Tuomas Lilius tuo laajan kokemuksen lääkkeiden vaikutuksesta ja myrkyllisten aineiden tutkimuksesta farmasian tiedekuntaan

Liliuksen tutkimuksen keihäänkärki on aivojen puhdistusjärjestelmän farmakologinen tutkimus aivorappeumasairauksien synnyssä ja hoidossa sekä lääkkeiden saattamisessa aivoihin.

Farmasian tiedekunta sai vahvistusta vuoden alussa, kun Tuomas Lilius nimitettiin farmakologian ja kliinisen toksikologian apulaisprofessoriksi. 

Liliuksen päävirka on HUSin valtakunnallisen Myrkytystietokeskuksen ylilääkärinä, ja hän tuo mukanaan laajan kokemuksen lääkkeiden vaikutuksista ja myrkyllisten aineiden tutkimuksesta. Myrkytystietokeskus ja Teratologinen tietopalvelu työllistävät noin 15 farmasistia.

– HUS-yhteyteni mahdollistaa jouhevan yhteistyön ja Myrkytystietokeskuksen aineiston tehokkaan tutkimuskäytön, kertoo Lilius.  

Lilius on kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri ja farmakologian dosentti. Hän on tällä hetkellä tiedekunnan ainoa lääkäritaustainen tutkija ja opettaja, mikä korostaa hänen merkitystään tiedekunnassa. 

Liliuksen tutkimusta leimaa translationaalinen lähestymistapa, mikä tarkoittaa tutkimuksen siirtämistä laboratoriosta kliiniseen käytäntöön ja toisaalta kliinikkoa lähellä olevien tutkimuskysymyksiin vastaamista perustutkimuksen keinoin. Lillius tekee monipuolista farmakologian alan tutkimusta aina kokeellisesta perustutkimuksesta kliinisiin lääketutkimuksiin. 

Vuonna 2014 valmistunut väitöskirja tutki kivun hoitoa opioideilla ja opioideille muodostuvan toleranssin ehkäisemistä uusilla lääkkeillä.  

– Toivon voivani tuoda osaamista Helsingin yliopistoon farmakologiaan, kliiniseen farmakologiaan ja kliiniseen toksikologiaan liittyen, tuore apulaisprofessori sanoo.   

Tutkimusryhmä on erikoistunut aivo-selkäydinnesteen kierron lääkkeellisiin manipulaatioihin 

Vuodet 2017-2020 Lilius työskenteli tutkijana tanskalaisen professori Maiken Nedergaardin laboratoriossa. Nedergaard tunnetaan aivojen glymfaattisen järjestelmän löytäjänä. 

Liliuksen oman tutkimusryhmän Translational neuropharmacology  tutkimuksen keihäänkärki keskittyy glymfaattisen järjestelmän farmakologiaan.    

Ryhmä on tutkinut erityisesti aivojen glymfaattisen järjestelmän neurofarmakologiaa ja kipulääkkeiden vaikutusmekanismeja sekä yhteisvaikutuksia, mutta viimeisimpänä tutkimuskohteena mukaan ovat nousseet ovat kliiniseen toksikologiaan liittyvät kysymykset, jotka Myrkytystietokeskuksen aineistojen tutkimus mahdollistaa.  

Glymfaattinen järjestelmä on aivojen oma puhdistusjärjestelmä, jonka avulla aivo- ja selkäydinneste pääsee virtaamaan aivokudokseen huuhdellen aivoihin kertynyttä kuonaa. Tämä puhdistusmekanismi toimii parhaiten syvän unen aikana, mutta sen toimintaan voidaan vaikuttaa myös lääkkeellisesti. Aivoihin kertynyt kuona vaikeuttaa aivojen toimintaa ja pidemmän päälle voivat aiheuttaa aivorappeumasairauksia, kuten Alzheimerin ja Parkinsonin tautia. 

– Aivo-selkäydinnesteen virtaus aivoihin aivovaltimoiden vierustiloissa tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös lääkkeiden tehokkaaksi saattamiseksi aivoihin, selvittää Lilius. 

Monitieteiseen tutkimusryhmään kuuluu useita tutkijoita ja opiskelijoita, jotka ovat erikoistuneet aivo-selkäydinnesteen kierron lääkkeellisiin manipulaatioihin. 

Glymfaattisen järjestelmän farmakologisen tutkimuksen lisäksi ryhmä pyrkii edistämään erityisesti kivun hoidon yksilöllistä lääkehoitoa ja akuuttien myrkytysten hoitoa kehittämällä mm. reaaliaikaista lääkkeiden pitoisuusmittaria. 

– Lisäksi tutkimme lääkkeiden välisiä vuorovaikutuksia, mikä auttaa optimoimaan hoidon tehokkuutta ja turvallisuutta, Lilius kuvailee. 

Perheenisän arjen palapeli: tasapainoa työn, harrastusten ja perhe-elämän välillä 

Liliuksen vapaa-aika kuluu paljolti perheen parissa ja perheenisän roolissa, joka hänen mukaansa tarkoittaa yhtälöä ”kuljetus, kannustus ja kustannus ”, kun perheeseen kuuluu 4- ja 5-vuotiaat lapset.   

– Puolisoni on niin ikään lääkäritutkija, joten tykkäämme sparrailla toisiamme lääketieteellisten tutkimukseen liittyvien pähkinöiden muodossa, Lilius kertoo. 

Aamutuimaan hänet saattaa nähdä kuntosalilla. Harrastuksiin kuuluu myös juoksu ja hiihto.  

– Koko nuoremman ikäni olen soittanut trumpettia, ja toivoisin löytäväni enemmän aikaa harrastukselle vielä uudestaan. Eksoottisempana lajina mainittakoon lisäksi ilmailu, hän kertoo.  

Yhteystiedot