Luontopohjaiset ratkaisut ovat viime aikoina herättäneet runsaasti mielenkiintoa uutena lähestymistapana ratkaista monialaisia yhteiskunnallisia ongelmia. Luontopohjaisilla ratkaisuilla (nature-based solutions) tarkoitetaankin laajasti ratkaisuja, jotka inspiroituvat tai tukeutuvat luontoon ja hyödyntävät luonnon prosesseja ratkaisumahdollisuuksina.
Foorumin avasi Helsingin yliopiston professori Christopher Raymond, joka korosti luontopohjaisten ratkaisujen hyötyjä erityisesti kaupungistuvassa yhteiskunnassa. Näitä luontopohjaisten ratkaisujen mahdollisuuksia ja hyötyjä korostivat myös foorumin muut puhujat APN (Sander) van der Jagt, professori Hannele Pokka, Suomen ympäristökeskuksen Riikka Paloniemi sekä Tanja Suni ympäristöministeriöstä. Puheenvuoroissa nousikin vahvasti esiin luontopohjaisten ratkaisujen mahdollisuudet edistää samanaikaisesti terveyttä, hyvinvointia, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Tutkijoiden ja virkamiesten yhteistä visiota tarvitaan luontopohjaisten ratkaisujen edistämiseksi
Foorumin keskusteluosioon osallistui tutkijoita ja virkamiehiä eri sektoreilta. Keskusteluissa nousi esiin, kuinka haasteena luontopohjaisten ratkaisujen edistämisessä on yhä sektoreiden välisen yhteisen vision puuttuminen. Ratkaisuna korostettiin tutkijoiden ja päättäjien välisen yhteistyön kehittämistä, joka parantaisi molempien tahojen työn vaikuttavuutta. Toisaalta osallistujat korostivat sitä, kuinka tiedeyhteisön tuottaman tiedon pitäisi saavuttaa sitä tarvitsevia paremmin. Tulosten saavuttavuutta voitaisiin parantamaa muun muassa lisäämällä tutkijoiden ymmärrystä poliittisista päätöksenteon prosesseista. Päättäjiltä puolestaan toivottaisiin ennakoivampaa tiedotusta tulevista uudistuksista, niin että tutkijat ehtisivät reagoimaan ja keräämään tarvittavaa tietoa päätöksenteon tueksi.
Keskusteluissa korostui myös se, kuinka yhteisen vision saavuttamista hankaloittaa luontopohjaisten ratkaisujen vasta vakiintumassa oleva termi, jonka määritelmä ei ole vielä yhtenäinen. Tiedeyhteisöltä toivottiin lisää tietoa luontopohjaisten ratkaisujen moninaisista menetelmistä ja niiden ekologisista, sosiaalisista ja taloudellisista vaikuttavuuksista ja hyödyistä. Luontopohjaisten ratkaisujen käyttöönoton haasteeksi koettiin erityisesti niiden vaikuttavuuden arvioinnin haasteellisuus, sillä yksiselitteisten indikaattorien asettaminen laaja-alaisille toimintamalleille on lähes mahdotonta: tämän koettiin hidastavan uusien hankkeiden aloittamista ja rahoituksen saamista.
HELSUS aikoo lisätä tutkimuksen ja päätöksenteon vuorovaikutusta luontopohjaisten ratkaisujen edistämiseksi
HELSUSin tieteen ja politiikan foorumin tarkoitus oli lisätä vuorovaikutusta tutkimuksen ja päätöksenteon välillä. Keskustelusta huokuikin se, kuinka tärkeää hyvän keskusteluyhteyden luominen tutkijoiden ja päättäjien välillä on. Tätä vuoropuhelua pyritään ylläpitämään myös jatkossa.
— Toivomme, että voisimme jatkossakin olla rakentamassa keskustelevaa ja avointa vuoropuhelua tieteen ja päätöksentekijöiden välillä. Kestävyystieteessä tämä on erityisen tärkeää, jotta voimme varmistaa tutkimuksen näkyvyys ja vaikuttavuus päätöksenteossa, kertoo tapahtuman pääjärjestäjä ja HELSUSin tutkimuskoordinaattori Eeva-Lotta Apajalahti.
Jos et päässyt paikalle tapahtumaan, voit nyt myös katsoa tapahtuman puhujien esityksien tallenteen täältä.