Helsingin yliopiston hallitus päätti huhtikuussa, että 1.8.2024 alkaen Kestävyystieteen instituutti HELSUS jatkaa toimintaansa verkostona eikä ole enää tiedekuntien yhteinen toimintayksikkö. Päätöksen mukaisesti myös kaupunkitutkimusinstituutti URBARIA jatkaa toimintaansa HELSUSista erillisenä verkostona.
Nykyisin HELSUS yhdistää kestävyystieteen tutkimuksen ja koulutuksen yhdeksästä tiedekunnasta ja kolmelta kampukselta. Aiemmin tiedekunnilta saatu rahoitus on myönnetty HELSUSin sisäisiin hakuihin, kuten post doc -rahoitukseen ja siemenrahaan, joita ovat voineet hakea HELSUSin jäsenet. Nyt tehtävän uudistuksen myötä tiedekunnat eivät enää rahoita toimintaa omasta budjetistaan ja HELSUS avautuu kaikille tiedekunnille. Uudistuksen tavoitteena on tehdä HELSUS-toiminnasta entistä inklusiivisempaa ja verkostomaisempaa korostaen tiiviimpää yhteistyötä tiedekuntien välillä sekä verkoston aktiivista roolia transdisiplinäärisessä yhteistyössä.
– Tavoitteena on kehittää HELSUSia aktiivisena verkostona, jossa tutkijat ovat toiminnan ytimessä. Uusi taloudellinen rakenne muuttaa väistämättä aikaisempia toimintatapoja, ja keskustelut ja suunnitelmat uudistuksen toteuttamiseksi ovat käynnistyneet vauhdikkaasti, tiivistää HELSUSin johtoryhmän puheenjohtaja Minna Autio.
Päätöksen taustalla on HELSUSiin kuuluvien tiedekuntien dekaanien ja rehtorin välisissä keskusteluissa ilmennyt tarve muuttaa HELSUSin perustamispäätöksen mukaista päätöksentekorakennetta.
Uudistukselle vahva tuki rehtoraatilta
Vuonna 2018 perustettu Kestävyystieteen instituutti HELSUS edistää yhteiskuntien kestävyysmurrosta tieteidenvälisen ja poikkitieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen avulla. Sen strategisena tavoitteena on olla kestävyystutkimuksen ja opetuksen kansainvälinen verkosto.
Rehtoraatti on sitoutunut kestävyystutkimuksen ja –koulutuksen edistämiseen yliopiston keskeisenä tavoitteena. Rehtorin tuki HELSUS-koordinaatiolle on sovittu vuoteen 2030 asti. Tiedekuntien ja dekaanien yhteisenä tahtotilana on kehittää HELSUSia entistä avoimempaan ja verkostomaisempaan suuntaan.
– Uudistuksella on rehtoraatin vahva tuki. HELSUS on ollut merkittävä voimavara yliopistomme kestävyystyön liikkeellepanijana. Tänä päivänä kestävyyteen liittyvä tutkimus ja opetus on vakiintunut ja vahvasti integroituneena tiedekuntien toimintaan, joten jatkossa selkeästi verkostomainen toiminta tukee yliopiston monitieteisen ja tieteiden välisen tutkimuksen strategiaa myös kestävyyden osalta. HELSUSin rooli yliopiston kestävyystyössä on jatkossakin arvokas, toteaa yliopiston kestävyys- ja vastuullisuusasioista vastaava vararehtori Anne Portaankorva.
Rajat ylittävää yhteistyötä
Tärkeä osa HELSUSin toimintaa on kutsua mukaan myös muut kuin akateemiset toimijat. Rajat ylittävä yhteistyö on avainasemassa pyrittäessä kohti hyvää elämää planeetan rajoissa.
– HELSUSin toiminnan kehittämisen pohjana ovat HELSUS-arvioinnin tulokset. Olemme mielellämme rakentamassa uusia profilointeja ja koordinaatiotiimimme on aktiivinen tässä työssä, kertoo HELSUSin johtaja Susanna Lehvävirta.
Yhtenä esimerkkinä laajasta yhteistyöstä on kesäkuussa järjestettävä Sustainability Science Days (SSD) konferenssi, joka vuonna 2024 järjestetään maailman suurimman kestävyystutkimuksen ja innovaatioiden konferenssin SRI:n kanssa (Sustainability Research and Innovation Congress, SRI). Konferenssi tuo yhteen yli 2000 kestävyystieteen ja toiminnan asiantuntijaa.
– Kiitos kaikille jo nyt työstä tapahtuman eteen! jatkaa Lehvävirta.
HELSUS on myös aktiivinen osallistuja Helsingin yliopiston Suomen Akatemian rahoittamissa profilaatiorahoituksissa. Vahvaan tieteidenvälisyyteen nojaava Profi 7 -profiloitumisalue Resilient and Just Systems (RESET) luo poikkitieteellisen tutkimusympäristön, joka yhdistää elämän- ja yhteiskuntatieteitä ja tarjoaa kestäviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja systeemisen palautumiskyvyn vahvistamiseksi. Tavoitteena on löytää ratkaisuja aikamme suuriin haasteisiin. Näitä haasteita ovat esimerkiksi syvenevä ilmastonmuutos, biodiversiteetin häviäminen, ja niihin liittyvät vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin, sekä epätasaisesti jakautuneet ja hyödynnetyt resurssit, kuten ruoka ja vesi.