Helsingin normaalilyseon alkuna voidaan pitää syksystä 1867 lähtien ruotsalaisen normaalilyseon yhteyteen perustettuja suomenkielisiä luokkia. Tämä suomenkielinen osasto määrättiin kielipoliittisista syistä v. 1871 alhaaltapäin luokka luokalta lakkautettavaksi. Samana vuonna aloitti kuitenkin toimintansa yksityinen Helsingin Suomalainen Alkeisopisto, joka oli lakkautettavan suomenkielisen osaston suoranainen jatko, sillä luokat olivat samoja.
Syksyllä 1878 Alkeisopistolle valmistui koulutalo Ratakatu 2:een (nyk. Ratakatu 6A).
Vuonna 1873 oli perustettu suomenkielinen normaalilyseo Hämeenlinnaan. Vuonna 1887 tämä koulu muutettiin tavalliseksi lyseoksi. Helsingin Suomalainen Alkeisopisto lunastettiin valtion haltuun ja siitä tehtiin normaalikoulu, jonka nimeksi tuli Helsingin Suomalainen Normaalilysee.
Nimi muuttui Helsingin Suomalaiseksi Normaalilyseoksi 1915, Helsingin Normaalilyseoksi 1950 ja Helsingin I normaalikouluksi 1974. Helsingin yliopiston rehtorin päätöksellä koulun nimi palautettiin 1.1.1995. jälleen Helsingin normaalilyseoksi.
Ratakatu 2:ssa Normaalilyseo toimi 1887 - 1905, kunnes sille viimeksi mainittuna vuonna valmistui uusi talo Ratakatu 4:ään (nyk. Ratakatu 6B).
"Piirrustukset tehtiin yksissä neuvoin oppilaitoksen rehtorin ja luonnontieteen sekä voimisteluopettajan kanssa. Ne lähetettiin 450 000 markkaan nousevan kustannusarvion ohella keisarilliseen senaattiin kirjeessä 22:ltä päivältä toukokuuta 1903. Piirrustusten vahvistamiseen meni niin kuin aina näinä vuosina hyvin pitkä aika: sillä vasta tammikuun 20 päivänä 1904 annettiin tälle ylihallitukselle käsky ryhtyä työn tekoon. Samalla ilmoitettiin ylihallitukselle, että määräraha tätä työtä varten oli korotettu 465 000 markkaan silloin jo alkavien epävakaisten ja rauhattomien työsuhteiden tähden. (--) Tästä summasta tehtiin rakennuskontrahti helmikuun 26 päivänä 1904. Johtavaksi arkkitehdiksi tätä rakennustyötä varten otettiin ylimääräinen arkkitehti Yrjö Sadenius ja valvomaan määrättiin ensimmäinen arkkitehti Jac. Ahrenberg. Arkkitehti Sadeniuksen asiaakäsittävällä ja tarmokkaalla johdolla edistyi työ perustuksen valmistuttua suuremmitta vaikeuksitta, niin että rakennus joutui katon suojaan vielä samana syksynä".
- Yleisten rakennusten ylihallituksen kertomuksia 1904-1907, Suomalaisen normaalilyseon uutisrakennus
Huomattavia laajennustöitä suoritettiin v. 1926 ja 1953.
Vuosina 1979 - 1980 koulu toimi Kansakoulukatu 3:ssa. Tuolloin kouluhistoriallisesti arvokas kiinteistö peruskorjattiin ja koulun muutettua takaisin entisiin tiloihinsa opetusta alettiin antaa aineluokissa.
Vuosina 2004-2008 Helsingin normaalilyseon kiinteistö peruskorjattiin jälleen, ja samalla koulun tiloihin liitettiin pois muuttaneen opettajakoulutuslaitoksen rakennus Ratakatu 6A:sta. Vanha, 50-luvulla rakennettu väliosa rakennusten välillä purettiin ja tilalle rakennettiin uusi. Uudessa väliosassa on komea kierreporras 2. ja 3. kerroksen välillä, toinen liikuntasali sekä kaksi ATK-luokkaa.
Peruskorjauksen aikana osa opetuksesta tapahtui Bulevardi 18:a tiloissa Avoimen yliopiston muutettua sieltä pois.
Vuodesta 2008 Ratakatu 6A:n tiloissa toimi norssin lisäksi myös Helsingin eurooppalainen koulu, kunnes se sai omat tilansa Bulevardi 18:sta joulukuussa 2009. Syksystä 2011 kevääseen 2022 Ratakatu 6A:n tiloissa toimi ranskalainen Jules Verne -koulu.
Syksyllä 2019 kouluun saapui myös peruskoulun ensimmäisen luokan oppilaita ja lukuvuodesta 2019-2020 alkaen peruskoulu laajeni ja laajenee vuosittain uudella alaluokalla lopulta luokat 1-9 sisältäväksi yhtenäiskouluksi.
Teksti: Ville Laustela ja norssin arkistot.
POIKIEN KOULU JA VÄHÄN TYTTÖJENKIN - NORSSIN HISTORIA 1930-1974, Kirj. Erkki Nordberg 2009
E-kirja, kustantaja Vanhat Norssit Ry.