Oikeuden, yksityisyyden ja turvallisuuden uusi apulaisprofessori Dorota Gozdecka on kansainvälisesti tunnettu yhdenvertaisuuslainsäädännön asiantuntija. Parhaillaan hän tutkii maahanmuuttajien kuvallisen esittämisen ja kuvien synnyttämien käsitysten välistä suhdetta siihen, miten maahanmuuttajat käsitetään oikeussubjekteina.
Gozdecka aloitti työnsä Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa lokakuussa Helsinki Inequality Initiative (INEQ) -tutkimusyhteisön jäsenenä.
– Kirjoitan monografiaa, jossa selitetään oikeusteorian ja estetiikan avulla, miten nähty vaikuttaa lainopillisiin mielikuviin siitä, keitä maahanmuuttajat ovat ja mitä oikeuksia heillä on, Gozdecka kertoo.
Gozdeckan tavoitteena on osoittaa, kuinka vallitsevat maahanmuuttoon liittyvät mielikuvat nivoutuvat entistä vahvempaan turvallisuusnäkökohtien painotukseen maahanmuuttoa koskevassa lainsäädännössä. Lisäksi hän tarkastelee rikosoikeudellisten keinojen lisääntyvää käyttöä muuttovirtojen hallitsemisessa.
– Tutkimukseni pääkohteena on syrjäytyneiden asema oikeusjärjestelmässä. Olen kirjoittanut muun muassa useita artikkeleita naisten oikeuksiin kohdistuvasta vastustuksesta sekä populismin vaikutuksesta ihmisoikeuslainsäädäntöön, apulaisprofessori toteaa.
Millaista yhteiskunnallista vaikutusta Gozdecka toivoo tutkimuksellaan olevan?
– Toivon edistäväni ymmärrystä siitä, miten voidaan rakentaa kaikki huomioon ottava yhteisö, jonka jäsenet voivat tuntea, että he kuuluvat siihen ja tietää että heidän oikeuksiaan kunnioitetaan. Olen urani aikana pystynyt vaikuttamaan alan käytäntöihin, esimerkiksi silloin kun Euroopan neuvoston ihmisoikeuksiin erikoistunut valmisteleva ryhmä kutsui minut pääpuhujaksi valmistellessaan kulttuurisesti monimuotoisten yhteiskuntien ihmisoikeuksien suuntaviivoja. On tutkijan toiveiden täyttymys nähdä oman tutkimuksensa vaikuttavan suoraan ihmisoikeuspolitiikkaan, hän sanoo.
Oikeusteorialla on paljon annettavaa nykyiseen oikeuskäytäntöön
Tutkijanurallaan Gozdecka on erikoistunut kriittiseen oikeusteoriaan. Hän on tarkastellut sitä, miten laki osaltaan vaikuttaa monimuotoisissa yhteisöissämme esiintyvään syrjäytymiseen sekä kokonaisvaltaista osallisuutta haittaaviin ongelmiin.
– Minusta oikeusteoreettinen tutkimus on kiehtova ja usein laiminlyöty ala. Olen yrittänyt osoittaa, että oikeusteorialla on paljon annettavaa nykypäivän oikeuskäytäntöön. Kyseinen ala on kaikkea muuta kuin kuvitteellisten ongelmien norsunluutorni, jollaisena sitä pidetään. Mielestäni oikeustiede on kokonaisuudessaan tiukasti muihin tieteenaloihin sidoksissa oleva ala, ja siksi pidänkin itseäni tieteidenvälisenä tutkijana.
Mitä Gozdecka pitää suurimpina haasteina yhdenvertaisuuslainsäädännön kannalta juuri nyt?
– Melkein kaikissa yhteisöissä on monimuotoisuudesta kumpuavia ja kasvavia jännitteitä. Yhtäältä nähdään maahanmuuttajien, naisten ja vähemmistöjen oikeuksien kasvavaa vastustusta – toisaalta erinäisten ihmisryhmien, yksilöiden ja yhteisöjen mukaan ottamisen puolesta myös puhutaan entistä kiivaammin.
Gozdeckan mukaan tämänkaltaiset jännitteet ovat maailmanlaajuinen ilmiö.
– Lainsäädännön saralla on nähtävissä esimerkiksi lukuisia taantumuksellisia, naisten lisääntymisoikeuksiin vaikuttavia lakeja, maahanmuuton entistä tiukempaa säätelyä tai maahanmuuttajavirtojen hallinnointia rikosoikeudellisten pidätyskeinojen avulla. Lisäksi yhtenäisyyden painottaminen monissa yhteiskunnissa on johtanut siihen, että yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden huomioimisen merkitys on vähentynyt oikeustieteellisessä keskustelussa.
– Naiset, vähemmistöt ja maahanmuuttajien oikeuksien puolustajat ovat luonnollisesti nousseet laajamittaiseen vastarintaan. Yhteiskunnan kaikkien jäsenten oikeuksien kunnioittaminen vaikuttaakin olevan yksi aikamme suurimmista lainopillisista haasteista, apulaisprofessori Gozdecka jatkaa.
Ilo palata Helsingin yliopistoon
Gozdecka valmistui tohtoriksi oikeustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2009.
– Minusta tiedekunta on upea ja innoittava tutkijayhteisö, joka työskentelee kiehtovien ja uraauurtavien asioiden parissa. Australiassa oli kyllä mukava työskennellä, mutta kaipasin jatkuvasti Helsingin yliopiston vertaansa vailla olevaa tutkimuskulttuuria, hän paljastaa.
– On varsin mielenkiintoista, että moni väitöskirjaa tehdessäni kohtaamistani teoreettisista ongelmista on tätä nykyä jatkuvasti lehtien otsikoissa. Lisäksi oikeuksien juridisista rajoista ja niihin liittyvistä perustavanlaatuisista kysymyksistä neuvotellaan jatkuvasti, Gozdecka toteaa.
Tutkijanuransa ohella Gozdecka harrastaa teatteria. Mitä suunnitelmia hänellä on tämän aihepiirin suhteen?
– Pyöritin aikoinaan vuosien ajan englanninkielistä teatteriseuruetta Helsingissä. Australian kansalliseen yliopistoon siirryttyäni päätin yhdistää osaamiseni oikeustieteen ja draaman alalla, ja perustin Antigone-nimisen oikeustieteellisen teatteriseurueen. Oikeustieteen ja teatterin välistä rajapintaa tutkitaan paljon, joten uskoin vakaasti, että käytännönläheinenkin lähestymistapa tarjoaisi uusia näkökulmia aiheeseen.
– Oikeustieteen opiskelijoiden kanssa työskennellessäni kirjoitin näytelmän maahanmuuttolainsäädännön tämänhetkisistä ongelmakohdista. Näytelmä esitettiin Canberrassa maaliskuussa 2018, ja toivon järjestäväni esityksen myös Helsingissä. Aikomukseni on perustaa Antigone-ryhmä oikeustieteelliseen tiedekuntaan tammikuussa. Sinne ovat tervetulleita kaikki opiskelijat, niin oikeustieteistä kuin muiltakin tieteenaloilta, hän lisää.