“Hieno kirjasto on aikuisille kuin lapsille Linnanmäki!” - Tutkimuksen tekeminen olisi mahdotonta ilman kirjastoa

Kirjaston tarjoamat palvelut saavat Helsingin yliopiston tutkijoilta kiitosta. Kirjaston marraskuussa 2022 toteuttaman asiakaskyselyn vastaajista viidennes ilmoitti olevansa tutkijoita tai jatko-opiskelijiota. Yhä useampi tutkija myös käyttää kirjaston heille suuntaamia palveluita.
Tutkijapalaute 2022

Asiakaspalautekyselyyn saatiin Helsingin yliopiston tutkijoilta kattavasti vastauksia kaikilta yliopiston kampuksilta. Tutkijaksi itsensä identifioituneilta vastaajilta kysyttiin erikseen, miten hyvin he tuntevat kirjaston tutkijapalveluita, ja ovatko he käyttäneet niitä.

“Ilman HY:n kirjaston palveluita olisi miltei mahdotonta tehdä tutkimusta. HY:n kirjasto tarjoaa tutkimusaineistoa, tutkimusvälineitä ja ohjeistaa niiden löytämisessä ja käytössä.” 

“Olen aina saanut mitä väitöskirjatutkijana tarvinnut ... Tulen kirjastoon edelleen iloisin mielin.” 

Avoimen julkaisemisen palvelut –  kirjaston Vuoristorata 

Vuonna 2022 tunniste- ja altmetriikkapalveluita oli käyttänyt 74,5 % kyselyyn vastanneista tutkijoista, kun vuonna 2020 palveluita oli käyttänyt vasta 10,4 %. Tutkijaa identifioivan ORCID-tunnisteen itselleen on hankkinut keskimäärin hieman alle puolet tutkijoista ja jatko-opiskelijoista (lähde: Tuhat-tietojärjestelmä, 14.3.2023). Tunniste- ja altmetriikkapalveluiden osalta hurjan nousun selittänee siten myös sosiaalisen median näkyvyyttä mittaavien altmetriikka-palveluiden Altmetric Explorerin ja Kudoksen lisääntynyt käyttö sekä seuraaminen tutkijoiden keskuudessa. 

Kirjaston vuonna 2019 perustamaa kirjoja avoimesti julkaisevaa Helda Open Books -palvelua oli vuonna 2020 käyttänyt ainoastaan 2,4 %, vastaajista, mutta tuoreimmassa kyseelyssä jo yli 20 %  vastanneista tutkijoista. Palvelun käyttö on kasvanut tasaisesti, vaikkakin samaan aikaan yli puolet tutkijoista ilmoitti, ettei ole vielä kuullut palvelusta.  

 

Kirjaston tarjoamaa rinnakkaistallennuspalvelun toimintaa arvioitiin vuoden 2022 kyselyssä jonkin verran paremmaksi kuin edellisessä kyselyssä. Samoin julkaisumetriikan palvelut koettiin sekä tärkeiksi että kirjaston toimintaa palvelun tarjoajana yhä onnistuneemmaksi. Kirjaston bibliometriikkatiimin analyysit ja asiantuntemus onkin kysyttyä yliopistoyhteisössä.

Editori, REDCap ja PAS - kirjaston Vekkula 

“Olen aina saanut kirjastosta sen mitä tarvitsen, mutta tämän kyselyn täyttäneenä huomaan että on tarjolla paljon palveluita joista en edes tiennyt!” 

Noin 88 % vastaajista ilmoitti, ettei ole kuullutkaan kirjaston tarjoamasta kätevästä lehtien julkaisemiseen ja vertaisarvioinnin harjoitteluun sopivasta Editorista. Käyttänyt palvelua oli vain noin 1 % vastanneista. Myös kyselylomakkeiden tekemiseen ja datan hallinnointiin sopiva REDCap-sovellusta oli käyttänyt vain muutama prosentti vastaajista, vaikka melkein 30 % olikin kuullut palvelusta. REDCapin käyttö keskittynee erityisesti tieteenaloille, joissa arkaluontoista kyselyaineistoa tulee pystyä hallinnoimaan tietoturvallisesti. Yliopiston datatuki tarjoaa pitkin vuotta myös koulutusta REDCapin käyttöön.

Tutkimusaineistojen pitkäaikaissäilytykseen soveltuva PAS-palvelu oli kyselyn palveluista tuntemattomin, vain vähän yli 10 % vastaajista oli kuullut siitä. PAS onkin vasta kyselyvuonna käynnistynyt palvelu, joka on ollut pilotointivaiheessa. Palvelusta tullaan kuulemaan lisää jo kuluvana vuonna.

 

Ilmestynyt aiemmin juttusarjassa