Tutkimus perustuu aiempiin koirilla tehtyihin löydöksiin. Lagotto romagnoloilla havaittu Lgi2-geenin mutaatio aiheuttaa ensimmäisten kuukausien aikana ohimenevän pentuiän epilepsian, jossa kohtaukset häviävät iän myötä. Myöhemmässä seurantatutkimuksessa todettiin, että monet näistä pentuna epileptisiä kohtauksia saaneista koirista osoittavat aikuisena myös ADHD-tyyppistä käyttäytymistä.
Fysiologian professori Tomi Taira mukaan tutkimuksen tärkein havainto on, että hiirten kehittyvissä aivoissa Lgi2-geeni aktivoituu erityisesti toisen elinviikon aikana tietyissä *GABA-välittäjäainetta käyttävissä hermosoluissa, jotka säätelevät hermoverkon tasapainoa. Geenin puuttuessa hermosolut aivotursossa eli hippokampuksessa herkistyvät ja tuottavat kohtaustyyppisiä sähköpurkauksia.
– Kiinnostavasti tämä Lgi2-hiirimalli jäljittelee samoja piirteitä ja antaa meille työkalun tutkia, kuinka varhaiset hermoston häiriöt voivat heijastua käyttäytymiseen koko elämän ajan, kertoo Taira Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Aikuiset hiiret, joilta on poistettu Lgi2-geeni vaikuttavat monella tapaa normaaleilta, mutta ne eivät kykene sopeutumaan muutoksiin opitussa tehtävässä. Labyrinttikokeissa hiiret löysivät alkuperäisen kohteen helposti, mutta eivät kuitenkaan kyenneet oppimaan sen uutta sijaintia, mikä kertoo heikentyneestä kognitiosta ja muistuttaa tarkkaavuushaasteita, joita havaittiin LGI2-mutanteilla koirilla.
– Tämän hiiriprojektin löydökset ovat tärkeä askel, joka edelleen vahvistaa lajien välistä ymmärrystä hermosolujen Lgi-ADAM entsyymikompleksien merkityksestä epilepsiaan ja käytöshäiriöihin. ADAM-kompleksi koostuu solukalvon proteiineista, jotka osallistuvat hermosolujen välisen viestinnän ja aivojen kehityksen säätelyyn. Tämä innostaa tutkimaan laajemmin Lgi-ADAM kompleksien merkitystä aivojen kehittymiseen ja erilaisiin neurologisiin sairauksiin. ja meiltä on tulossa jatkotutkimuksia ADAM-geenien osalta lähiaikoina, kertoo professori Hannes Lohi Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä ja lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Alkuperäinen artikkeli:
Savonlehto T, Nevalainen E, Kukko-Lukjanov TK, Hytönen MK, Seppälä E, Segerstråle M, Partanen J, Lauri SE, Lohi H, Taira T.
GABA (gamma-aminovoihappo) on aivojen tärkein estävä (inhiboiva) välittäjäaine, joka toimii hermoston "jarruna", vähentää hermosolujen aktiivisuutta ja edistää rauhoittumista, rentoutumista ja unta. Se hillitsee ylivilkkautta ja tasapainottaa hermostoa, auttaen stressin hallinnassa ja palautumisessa. GABA valmistuu elimistössä glutamiinihaposta ja sen tasapaino on tärkeä henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille, sillä matalat tasot voivat liittyä ahdistukseen ja unettomuuteen.