Mitä tutkit?
Työskentelen nanolääketieteen ja biolääketieteen tekniikan aloilla. Alat sivuavat toisiaan ja ovat kehittyneet hurjasti viime vuosina. Nanolääketieteen ansiosta eli pienten, nanometrien kokoisten materiaalien avulla pystymme kohdistamaan lääkeaineet elimistössä entistä tarkemmin juuri sinne, minne haluamme, vaikkapa syöpäkasvaimeen.
Tutkimusryhmäni suunnittelee ja soveltaa ominaisuuksiltaan erilaisia nanolääkkeitä. Niillä voidaan ratkaista ongelmia, jotka liittyvät lääkeaineiden kuljettamiseen erilaisten biologisten esteiden yli elimistössä. Tutkimuksemme liittyy muun muassa diabetekseen, syöpiin sekä sydän- ja verisuonitauteihin.
Parhaillaan suunnittelemme esimerkiksi nanorokotteita syövän immuunihoitoihin, suonensisäisesti annettavia nanolääkkeitä sydäninfarktien hoitoon ja suun kautta diabetekseen otettavia nanolääkemuotoja. Lisäksi kehitämme mikroneuloja ihon kautta annettavien lääkkeiden saattoon ja paikallisesti annettaviin, regeneratiiviseen lääketieteeseen perustuviin hoitoihin.
Mitä enemmän ymmärrämme elimistön ja erilaisten nanolääkkeiden vuorovaikutuksesta, sitä kiehtovammaksi tutkimusala kehittyy. Samalla olemme koko ajan lähempänä sitä, että erilaisia nanolääkkeitä voidaan hyödyntää potilaiden hoidossa.
Mihin ja miten tutkimusaiheesi vaikuttaa?
Kun tietämys uusien nanolääkkeiden toiminnasta potilastasolla lisääntyy, sairauksien hoito mullistuu. Tämä koskee paitsi jo tuntemiamme sairauksia kuten syöpiä, diabetestä sekä sydän- ja verisuonitauteja, myös COVID-19:n kaltaisten uusien uhkaavien tautien hoitoa.
Jos lääkkeet osataan kohdentaa tarkalleen oikeaan paikkaan elimistössä, hoidot voidaan toteuttaa entistä tehokkaammin ja pienemmillä lääkkeen annoskoilla, ja samalla haittavaikutuksetkin vähenevät. Näin tarkkaan lääkeaineiden saattoon tarvitaan pienenpieniä nanokuljettimia, jollaisia laboratoriossamme kehitetään.
Kliinisissä tutkimuksissa tutkittavien lääkkeiden nanokuljetinjärjestelmien määrä kasvaa jatkuvasti, ja useita on jo hyväksytty hoitokäyttöön. Toisin sanoen nanolääkkeet vaikuttavat yhteiskuntaan jo nyt, mutta niiden vaikutus varsinkin lääkkeiden seuraavaan sukupolveen on suuri. COVID-19-tautiin kehitetään paraikaa useita rokotteita, joista monet perustuvat nanopartikkeleihin tai nanolääketieteellisiin rakenteisiin.
Mikä alallasi inspiroi sinua erityisesti juuri nyt?
Se, että terveysongelmia pystytään ratkaisemaan kuljettamalla lääkeainemolekyylejä nanopartikkelien kokoisilla hyvin pienillä kuljettimilla, motivoi minua. Kaikkein innostavinta on nanolääkkeiden kyky vastata useampaan kuin yhteen hoitotarpeeseen.
Se kannustaa meitä kehittämään uusia nanolääketieteen ratkaisuja. Niitä ovat esimerkiksi rokottamista varten kehitetyt, erilaisia nanopartikkeleita ja solupohjaisia osia yhdistävät hybridinanolääkkeet, joilla tehostetaan lääkkeiden kohdentamista oikeisiin kudoksiin tai soluihin terveitä kudoksia vahingoittamatta.
Biologisia ja keinotekoisia osia hyödyntävät nanolääkkeet ovat monikäyttöisiä työkaluja.
Hélder Santos on farmaseuttisen nanoteknologian professori farmasian tiedekunnassa.
Katso Hélder Santosin uuden professorin juhlaluento YouTubessa.