Pitkän asianajotoimistokokemuksen omaava Heli Korkka-Knuts aloittaa uutena HELSUS-tutkijana 1.6.2020. Hän on asianajajan työssään perehtynyt nimenomaan yhtiöiden rikosvastuuseen ja sanktioihin.
Rikosoikeudella on mahdollisuus ohjata yhtiöiden kestävää käyttäytymistä. Tämä edellyttää riittävän sanktiotason ja kiinnijäämisriskin lisäksi sitä, että sääntely ottaa huomioon yhtiöissä tapahtuvien rikosten juurisyyt.
- Perinteistä yksilökeskeistä rikosoikeutta on kehitettävä huomioimaan yhtiö rikosoikeudellisena toimijana, jonka huolimattomalla menettelyllä on rikosoikeudellista merkitystä, Korkka-Knuts toteaa.
Sääntelymallia koskevalla tutkimuksella on Korkka-Knutsin mukaan kansainvälistä merkitystä, koska väärinkäytösten käyttäytymistieteelliset syyt eivät ole sidottu maantieteelliseen sijaintiin ja sääntelyyn.
Terve yrityskulttuuri ehkäisee väärinkäytöksiä
Korkka-Knutsin tutkimus on monitieteinen. Hän tutkii yhdessä apulaisprofessori Annukka Vainion kanssa käyttäytymistieteellisiä juurisyitä yrityksissä tapahtuville rikoksille ja näiden merkitystä optimaalisen sääntelymallin muodostamiselle. Tutkimuksen tekemisen aika on oikea. Yhtiöissä tapahtuvia väärinkäytöksiä koskevaa kriminologista ja käyttäytymistieteellistä tutkimusta on jo olemassa, mutta tätä ei ole analysoitu rikosvastuuta koskevan sääntelyn näkökulmasta.
- Tutkimusten mukaan heikko yrityskulttuuri on yhteydessä väärinkäytösten kanssa, Korkka-Knuts sanoo.
Sosiaaliset normit ohjaavat voimakkaasti ihmisen käyttäytymistä. Yhtiön yrityskulttuuri voi tukea käsitystä siitä, että toiminta on hyväksyttyä ja jopa kannustettavaa, vaikka se todellisuudessa olisi lainvastaista.
Esimerkiksi Volkswagenin emissiopäästöhuijaus sai alkunsa voitontavoittelusta, joka pakotti insinöörit keksimään päästövaatimukset täyttävän järjestelmän. Järjestelmän käyttöönotto vaati autoihin asennettavan softan, joka kytki suodattimen päälle vain silloin, kun emissiopäästöjä testattiin.
-Tieto ei kulkenut, sillä yrityksen johtamistapa oli hyvin keskittynyttä eikä työntekijöitä kuunneltu saatikka kannustettu nostamaan esille ongelmia. Tavoitteista päätettiin kuulematta asiantuntijoita, jotka olisivat tienneet, millaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa.
Vaikuttaa siltä, että Boeingin 737 Max -koneiden onnettomuuksien taustalla on myös kyse saman tyyppisestä organisaatiokulttuuriin liittyvästä ongelmasta. Lehtitietojen mukaan työntekijät ottivat esiin huolensa turvallisuusriskeistä, mutta heitä ei kuunneltu. Seurauksena oli katastrofi.
- Terve organisaatiokulttuuri edellyttää yhteisten eettisten arvojen omaksumista.
Kulttuuri ei tarkoita vain hyvää työilmapiiriä, vaan sillä voi olla myös rikosoikeudellista merkitystä. Hyvä yrityskulttuuri lähtee hyvästä johtamisesta ja tavoitteista kestävällä pohjalla.
-Yrityksessä tapahtuvia rikoksia ei estetä vain sillä, että työntekijöille esimerkiksi kerrotaan, millaisia ympäristösääntöjä on noudatettava ja millaisia rangaistuksia voi seurata, jos sääntöjä rikotaan, Heli Korkka-Knuts toteaa.
Jokaisen on sisäistettävä ja tiedostettava miksi sääntöjä on noudatettava ja millaista hyvää yhdessä oikein toimimalla voidaan saavuttaa. Yrityksen on tunnistettava vaarallisia ryhmäkäyttäytymisen tilanteita, kannustettava avoimeen tiedonkulkuun ja huolehdittava riittävästä raportoinnista ja valvonnasta.
- Rikosoikeudellisen vastuumallin on kannustettava yhtiöitä oikeaan ja eettiseen toimintaan.
Organisaatiohuolimattomuuteen perustuva sääntelymalli
Vaikuttaa siltä, että väärinkäytösten syihin parhaiten vastaa ns. organisaatiohuolimattomuuteen perustuva malli, jossa rangaistus perustuu yhtiön laiminlyöntiin järjestää liiketoimintansa riittävän huolellisella tavalla. Malli on tehokas, koska se kannustaa yhtiötä huolehtimaan toiminnan lainmukaisuudesta. Korkka-Knutsin tutkimushankkeen yhtenä tavoitteena on tuottaa yhtiöille konkreettista tietoa siitä, miten epätoivottavaa ryhmäkäyttäytymistä voidaan ehkäistä ja mikä merkitys tällä on yhtiöiden compliance-toimintojen (sääntöjen noudattamisen) näkökulmasta.
Suomalainen sääntely osittain jo perustuu yhtiöiden huolimattomuudelle, mutta sääntelyä ei sovelleta erityisen tehokkaasti. Kyseisen sääntelyn vuoksi on kuitenkin olemassa hyödyllistä oikeudellista aineistoa, johon tutkimuksen voi konkreettisella tasolla perustaa. Tämä antaa suomalaiselle tutkijalle kansainvälisesti merkityksellisen tulokulman, kun vastuumallia ei tarvitse tutkia vain hypoteettisena sääntelyvaihtoehtona.
- Meillä on hieno tilaisuus tarkastella kotimaisia tuomioistuinratkaisuja ja testata, selittävätkö käyttäytymistieteen piirissä hahmotetut juurisyyt todellisia rikostilanteita yhtiöissä, Korkka-Knuts toteaa. Tutkimustulosten perusteella voimme ehkä perustella sääntelymallia, jolla on potentiaalia vientituotteeksi. Useiden maiden lainsäädäntöhän ei sisällä tuottamusvastuumallia edellä mainitussa muodossa.
Korkka-Knutsin mukaan Suomessa annetaan yhtiöiden rikosvastuuta koskevia tuomioita jokseenkin vähän. HELSUSissa hän haluaa myös tutkia ja selkeyttää olemassa olevaa yhtiöiden rangaistusvastuuta koskevan sääntelyn soveltamista ja edistää näin esimerkiksi poliisin ja syyttäjän tietotaitoa. Yhtiön rikosvastuu on otettava huomioon jo esitutkinnassa ja siksi erityisesti esitutkintaviranomaisten osaaminen on tärkeää. HELSUS-projektissa Korkka-Knuts perehtyy erityisesti ympäristörikostuomioihin, rikosten syihin ja käyttäytymismalleihin.