Daria Gritsenkon artikkeli "Quality standards in polycentric systems: A case of shipping" julkaistiin toukokuussa 2019 monitieteisessä Geoforum-lehdessä, joka on ihmismaantieteen kansainvälisesti johtava julkaisu.
Millaisia teemoja uusi artikkeli käsittelee?
— Artikkelissa käsittelemme laatustandardeja ja niiden roolia kompleksisissa järjestelmissä kuten merikuljetuksissa. Standardit ovat kiinteä osa elämäämme aina sähköpistokkeista kengän kokoihin. Niistä tekee erityisen kiinnostavia se, miten ne eivät useinkaan ole sidoksissa virallisiin auktoriteetteihin, vaan pyrkivät vaikuttamaan toimintatapoihin suostuttelun ja vakuuttelun kautta. Aiemmasta tutkimuksesta tiedämme, että laatustandardeilla voi olla erilaisia funktioita. Tämä artikkeli pyrkii osoittamaan sidoksia näiden funktioiden välillä. Käytämme meriliikennettä esimerkkinä siitä, miten standardit parantavat laatua edistämällä toiminnan, organisaatioiden ja visioiden koordinaatiota.
Miten päädyit tutkimaan juuri tätä?
— Olen tutkinut meriliikenteen ympäristövaikutusten hallintaa lähes vuosikymmenen ajan, ja yksi kysymys, jota halusin ymmärtää paremmin oli, miten systeemi, jossa niin monet eri toimijat ja säännöstöt törmäävät, voi tuottaa koherentteja lopputuloksia. Karusti ottaen: miksi meriliikenteessä lainkaan kiinnitetään huomiota ympäristöasioihin, kun yksikään valtio, instituutio tai organisaatio ei voi pakottaa kansainvälisen merenkulun toimijoita noudattamaan omaa lainsäädäntöään? Kysymys on tietenkin teoreettinen. Aiemmassa tutkimuksessa olen lähestynyt sitä esimerkkitapausten kautta, ja tämä artikkeli pyrkii luomaan tuon pitkäjänteisen empiirisen tutkimuksen pohjalta teoreettisia päätelmiä. Artikkeli on itse asiassa jatkumoa väitöstutkimukselleni: sen toinen kirjoittaja, professori Michael Roe oli vastaväittäjäni, ja ajatukset, joita siinä esitellään, saivat alkunsa väitöskaronkassa!
Mitkä ovat artikkelin tärkeimmät pointit?
— Artikkelin ydin on teoreettinen ja perustuu nobelisti Elinor Ostromin polysentrisen hallinnan käsitteeseen. Polysentrinen tai monenkeskinen hallinta tarkoittaa, että monimutkaisissa asetelmissa limittäiset ja päällekkäiset auktoriteetit voivat olla systeemin vaikuttavuuden kannalta ennemminkin hyvä kuin huono asia. Ostromin teoria jättää avoimeksi sen, miten tällaisia polysentrisiä järjestemiä voidaan koordinoida. Artikkelimme antaa kysymykseen ainakin osittaisen vastauksen osoittamalla laatustandardien koordinoivan funktion.
Käytännössä analyysimme peräänkuuluttaa laatustandardien roolin uudelleenarviointia valtioidenvälisessä ympäristöhallinnassa. Ympäristönsuojelukeskustelussa vaaditaan usein standardien noudattamisen tarkempaa valvontaa, mutta nähdäksemme standardeihin liittyy erottamattomasti vapaaehtoisuus. Laatustandardit voivat kuvata parhaita mahdollisia käytäntöjä ja suositella noudattamaan niitä. Standardien luonne on kuitenkin diskursiivinen: niiden tehtävä on lisätä ja välittää tietoa tietyn alan toimijoiden kesken, ei toimia kansainvälisten oikeudellisten sopimusten jatkeena.
Meidän näkökulmastamme paljon olisi saavutettavissa, jos edunsaajat yhä laajemmin kytkettäisiin mukaan standardityöhön. Laatustandardit ovat liikkuva maali, parhaat käytännöt kehittyvät jatkuvasti. Juuri siinä piilee niiden potentiaali kompleksisten liiketalouden ilmiöiden koordinomisessa.