Suomen toiminta kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi perustuu yhteiskuntasitoumukseen, ”
Esimerkiksi tavoitetta ”resurssiviisas talous ja hiilineutraali yhteiskunta” mitataan muun muassa puuston kasvulla ja poistumalla sekä uusiutuvan energian osuudella energian loppukäytöstä, koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen liittyviä tavoitteita puolestaan muun muassa kestävän kehityksen päiväkotien määrällä, tutkimus- ja kehittämismenojen osuudella bruttokansantuotteesta ja lukutaitoisten määrällä.
Helsingin yliopiston, Valtioneuvoston kestävän kehityksen toimikunnan ja valtioneuvoston kanslian yhteistyössä toteuttama
Indikaattorit ovat yleistyksiä
Indikaattorit ovat aina yksinkertaistuksia niiden taustalla vaikuttavista ilmiöistä. Kestävää kehitystä kuvaamaan valitut indikaattorit – kuten esimerkiksi luonnon tilaa mittaavat kuolleen puun määrä metsissä ja jokien ravinnekuorma Itämereen – toimivat tutkijoiden mukaan kuitenkin melko hyvin tavoitteiden arvioinnissa.
Otetaanko sukupuoli huomioon?
Toisessa kahdessa toistaiseksi järjestetyssä HELSUS Policy Dialogues -tilaisuudessa keskustelua herätti erityisesti yhteiskunnallisen eriarvoisuutta mittaavat indikaattorit, kuten nuorten aikuisten tyytyväisyys elämäänsä.
Keskustelussa nousi esiin, ottavatko valitut indikaattorit riittävästi huomioon sukupuolten väliset erot. Tutkimuksissa on kuitenkin selkeästi havaittavissa ero naisten ja miesten koetussa tyytyväisyydessä. Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Markus Seppelin epäili, että ilmiön takana saattaa olla kulttuurillisia ilmiöitä.
Yleisesti Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämistä pidettiin yhtenä suurimmista tekijöistä syrjäytymisen ehkäisyssä.
Tavoitteena hiilinegatiivinen Suomi
Matkalla hiilineutraaliuteen tulisi sekä parantaa energiatehokkuutta, että lisätä uusiutuvia ja kestävällä tavalla tuotettuja energiamuotoja.
Kommenttipuheenvuoroissa tuli esille, että Suomen tavoitteiden ei tule olla hiilineutraaleja vaan pikemminkin hiilinegatiivisia, sillä yhä edelleen Suomi tuottaa haitallisia hiilidioksidipäästöjä. Päästäksemme tulevaisuudessa neutraaliin tilanteeseen tarvitsemme ratkaisuja, jotka kompensoivat nykyiset päästöt.
Englanninkielinen HELSUS Policy Dialogues -keskustelusarja jatkuu huhtikuussa, jolloin pöydällä ovat kestävä kulutus ja julkiset hankinnat. Toukokuussa aiheena on globaali vastuu ja johdonmukaisuus. Asiantuntijat esittelevät indikaattorit, HELSUS tutkijat kommentoivat aihetta ja kaikki osallistuvat pääsevät mukaan keskusteluun. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.
Lue lisää keskustelusarjasta ja sen sisällöistä:
Lisätietoa: