Farmasian tiedekunnan opetustaitotoimikunta (OTT) tekee opetustaidon arvioinnin hakijan opetustaidostaan tekemän kirjallisen selvityksen sekä hakijan antaman opetusnäytteen pohjalta. Opetustaitotoimikunta antaa opetustaidosta kirjallisen lausunnon.
Opetustaitoa arvioitaessa käytetään apuna seuraavaa arviointimatriisia:
Opetustaidon vähimmäisvaatimukset vaihtelevat eri tehtävissä seuraavasti:
Mikäli opetuksen järjestäminen vaarantuu ja kyseessä on lyhytaikainen sijaisuus, voidaan yliopistonlehtorin ja yliopisto-opettajan tehtävissä poiketa yllä olevista vähimmäisvaatimuksista. Lyhyissä sijaisuuksissa opetustaidon arvioinnin voi tarvittaessa toteuttaa myös valmisteluryhmä tai vastaava.
Hakijan on liitettävä hakemukseensa enintään 4 sivun pituinen selvitys opetusansioistaan tai alla olevat tiedot sisältävä yliopistoportfolio.
Hakijan tulee kuvata selvityksessään ainakin seuraavia asioita (ks. opetustaidon arviointimatriisi):
1. Opetuskokemus ja kehittäminen
2. Pedagoginen koulutus ja pedagoginen ajattelu
3. Taito käyttää ja tuottaa oppimateriaalia
4. Muut opetustoimessa saavutetut ansiot, esimerkiksi:
Opetusnäytteen pituus on 20 minuuttia, jonka jälkeen varataan 10 minuuttia keskustelulle.
Näytteen aiheen tulee olla sellainen kuin sen kuulijoina olisivat asianomaisen alan opiskelijat ja se voisi sisältyä johonkin asianomaisen alan opetukseen kuuluvaan opintojaksoon. Opetusnäytteen asiayhteys (kohderyhmä ja osa opetusta/kurssia) on esitettävä opetusnäytteen alussa. Opetusnäytteeseen osallistuvat edustavat kohderyhmää, jolle opetus kohdistetaan. Opetusnäytteen pitäjä voi käyttää apunaan muistiinpanoja ja tavanomaisia opetusvälineitä.
Näytteen arvioinnissa kiinnitetään ensisijaisesti huomiota siihen, miten hakija kykenee opetusnäytteen aikana ohjaamaan ja edistämään opetusnäytetilaisuuteen osallistuvien oppimista ja miten hakijan selvityksessä opetustaidostaan esille tuomat seikat näkyvät opetustilanteessa. Opetusnäyte voi olla luento tai seminaarin ohjaustilanne, mutta sillä ei tarkoiteta asiantuntijaesitelmää, vaan sen tulee olla luonteeltaan oppimistilanne opiskelijalle. Opetusnäyte kannattaa ajatella ja rakentaa opiskelijan näkökulmasta katsottuna, pitäen mielessä sen, miten tilanteessa edistetään ja tuetaan opiskelijan oppimista ja ajattelua.
Opetusnäytteestä kannattaa laatia suunnitelma, johon on kirjattu näytteen keskeiset tavoitteet, ja osaamistavoitteet (mitä opiskelijan tulisi opetustapahtumassa oppia), mitkä ovat keskeiset sisällöt, millä tavoin opetustilanteessa pyritään varmistamaan osaamistavoitteiden saavuttaminen ja miten opiskelijan oppimista voisi tilanteessa arvioida tai seurata, tai saada palautetta opiskelijan oppimisesta. Opetusnäytteen itsessään ei tarvitse muodostaa kokonaista opetustilannetta, vaan sen aikana/lopussa on mahdollisuus esimerkiksi ohjeistaa opiskelijat jatkotyöskentelyyn.
Opetusnäytteen yleisölle voi jakaa esim. luentorungon ja keskeiset sisällöt ja tavoitteet. Näytettä laatiessa kannattaa tutustua opetusnäytteen arviointimatriisiin ja miettiä, miten opetustilanteen rakentaa vuorovaikutteiseksi ja miten opiskelijat osallistetaan käsittelyyn ja oppimiseen. Lisäksi kannattaa miettiä, miten keskeiset sisällöt kytketään laajempiin asiayhteyksiin tai käytännön näkökulmaan. Opetustilanne tulisi rakentaa sellaiseksi, että se vastaa hakijan käsitystä hyvästä opetus- ja oppimistilanteesta, ja että se on yhdenmukainen hakijan opetusportfolion ja siinä kuvatun opetusfilosofian kanssa. Tilaisuuden alussa/lopussa voi selventää, miten on rakentanut opetusnäytteen ja miten haluaisi oppimista arvioida.
Opetustaitotoimikunta arvioi jokaisen hakijan opetustaidon yksityiskohtaisesti. Opetustaidon arviointi kokonaisuutena perustuu hakijan toimittamaan opetusta koskevaan dokumentaatioon ja opetusnäytteeseen.
Saavuttaakseen opetustaidosta tietyn opetustaitotason, kaikkien ao. tason kriteerien ei välttämättä tarvitse täyttyä, vaan opetustaidon eri osa-alueet voivat kompensoida toisiaan. Hakijan opetustaidosta saama palaute (lausunto) tulee nähdä osana omaa oppimista.