava kirja Global Political Ecology (Peet et al. (2011) Routledge cop.)  oli myös todella hyödyllinen.

5. Miten olet hyötynyt opintokokonaisuudesta myöhemmissä opinnoissa/työelämässä?

Kuten olen jo aiemminkin maininnut, monitieteiset ympäristöopinnot auttoivat minua suunnittelemaan opintojani ja toimi eräänlaisena pelastusverkkona, joka mahdollisti pienen suunnan etsimisen opintojen alussa. Tämän opintokokonaisuuden avulla olen saanut vankan monitieteiden pohjan ympäristökysymysten hahmottamiselle ja ymmärtänyt, että omat lahjakkuuteni ovat poikkitieteellisessä toiminnassa. Teen parhaillaan kandidaatintutkielmaa ja aiheeni on melko poikkitieteellinen, osin monitieteisen ympäristöopintokokonaisuuden inspiroimana. Uskon, että nämä opinnot osaltaan auttavat minua perustelemaan uskottavuuteni poikkitieteilijänä ja auttavat tutkintoani heijastelemaan mielenkiinnonkohteitani entistä paremmin.

Haluatko kertoa omat kokemuksesi monitieteellisten ympäristöopintojen suorittamisesta? Ole yhteydessä yliopistonlehtori Janna Pietikäiseen (janna.pietikainen@helsinki.fi).

Ym­pä­ris­tö­muu­tok­sen ja glo­baa­lin kes­tä­vyy­den mais­te­rioh­jel­ma (ECGS)

ECGS on Suomessa ainutlaatuinen monitieteellinen maisteriohjelma, joka kouluttaa ympäristön ja kestävyyden osaajia vastaamaan työmarkkinoiden tarpeisiin. ECGS-ohjelman monitieteellinen yhteisö ja opetushenkilöstö tarjoavat erinomaiset verkostoitumismahdollisuudet mahdollistaen sujuvan työelämään siirtymisen. Ohjelman englanninkielinen ja ongelmakeskeinen opetus valmentaa opiskelijat myös kansainväliseen ja monikulttuuriseen työympäristöön. ECGS maisteriohjelman tavoitteena on kouluttaa laaja-alaisia monitieteisiä asiantuntijoita tutkimaan ympäristö- ja kestävyyskysymyksiä sekä ratkaisemaan sosio-ekologisia kestävyysongelmia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Ur­ban Stud­ies and Plan­ning

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteistyössä toteuttama kansainvälinen maisteriohjelma Urban Studies and Planning kouluttaa opiskelijoista kaupunkisuunnittelun ammattilaisia, jotka ymmärtävät ja osaavat käsitellä monimutkaisia kaupunkien kehitykseen liittyviä haasteita. Opiskelijoille kehittyy laaja ymmärrys urbaaneista ilmiöistä ja käytännön kokemusta yhteistyön ja konkreettisten projektien kautta.

Tie­tei­den­vä­li­nen ym­pä­ris­tö­tie­de

Ympäristöalan tieteidenvälinen tohtoriohjelma DENVI aloitti toimintansa tammikuussa 2014. Se kuuluu ympäristö-, elintarvike- ja biotieteellinen tutkijakouluun (YEB), jonka rahoittaja on Helsingin yliopisto. DENVIssä on noin 120 tohtorikoulutettavaa.

DENVIn keskeisiä teemoja ovat ympäristömuutokset, kestävä kehitys, ilmastonmuutos, maankäytön kysymykset sekä Itämeri valuma-alueineen. Ohjelma yhdistelee luonnontieteellisiä, yhteiskuntatieteellisiä, oikeustieteellisiä ja humanistisia näkökulmia, joita tarvitaan monimutkaisten ilmiöiden, kuten ilmastonmuutoksen, ymmärtämiseen ja ratkaisemiseen.

Uusiu­tu­vien luon­non­va­ro­jen kes­tä­vä käyt­tö

AGFOREE on uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön tohtoriohjelma. Ohjelma keskittyy kasvintuotantoon, kotieläimiin, teknologiaan, ympäristöön ja talouteen. Resurssien kestävä käyttö on välttämätöntä ihmiskunnan, luonnon ja maapallon tulevaisuuden kannalta.

Po­liit­tis­et, yh­teis­kun­nal­li­set ja alu­eel­lis­et muu­tok­set

Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelma (PYAM) on monitieteinen yhteiskuntatieteellinen tohtoriohjelma, jota koordinoi valtiotieteellinen tiedekunta. Tohtoriohjelmaan osallistuu oppiaineita Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä, humanistisesta, maatalous-metsätieteellisestä ja matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta. PYAMissa on 240 tohtorikoulutettavaa, joista 17 on ohjelman rahoittamia.

So­si­aa­li­tie­de

Sosiaalitieteiden tohtoriohjelma on useiden Helsingin yliopiston sosiaalitieteen alojen yhteinen ohjelma, jonka tavoitteena on luoda parhaat olosuhteet tutkimukselle. Se kattaa laajasti yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen alueet Suomessa: viestintä, sosiaali- ja kulttuuriantropologia, sosiaalipsykologia, yhteiskuntapolitiikka, sosiaalityö, sosiologia ja tilastot.