Risto Kunelius on HSSH:n johtaja, viestinnän ja mediatutkimuksen professori. Hän tutkii parhaillaan politiikan ja median välisiä suhteita, sekä ilmastoviestintää. Hän vastaa instituutin kehittämisestä.
Pekka Mäkelä on tutkimuskoordinaattori Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä instituutissa (HSSH). Hän on RADAR -tutkimusryhmän (https://radar.cs.helsinki.fi/) päätutkija. Hänen tutkimusmielenkiintonsa kohdistuu kollektiivisen ja sosiaalisen toiminnan normatiivisiin ulottuvuuksiin, kuten kollektiiviseen vastuuseen ja luottamukseen, sosiaaliseen ontologiaan, yhteiskuntatieteiden filosofiaan, sosiaalisen robotiikan filosofisiin ongelmiin sekä ihmisten ja robottien väliseen kanssakäymiseen.
Tutkimuskoordinaattori Mari Siiroinen on erikoistunut tutkimusinfrastruktuuri- ja aineistoasioihin. Hän toimii HSSH:n infrastruktuuritoimikunnan sihteerinä. Hän kehittää instituutin pientutkimuslaitelainaamoa. Siiroiselta voit kysyä apua, jos tarvitset neuvoja tai apua tutkimusaineistojen keräämisessä, säilyttämisessä, käytössä tai hallinnassa.
Hallintoasiantuntija Kustaa Multamäki vastaa instituutin hallinnollisten asioiden valmistelusta ja johtajan strategisesta tuesta sekä vastaa instituuttia koskeviin yleisiin kysymyksiin.
Kampuksen kehittämispäällikkö Päivi Karimäki-Suvanto tukee keskustakampuksen akateemisia johtajia tiedekuntien ja muiden yksiköiden strategisessa johtamisessa ja operatiivisessa kehittämisessä. Hän koordinoi ja kehittää myös yliopistopalvelujen toimintaa kampuksella yhteistyössä toimialojen kanssa. Karimäki-Suvanto vastaa yhdessä toimialajohtajien kanssa, että yliopiston yksiköiden palvelut ovat käyttäjälähtöisiä ja resurssitehokkaita sekä siitä, että käyttäjät voivat antaa palautetta ja vaikuttaa palveluihin.
Tutkimusavustaja Anna Jarske-Fransas avustaa HSSH:n viestinnässä, verkkosivujen päivityksessä ja tapahtumien järjestämisessä. Anna on koulutukseltaan teologian maisteri ja valokuvaaja (VAT).
Sointu Leikas toimii HSSH:n Metodologisessa yksikössä yliopistotutkijana. Hän on persoonallisuus- ja sosiaalipsykologian alan tutkija ja erikoistunut arkielämän käyttäytymisprosesseihin. Leikas on väitellyt persoonallisuuspsykologian alalta v. 2010 ja työskennellyt sen jälkeen Helsingin yliopistossa eri tutkimusprojekteissa. HSSH:ssa hän on kiinnostunut kehittämään ihmisten käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen dynamiikan tutkimusmenetelmiä. Hän vastaa instituutin yhteistyöstä kokeellista ja kokemusotantatutkimusta tekevien tutkimusryhmien kanssa.
Heta Moustgaard on väestötieteilijä, sosiologi ja kansanterveystieteilijä, joka tutkii terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoisuutta laajoilla, viranomaisrekistereiden yhdistelyyn perustuvilla väestöaineistoilla. Moustgaard on kiinnostunut erityisesti eriarvoisuutta synnyttävistä kausaaliprosesseista ja niiden tunnistamiseen tähtäävistä menetelmistä.
Matti Pohjonen on yliopistotutkija HSSH:n metodologisessa yksikössä. Hänen tutkimuksensa kattaa digitaalisen antropologian, tieteenfilosofian ja digitaalisten menetelmien käytön globaalissa kontekstissa. Pohjonen on työskennellyt aikaisemmin mm. globaalisen digitaalisen median luennoitsijana Lontoon Yliopiston SOAS:issa sekä tutkijana VOX-Pol verkostossa ja Oxfordin Yliopistossa.
Jouni Tuominen työskentelee yliopistotutkijana Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä instituutin metodologisessa yksikössä. Hän on tietojenkäsittelytieteilijä tietämystekniikan alalla. Hän soveltaa työssään laskennallisia menetelmiä digitaalisten humanististen ja yhteiskuntatieteiden tutkimuskysymysten ratkaisemiseen ja on työskennellyt laajasti erityisesti erilaisten kulttuuriperintösisältöjen parissa. Tuominen toimii myös vierailevana tutkijana Aalto-yliopistossa, jossa hän osallistuu linkitetyn datan infrastruktuurien kehittämiseen (https://seco.cs.aalto.fi/u/jwtuomin/).
Mikko Ojanen (FT, musiikkitiede) työskentelee tietoasiantuntijana Helsingin yliopiston kirjaston datatuessa sekä tuntiopettajana Helsingin yliopiston musiikin tutkimuslaboratoriossa ja elektronisen musiikin studiossa. Hänen tutkimusalueensa ovat musiikkiteknologian historia sekä ääni- ja teknologiatutkimus – erityisesti elektroakustisen musiikin historia ja analyysi Suomessa 1960- ja 1970-luvuilla. Ojanen on julkaissut kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla, kuten Musiikki, Journal of Art Record Production sekä Rodopi/Brill- ja MIT Press Leonardo -kirjasarjoissa. Ojanen on Rytmi-instituutin (2018-) ja Musiikkiarkisto Finlandin hallituksen jäsen (2021-). Hän on myös HSSH-instituutin tutkimusinfrastruktuuritoimikunnan jäsen. Ojanen esiintyy muusikkona, ääniteknikkona ja musiikin tuottajana useissa elektronisen, kokeellisen ja populaarimusiikin projekteissa ja ryhmissä.
Visajaani Salonen toimii projektisuunnittelijana HSSH:ssa, jonka tehtävänä on avustaa erilaisia projekteja, jotka hyödyntävät fysiologisen datan keruuta tai ovat kiinnostuneet siitä. Hän avustaa laitteistojen hankinnassa, valinnassa, käyttöönotossa sekä niiden tuottaman tiedon analysoinnissa. Lisäksi hän on erikoistunut myös kokemusotantatutkimuksien keräämiseen ja niiden ohjelmistojen hallintaan. Koulutukseltaan Visajaani on filosofian maisteri pääaineenaan matematiikka. Parhaillaan hän tekee filosofian tohtorin väitöskirjaa kasvatustieteistä erilaisten suurten aineistojen mallintamisesta arviointikäytössä ja vanhojen aineistojen uudelleen käytön soveltuvuudesta.
FM Pentti Henttonen toimii HSSH:n metodologisessa yksikössä projektikoordinaattorina. Hän on taustaltaan kognitiotietelijä, jonka erikoisaloja ovat psykofysiologinen tutkimusinfrastruktuuri ja dyadiset tilastolliset menetelmät. Hän on tutkinut keskusteluvuorovaikutusta luonnollisessa ja laboratorioympäristössä, kehityskeskusteluissa työpaikoilla sekä ei-neurotyypillisten ja narsististen osallistujien kanssa. Hän tutkii tällä hetkellä ambivalenttien tunnesisältöjen vaikutusta keskustelijoihin, prososiaalisten persoonallisuuspiirteiden vaikutusta vuorovaikutukselliseen synkroniaan sekä suomalaisen sisun psykometriikkaa.
Juho Pääkkönen (VTM) työskentelee projektikoordinaattorina HSSH:n metodologisessa yksikössä. Hänen tehtäviinsä kuuluvat metodologian, käytäntöjen, ja tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen ja koordinoiminen uusien digitaalisten aineistojen ympärille. Koulutukseltaan hän on tieteensosiologi, jolla on asiantuntemusta tieteen- ja teknologian tutkimuksesta, tieteenfilosofiasta ja laskennallisesta yhteiskuntatieteestä. Väitöskirjatyössään Pääkkönen on tutkinut uusien digitaalisten aineistojen ja analyysimenetelmien käyttöä yhteiskuntatieteissä, erityisen kiinnostuksen kohteena suuret sosiaalisen median aineistot ja laskennallinen tekstianalyysi.
Eetu Mäkelä on apulaisprofessori Human Sciences – Computing Interaction -tutkimusryhmässä Helsingin yliopistossa ja tietotekniikan dosentti Aalto yliopistossa. Helsinki Centre for Digital Humanities – HELDIG:ssa hän johtaa tutkimusryhmää, jonka tavoitteena on kehittää teknologisesti, prosessuaalisesti ja teoreettisesti tukea menestyvään laskennalliseen tutkimukseen humanisti-yhteiskuntatieteellisillä aloilla. Lisäksi hän toimii teknologisena johtajana DARIAH-FI infrastruktuurissa digitaalisille ihmistieteille, sekä yhtenä kolmesta tutkimusryhmäjohtajasta datafikaation tutkimusohjelmassa Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä instituutissa.
Emilia Palonen on yleisen valtio-opin, erityisesti politiikan tutkimuksen yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Hän on tehtävästään tutkimusvapaalla. Hän on datafikaation ohjelmajohtaja (HSSH), HEPPsinki tutkimusryhmän johtaja, ja hankejohtaja useissa ulkoisen rahoituksen hankkeissa ml. Tietopyörre-akatemiahankkeessa media ja yhteiskunta -ohjelmassa (WhiKnow 2019-2022) ja Koneen säätiön hankkeessa Now-Time Us Space (2020-2024). Hän tutkii myös deradikalisaatiopolitiikkaa ja ekstremismiä sekä tapoja ratkaista vieraantumisen ongelmia lähidemokratialla, osallisuudella ja suunnittelulla Euroopan komission rahoittamassa hankkeessa (DRad, 2021-2023) ja koronakriisistä opittua resilienssiä transatlanttisessa kontekstissa (ENDURE 2022-2024). Palonen on maailmanjärjestö IPSA:n (International Political Science Association) johtokunnan jäsen ja julkaisutoimikunnan puheenjohtaja (2021-23). Hän on myös Tieteellisten seurojen valtuuskunnan TSV:n hallituksen ja työvaliokunnan jäsen (2021-2023) ja Eduskunnan Tutkas ry:n taloudenhoitaja (2019-2023). Palosella on professorin pätevyys (2022). Hän on valtio-opin, erityisesti kulttuuripolitiikan dosentti (Jyväskylän yliopisto).
Katja Valaskivi on uskonnon- ja mediatutkimuksen professori teologisessa tiedekunnassa sekä yksi kolmesta datafikaation tutkimusohjelman ohjelmajohtajista HSSH:ssa. Hän johtaa myös Uskonnon, median ja yhteiskunnallisen muutoksen tutkimuskeskittymää (Heremes). Taustaltaan Valaskivi on mediatutkija. Hänen opetuksensa liittyy median ja teknologian rooliin uskontojen, uskomusjärjestelmien ja kollektiivisen kuvittelun synnyssä, kierrossa ja muutoksessa. Valaskiven tutkimus tarkastelee kuviteltuja uskonnon dataistumista, yhteisöjä dataistuneessa mediaympäristössä, hybridejä mediatapahtumia monimenetelmällisin keinoin, episteemisiä yhteisöjä ja episteemisten auktoriteettien haastamista sekä teknologia- ja innovaatiouskoa. Tätä nykyä hänen johtamissaan hankkeissa tutkitaan mm. salaliittoteorioiden kiertoa erilaisilla sosiaalisen median alustoilla sekä uskonnollisen populismin medioitumista ja dataistumista.
Anton Berg on väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä instituutissa. Hän toimii myös osana Suomen akatemian rahoittamaa Mediatized Religious Populism -hanketta (MERELPO) sekä poikkitieteellistä Helsinki Social Computing Group-ryhmää. Berg tutkii uskonnon ja datafikaation yhteyksiä – erityisesti ilmiöitä, kuten uskonnollinen populismi hybridimedia-alustoilla. Hänen taustansa on uskonnontutkimuksessa, digitaalisissa ihmistieteissä ja kognitiotieteessä. Berg on työskennellyt aikaisemmin muun muassa koneoppimista, kuvantunnistusta ja laskennallista analyysiä hyödyntävässä Helsingin yliopiston kuvamedian projektissa (2020–2021), sekä vuosina 2019–2021 osana Moralities of Intelligent Machines -tutkimusryhmää, joka tutkii robotiikan ja tekoälyn moraalipsykologiaa kokeellisen sosiaalipsykologian ja kognitiotieteen avulla.
Kirsikka Grön on väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä instituutin Datafikaatio -tutkimusohjelmassa. Grönin tutkimus tarkastelee erilaisten digitaalisten dataintensiivisten teknologioiden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Väitöskirjassaan Grön tarkastelee algoritmisten järjestelmien ja digitaalisten alustojen vaikutuksia ihmisten arkielämässä ja sitä, miten ihmiset suhtautuvat yhteiskunnan datafikaation myötä suurille teknologiayrityksille keskittyvään valtaan. Grönin tausta on sosiologiassa sekä tieteen- ja teknologian tutkimuksessa. Ennen HSSH:ta Grön on työskennellyt Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa sekä Aalto yliopiston Tietotekniikan laitoksella.
Dayei Oh on tutkijatohtori HSSH:n datafikaationn tutkimusohjelmassa. Hän työskentelee myös Helsinki Hub on Emotions, Populism and Polarisation (HEPP) kanssa. Hänen taustansa on diskursiivisen psykologian ja median/viestinnän tutkimuksessa. Hänen tutkimusintressinsä keskittyvät digitaalisten teknologioiden, julkisten sfäärien ja demokraattisten keskustelujen risteykseen. Hän on kiinnostunut monimenetelmätutkimuksesta, mukaan lukien laskennallinen yhteiskuntatiede. Ennen Helsinkiin tuloaan Oh on työskennellyt tutkimusassistenttina Loughboroughin yliopistossa ja uutisassistenttina Associated Press:ssä.
Olen tutkijatohtori Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä instituutissa (HSSH) datafikaation tutkimusohjelmassa. Tutkimusalani liittyy laskennalliseen yhteiskuntatieteeseen, sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen soveltamalla datalähtöisiä lähestymistapoja laajamittaiseen käyttäytymisdataan. Pääpaino HSSH:ssa tekemässäni työssä on laskennallisten indikaattoreiden ja analyysimenetelmien kehittäminen, joilla voidaan tutkia yhteiskunnan datafikaatiota ja erityisesti kiistanalaisia epistemioita ja episteemisiä yhteisöjä verkkoympäristöissä.
Feeza Vasudeva on tutkijatohtori Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen instituutin (HSSH) datafikaatio -tutkimusohjelmassa. Hänen koulutustaustansa on tieteidenvälinen, ja hänellä on taloustieteen kandidaatti, kansainvälisten suhteiden maisteri ja kulttuurintutkimuksen (Inter-Asia Studies -kehyksessä) tohtori. Hänen laajoja tutkimusalueitaan ovat nykyajan poliittiset teoriat, väkivallan tutkimus, diskurssiteoria, mediatutkimus sekä populismi(e)n ja nationalismin leikkauspisteet. Hänen väitöstutkimuksensa analysoi lynkkauksen väkivaltaa ja demokratian kriisiä Intiassa, ja HSSH:ssa hänen tutkimuksensa keskittyy kiistanalaisiin episteemisiin yhteisöihin yhteiskunnan datafikaatiossa.