Miska Luotoa inspiroi ilmastotutkimuksessa poikkitieteellisyys ja monipuolisuus
Luoto on luonnonmaantieteen professori geotieteiden ja maantieteen osastolla. Hän on tutkinut ilmastonmuutoksen vaikutuksia eliöstöön ja ikiroutaan, sekä ääri-ilmiöiden ekologisia vaikutuksia ja niiden ennustettavuutta. Syyskuussa alkavassa Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Luoto tutkii arktisten ekosysteemien muutosherkkyyttä yhdessä Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden kanssa. Luoto sijoittui listauksessa sijalle 357.
Hän kokee työnsä johtamassaan BioGeoClimate Modelling Lab -tutkimusryhmässä hyvin kiinnostavana ja monipuolisena:
-Ilmaston erityispiirteet, dynamiikka ja merkitys sekä elollisen että elottoman luonnon prosesseissa ovat äärimmäisen kiehtovia. Välillä tutkimuksen fokuksessa on globaalit makrotason tarkastelut tuhansien vuosien aikaperspektiivissä, ja välillä taas yksittäisen säätilanteen tarkastelu paikallisella tasolla, esimerkiksi yhden metsälaikun mikroilmasto. Tutkimus eri tieteenalojen edustajien kanssa on kaikkein parasta, tällöin uuden oppiminen ja löytäminen on paljon korkeammalla tasolla kuin yhteistyö oman tieteenalansa kuplassa.
Luoto mieltää tutkitun tiedon olevan tärkeässä roolissa ilmastovaikuttamisessa, vaikkakin se ei aina saavuta käyttötarkoitustaan päätöksenteon välineenä:
-Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen vaativat korkeatasoista tieteellistä tutkimusta, aiempaa rohkeampaa yhteistyötä ja kustannustehokkaita toimia kaikilta toimijoilta. Meillä erittäin paljon tutkimustietoa ilmastopolitiikan tueksi, mutta valtioiden ja yritysten konkreettiset päätökset ja päästövähennyslupaukset ovat edelleen täysin riittämättömiä, ja ne eivät useinkaan perustu tutkimukseen.
Sirkku Juhola tutkii sopeutumiskeinoja ilmastonmuutokseen
Juhola on professori Ekosysteemit ja ympäristö -tutkimusohjelmassa. Hänen tutkimuksensa ovat käsitelleet erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumista. Yksi näistä on Suomen Akatemian rahoittama HERCULES-hanke, joka tarkastelee ilmastonmuutoksen, kaupunkien ympäristön, terveyden ja päätöksenteon suhteita. Juhola sijoittui listauksessa sijalle 483.
Juhola kokee työnsä merkityksellisenä mutta haastavana, sillä ympäristön ja yhteiskunnan suhteet ovat monimutkaisia:
-Ilmastonmuutos on yksi iso globaalisti merkittävistä muutosajureista. Se tulee muuttamaan yhteiskuntia ja yhteiskunnat toisaalta jatkuvasti muuttavat ilmastoa yhteiskunnallisen kehityksen kautta. Näiden suhteiden ymmärtäminen on tärkeää ja hankalaa, ja sitä varten on tärkeää kehittää tieteellisiä menetelmiä ja toisaalta saada näistä muutoksista aikaan keskustelua ja toimia yhteiskunnassa. Globaali eriarvoisuus ja ympäristömuutosten vaikutukset ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä kysymyksiä, joita ei voi ohittaa.
Tutkijoiden tehtävä ilmastokeskustelussa on Juholasta kompleksisten syy- ja seuraussuhteiden tutkiminen ja ymmärtäminen sekä niiden antamien erilaisten mahdollisuuksien tuominen esille. Juhola kuitenkin korostaa tutkimuksen roolia vain yhtenä äänenä ilmastokeskustelussa:
-Tieteellinen näkökulma on vain yksi, joka vaikuttaa päätöksentekoon yhteiskunnassa. Useat ilmastoon vaikuttavat ja liittyvät päätökset ovat myös arvovalintoja ja tästä syystä toivonkin laajempaa keskustelua ylipäänsä siitä, että mikä on päätöksenteossa ja yhteiskunnassa tärkeää.
Timo Vesalaa inspiroi fysiologisten ja ekologisten ilmiöiden tutkiminen poikkitieteellisesti
Vesala toimii meteorologian professorina Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksessa. Hän on tutkinut erityisesti veden- ja hiilenkiertoa järvissä, metsissä ja soilla sekä biosfäärin ja ilmakehän välistä aineen vaihtoa. Hän sijoittui listauksessa sijalle 861.
Vesalalle tärkein inspiraatio on luonnon ja sen prosessien tutkiminen itsessään:
-Uskon että voisin tutkia samoja kysymyksiä, vaikka ilmastonmuutosta ei tapahtuisikaan. Keskustelussa usein unohtuu, että ilmastoa on tutkittu jo kauan ennen tämänhetkistä ilmastokriisiä. Tutkijat seisovat toistensa olkapäillä, tuottaen uutta tietoa vanhan päälle ja täydentäen jo olemassa olevaa tietoa.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana keskustelu ilmastosta on kuitenkin kiihtynyt. Tutkijoiden rooliksi Vesala määrittelee tiedon tuottamisen ja sen tarjoamisen kaikille ymmärrettävässä muodossa:
-Tutkijoiden kuuluu osallistua meneillään olevaan keskusteluun ja tarjota siihen tietämystään. Tutkijan velvollisuuteen kuuluu kuitenkin selkeä mielipiteen ja tieteellisen faktan erottaminen. Tutkijat eivät voi ottaa vastuuta päätöksenteosta, se on muiden tahojen tehtävä. Nämä päättävät tahot ovat usein siiloutuneet ja eri tahot ovat valmiimpia hyödyntämään tieteellistä tietoa päätöksenteon tukena kuin toiset.
HELSUS onnittelee tutkijoita heidän menestyksekkäästä tutkimuksestaan!