Mitä tutkit?
Siitä lähtien, kun siirryin teollisuudesta yliopistolle vuonna 2010, kiinnostukseni kohteena on ollut ymmärtää uusien lääkeformulaatioiden, ja erityisesti erilaisten nanolääkkeiden, ominaisuuksien ja toiminnallisuuksien välistä yhteyttä.
Nanolääkkeet ovat kiehtovia, sillä niillä pystytään kohdentamaan lääkeaineita haluttuun kudokseen tai kohteeseen, kuten syöpäkasvaimeen. Tämä vähentää lääkeaineiden sivuvaikutuksia. Nanolääkkeillä pyritään myös ratkaisemaan ongelmia, jotka liittyvät lääkeaineiden kuljettamiseen vaikeasti saavutettaviin kudoksiin, kuten aivoihin tai silmään.
Toisaalta, vaikka nanoteknologian avulla on kehitetty monta lupaavaa lääkeainekuljettajaa, viimeisimpien 25 vuoden aikana ainoastaan yksi prosentti myyntiluvan saaneista lääkkeistä voidaan luokitella nanolääkkeiksi. Nanolääkkeiden hidas siirtyminen tutkimuksesta tuotteeksi johtuu esimerkiksi siitä, että niiden vuorovaikutuksia erilaisten biologisten kudosten kanssa on erittäin vaikeaa tutkia.
Tähän liittyykin tutkimukseni toinen erityinen kiinnostuksen kohde. Elämäntieteissä käytetään yleisesti fluoresenssiin perustuvia mittalaitteita. Niiden käyttäminen on kuitenkin ongelmallista, sillä ne voivat muuttaa testattavan kohteen ominaisuuksia tai toimintaa.
Pyrin omassa tutkimuksessani kehittämään ja tutkimaan uudenlaisia, reaaliaikaisia mittausalustoja, joissa ei käytetä tällaisia fluoresoivia aineita. Niiden avulla pystytään seuraamaan ja mittaamaan, miten nanolääke vuorovaikuttaa solupinnan kanssa, miten tehokkaasti nanolääke siirtyy solun sisälle ja miten nanolääkkeen pinnalle muodostuu proteiinikerros, kun nanolääke annostellaan verenkiertoon.
Tavoitteenani on tätä kautta kehittää keinoja saada uutta ja täydentävää tietoa nykyisin laajasti elämäntieteissä käytettyjen menetelmien rinnalle, jotta voisimme oppia ymmärtämään paremmin nanolääkkeiden ominaisuuksien ja toiminnallisuuksien välisiä yhteyksiä.
Mihin ja miten tutkimusaiheesi vaikuttaa?
Visioni on, että tutkimukseni auttaa meitä ymmärtämään, miten suunnitella ja valmistaa juuri oikeanlaisia ja erittäin tehokkaita nanolääkkeitä, joita voidaan kohdentaa juuri tiettyyn kudokseen tai paikkaan elimistössä. Tämä mahdollistaisi monien erilaisten vaikeiden sairauksien ja potilaiden hoitamisen.
Parempi ymmärrys auttaisi mielestäni myös saavuttamaan nanolääkkeiden nopeamman siirtyminen tutkimuksesta käyttöön. Lisäksi erityisesti kehittämäni uudet tutkimusmenetelmät voisivat parhaassa tapauksessa vähentää eläinkokeiden tarvetta uusia nanolääkkeitä kehitettäessä.
Mikä alallasi inspiroi sinua erityisesti juuri nyt?
Olen mukana erittäin mielenkiintoisessa Business Finland Co-Innovation -projektissa, jossa tavoitteena on tutkia ja kehittää uudenlaisia lääkekuljettajia. Tutkimme, voiko solunulkoisia vesikkeleitä hyödyntää etenevien, parantavaa hoitoa vailla olevien sairauksien hoidossa ja diagnostiikassa (siirryt toiseen palveluun). Solunulkoiset vesikkelit ovat eräänlaisia luonnollisia nanopartikkeleita, jotka esiintyvät elimistön monissa eri kudoksissa.
Konsortion poikkitieteellisyys on mahdollistanut aivan uusien asioiden ja ominaisuuksien tutkimisen ja löytämisen. Lisäksi konsortiossa suhtaudutaan erittäin avoimesti uusiin mittausmenetelmiin ja -alustoihin. Tähän asti solunulkoisten vesikkelien tutkimiseen on ollut varsin vähän hyviä menetelmiä. Konsortio on avannut kehittämilleni menetelmille mahdollisuuden näyttää toimivuutensa, ja menetelmäni ovat saaneetkin konsortiossa kiitosta. Tällainen yhteistyö innostaa todella paljon jatkamaan valitsemillani tutkimusaiheilla ja antaa tukea sille, että tutkimuksellani on yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Minua inspiroi myös juuri aloittamani yhteistyö Turun yliopiston professorin Pasi Virran kanssa liittyen pallomaisiin nukleiinihappojen kuljettajiin. Nämä ovat erittäin pieniä nanokokoluokan nukleiinihappokuljettajia, joilla mielestäni on todella suuri potentiaali mullistaa erilaisten vaikeiden sairauksien, kuten eturauhas- ja rintasyövän, hoito.
Mitä odotat yhteistyö- ja tutkimusverkosto FinPharmalta?
FinPharma tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet farmasian koulutuksen ja tutkimuksen kehitykselle Suomessa. Se, että kaikki farmasian alan ammattilaisia kouluttavat ja farmasian tutkimusta tekevät yliopistot Suomessa saadaan saman verkoston alle, ei voi tarkoittaa muuta kuin että yhteistyö alalla tiivistyy. Sitä kautta pystymme yhdessä tarjoamaan huippuluokan koulutusta ja tutkimusyhteistyötä, mikä myös mahdollistaa paremmat mahdollisuudet saada sekä kansallista että kansainvälistä tutkimusrahoitusta.
Työni jakaantuu puoliksi Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan ja Åbo Akademin välillä. Tarkoituksenani on tulevaisuudessa yrittää mahdollistaa, että kaikki Helsingin yliopistossa farmasiaa opiskelevat, jotka haluavat vahvistaa ruotsin kielen osaamistaan, voisivat opiskella kursseja Åbo Akademissa. Vastaavasti ruotsinkieliset opiskelijat Åbo Akademista voisivat opiskella kursseja Helsingin tai Itä-Suomen yliopistossa vahvistaakseen omaa suomen kieltään.
Tutkimuksen kannalta pyrin mahdollisimman paljon integroimaan kummankin yliopiston vahvuuksia, jotta tutkimusryhmäni kummassakin yliopistossa vuorovaikuttaisivat ja tukisivat toisiaan mahdollisimman paljon.
Uskon, että Åbo Akademin ja Helsingin yliopiston välillä puoliksi jaettu FinPharma-professuurini tulee olemaan hyödyksi ruotsinkielisten, ja miksei myös ruotsin kielestä kiinnostuneiden, farmasian alan henkilöiden kouluttamiselle – riippumatta siitä, opiskeleeko henkilö Åbo Akademissa, Helsingin yliopistossa vai Itä-Suomen yliopistossa.
Odotan myös, että FinPharma tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden käydä mahdollisimman paljon erilaisia kursseja kaikissa kolmessa yliopistossa, koska jo nyt eri yliopistojen välillä on näkyvissä tietynlaista erikoistumista. Tämä antaisi opiskelijalle, paikasta riippumatta, mahdollisuuden erikoistua haluamalleen farmasian alalle.
Tapani Viitala aloitti uusien lääkeformulaatioiden professorina FinPharmassa syyskuun alussa. Hänen työpanoksensa jakautuu puoliksi Åbo Akademin ja Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan kesken.
Tutkimusryhmä Pharmaceutical Biophysics (Helsingin yliopisto)
Tutkimusryhmä Pharmaceutical Sciences Laboratory (Åbo Akademi)