Juhlavuoden vuoksi näytelmän pohjaksi valittiin Zacharias Topeliuksen isänmaallinen Koivu ja tähti -satu, jossa isonvihan melskeissä kauaksi kodistaan joutuneet sisarukset päättävät palata takaisin Suomeen, isänmaahansa. Matkalla heitä johdattavat muisto kotipihan koivusta ja sen oksien lomitse loistavasta tähdestä sekä ihmeelliset linnut, jotka aina osoittavat matkalaisille oikean tien. Nuoret kokevat vaaroja ja vaikeuksia, mutta muisto kodista ja isänmaasta vaatii ja auttaa heitä jatkamaan.
Ainakin vuodesta 1935 lähtien on koulussamme ja sen edeltäjissä esitetty jokin Zacharias Topeliuksen satunäytelmä tai sadun dramatisointi. Tänä lukuvuotena Koivu ja tähti -sadun lisäksi näytelmässä esitettiin tuokiokuvia Zacharias Topeliuksen elämästä. Hän on kohta 150 vuotta täyttävälle koulullemme tärkeä hahmo, sillä hän oli yksi koulumme perustajista ja naiskasvatuksen puolestapuhuja. Topelius sopii hyvin ekohenkisen koulumme kummiksi myös sen vuoksi, että hän perusti Suomen ensimmäisen eläinsuojeluyhdistyksen, ja näytelmässä kuultiin otteita hänen puheestaan yhdistyksen perustamiskokouksessa.
Näytelmässä siteerattiin myös Topeliuksen Maamme-kirjaa, sillä Topeliuksen käsitys suomalaisuudesta saattaa yllättää ainakin sellaisen, joka odottaa perinteistä ja ahdasta suomalaisuuskuvaa. Topelius nimittäin ottaa huomioon sen tosiseikan, että suomalaisten juurissa on monia eri lähtökohtia ja että kaikkien suomalaisten äidinkieli ei suinkaan ole suomi: "Totta on, että tässä maassa asuu erisukuista ja erikielistä kansaa. Mutta kaikki, jotka pitävät ja rakastavat tätä maata isänmaanansa - kaikki, jotka noudattavat tämän maan lakia ja tekevät työtä sen hyväksi, ovat yhtä kansaa, Suomen kansaa." (Zacharias Topelius, Maamme-kirja.)
Tavallisesti koulumme joulunäytelmä on 8. luokkien oppilaiden vastuulla. Tänäkin vuonna he toki vastasivat opettajiensa ohjaamina suuresta osasta rooleja sekä näytelmän tanssinumeroista, musiikista ja äänitekniikasta, lavastuksesta ja valoista sekä maskeerauksesta ja puvustuksesta. Kahdeksasluokkalaisten ohella tämänvuotisessa näytelmässä nähtiin myös lukiolaisia kolmessa roolissa sekä kokonainen alakoulun 1. luokka reippaina tanssijoina.
Juhlavuoden vuoksi näytelmän pohjaksi valittiin Zacharias Topeliuksen isänmaallinen Koivu ja tähti -satu, jossa isonvihan melskeissä kauaksi kodistaan joutuneet sisarukset päättävät palata takaisin Suomeen, isänmaahansa. Matkalla heitä johdattavat muisto kotipihan koivusta ja sen oksien lomitse loistavasta tähdestä sekä ihmeelliset linnut, jotka aina osoittavat matkalaisille oikean tien. Nuoret kokevat vaaroja ja vaikeuksia, mutta muisto kodista ja isänmaasta vaatii ja auttaa heitä jatkamaan.
Ainakin vuodesta 1935 lähtien on koulussamme ja sen edeltäjissä esitetty jokin Zacharias Topeliuksen satunäytelmä tai sadun dramatisointi. Tänä lukuvuotena Koivu ja tähti -sadun lisäksi näytelmässä esitettiin tuokiokuvia Zacharias Topeliuksen elämästä. Hän on kohta 150 vuotta täyttävälle koulullemme tärkeä hahmo, sillä hän oli yksi koulumme perustajista ja naiskasvatuksen puolestapuhuja. Topelius sopii hyvin ekohenkisen koulumme kummiksi myös sen vuoksi, että hän perusti Suomen ensimmäisen eläinsuojeluyhdistyksen, ja näytelmässä kuultiin otteita hänen puheestaan yhdistyksen perustamiskokouksessa.
Näytelmässä siteerattiin myös Topeliuksen Maamme-kirjaa, sillä Topeliuksen käsitys suomalaisuudesta saattaa yllättää ainakin sellaisen, joka odottaa perinteistä ja ahdasta suomalaisuuskuvaa. Topelius nimittäin ottaa huomioon sen tosiseikan, että suomalaisten juurissa on monia eri lähtökohtia ja että kaikkien suomalaisten äidinkieli ei suinkaan ole suomi: "Totta on, että tässä maassa asuu erisukuista ja erikielistä kansaa. Mutta kaikki, jotka pitävät ja rakastavat tätä maata isänmaanansa - kaikki, jotka noudattavat tämän maan lakia ja tekevät työtä sen hyväksi, ovat yhtä kansaa, Suomen kansaa." (Zacharias Topelius, Maamme-kirja.)
Tavallisesti koulumme joulunäytelmä on 8. luokkien oppilaiden vastuulla. Tänäkin vuonna he toki vastasivat opettajiensa ohjaamina suuresta osasta rooleja sekä näytelmän tanssinumeroista, musiikista ja äänitekniikasta, lavastuksesta ja valoista sekä maskeerauksesta ja puvustuksesta. Kahdeksasluokkalaisten ohella tämänvuotisessa näytelmässä nähtiin myös lukiolaisia kolmessa roolissa sekä kokonainen alakoulun 1. luokka reippaina tanssijoina.
Juhlavuoden vuoksi näytelmän pohjaksi valittiin Zacharias Topeliuksen isänmaallinen Koivu ja tähti -satu, jossa isonvihan melskeissä kauaksi kodistaan joutuneet sisarukset päättävät palata takaisin Suomeen, isänmaahansa. Matkalla heitä johdattavat muisto kotipihan koivusta ja sen oksien lomitse loistavasta tähdestä sekä ihmeelliset linnut, jotka aina osoittavat matkalaisille oikean tien. Nuoret kokevat vaaroja ja vaikeuksia, mutta muisto kodista ja isänmaasta vaatii ja auttaa heitä jatkamaan.
Ainakin vuodesta 1935 lähtien on koulussamme ja sen edeltäjissä esitetty jokin Zacharias Topeliuksen satunäytelmä tai sadun dramatisointi. Tänä lukuvuotena Koivu ja tähti -sadun lisäksi näytelmässä esitettiin tuokiokuvia Zacharias Topeliuksen elämästä. Hän on kohta 150 vuotta täyttävälle koulullemme tärkeä hahmo, sillä hän oli yksi koulumme perustajista ja naiskasvatuksen puolestapuhuja. Topelius sopii hyvin ekohenkisen koulumme kummiksi myös sen vuoksi, että hän perusti Suomen ensimmäisen eläinsuojeluyhdistyksen, ja näytelmässä kuultiin otteita hänen puheestaan yhdistyksen perustamiskokouksessa.
Näytelmässä siteerattiin myös Topeliuksen Maamme-kirjaa, sillä Topeliuksen käsitys suomalaisuudesta saattaa yllättää ainakin sellaisen, joka odottaa perinteistä ja ahdasta suomalaisuuskuvaa. Topelius nimittäin ottaa huomioon sen tosiseikan, että suomalaisten juurissa on monia eri lähtökohtia ja että kaikkien suomalaisten äidinkieli ei suinkaan ole suomi: "Totta on, että tässä maassa asuu erisukuista ja erikielistä kansaa. Mutta kaikki, jotka pitävät ja rakastavat tätä maata isänmaanansa - kaikki, jotka noudattavat tämän maan lakia ja tekevät työtä sen hyväksi, ovat yhtä kansaa, Suomen kansaa." (Zacharias Topelius, Maamme-kirja.)
Tavallisesti koulumme joulunäytelmä on 8. luokkien oppilaiden vastuulla. Tänäkin vuonna he toki vastasivat opettajiensa ohjaamina suuresta osasta rooleja sekä näytelmän tanssinumeroista, musiikista ja äänitekniikasta, lavastuksesta ja valoista sekä maskeerauksesta ja puvustuksesta. Kahdeksasluokkalaisten ohella tämänvuotisessa näytelmässä nähtiin myös lukiolaisia kolmessa roolissa sekä kokonainen alakoulun 1. luokka reippaina tanssijoina.
Juhlavuoden vuoksi näytelmän pohjaksi valittiin Zacharias Topeliuksen isänmaallinen Koivu ja tähti -satu, jossa isonvihan melskeissä kauaksi kodistaan joutuneet sisarukset päättävät palata takaisin Suomeen, isänmaahansa. Matkalla heitä johdattavat muisto kotipihan koivusta ja sen oksien lomitse loistavasta tähdestä sekä ihmeelliset linnut, jotka aina osoittavat matkalaisille oikean tien. Nuoret kokevat vaaroja ja vaikeuksia, mutta muisto kodista ja isänmaasta vaatii ja auttaa heitä jatkamaan.
Ainakin vuodesta 1935 lähtien on koulussamme ja sen edeltäjissä esitetty jokin Zacharias Topeliuksen satunäytelmä tai sadun dramatisointi. Tänä lukuvuotena Koivu ja tähti -sadun lisäksi näytelmässä esitettiin tuokiokuvia Zacharias Topeliuksen elämästä. Hän on kohta 150 vuotta täyttävälle koulullemme tärkeä hahmo, sillä hän oli yksi koulumme perustajista ja naiskasvatuksen puolestapuhuja. Topelius sopii hyvin ekohenkisen koulumme kummiksi myös sen vuoksi, että hän perusti Suomen ensimmäisen eläinsuojeluyhdistyksen, ja näytelmässä kuultiin otteita hänen puheestaan yhdistyksen perustamiskokouksessa.
Näytelmässä siteerattiin myös Topeliuksen Maamme-kirjaa, sillä Topeliuksen käsitys suomalaisuudesta saattaa yllättää ainakin sellaisen, joka odottaa perinteistä ja ahdasta suomalaisuuskuvaa. Topelius nimittäin ottaa huomioon sen tosiseikan, että suomalaisten juurissa on monia eri lähtökohtia ja että kaikkien suomalaisten äidinkieli ei suinkaan ole suomi: "Totta on, että tässä maassa asuu erisukuista ja erikielistä kansaa. Mutta kaikki, jotka pitävät ja rakastavat tätä maata isänmaanansa - kaikki, jotka noudattavat tämän maan lakia ja tekevät työtä sen hyväksi, ovat yhtä kansaa, Suomen kansaa." (Zacharias Topelius, Maamme-kirja.)
Tavallisesti koulumme joulunäytelmä on 8. luokkien oppilaiden vastuulla. Tänäkin vuonna he toki vastasivat opettajiensa ohjaamina suuresta osasta rooleja sekä näytelmän tanssinumeroista, musiikista ja äänitekniikasta, lavastuksesta ja valoista sekä maskeerauksesta ja puvustuksesta. Kahdeksasluokkalaisten ohella tämänvuotisessa näytelmässä nähtiin myös lukiolaisia kolmessa roolissa sekä kokonainen alakoulun 1. luokka reippaina tanssijoina.