Ohjaspaineella tarkoitetaan ratsastajan tai raviohjastajan käyttämää voimaa ohjaksissa, ja sitä voidaan mitata ohjaspainemittarilla, joka on kiinnitetty kuolaimen ja ohjan väliin.
– Ryhmämme on aikaisemmin tutkinut ravihevosten suuvaurioita ja havaitsimme, että tiettyjen kuolaimien käyttö oli yhteydessä kohtalaisiin tai vakaviin suuvaurioihin ravikilpailun jälkeen. Ohjastajat saattavat kuitenkin päätyä käyttämään näitä kuolaintyyppejä, jos heillä on ollut vaikeuksia käyttää kevyitä ohjasvihjeitä ajon aikana. Tämän takia halusimme tutkia ohjaspainetta, kertoo tutkija, eläinlääkäri Kati Tuomola Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimusta varten rekrytoitiin kahdeksan hevosta ja heidän ohjastajaansa. Ohjastajat ajoivat hevosia raviradalla käynnissä ja ravissa samalla kun tutkijat mittasivat ohjaspainetta ja videokuvasivat hevosen käyttäytymistä liikkuvasta autosta. Kaikilla hevosilla oli käytössä tavallinen nivelkuolain. Tämän jälkeen yksi tutkija koodasi hevosen käyttäytymisen videoilta ennalta määritellyn käyttäytymisluettelon mukaisesti. Kyseinen tutkija ei ollut tietoinen hevosten ohjaspaine- ja suuvauriotuloksista.
Yhdelläkään hevosella ei ollut suuvammoja ennen ajoa. Ajon jälkeen kolmella hevosella oli suussa kohtalaisia mustelmia. Näiden hevosten mediaaniohjaspaine oli numeerisesti korkeampi, noin 3.5 kg/ohja, kuin hevosilla, joilla ei ollut vammoja, noin 2 kg/ohja, ja lisäksi niillä esiintyi pidempiä kiireisen käynnin jaksoja.
Mediaaniohjaspaineet yhdessä ohjassa vaihtelivat 0,5 kg:n ja 3,7 kg:n välillä ja korkeimmat paineet vaihtelivat 11 kg:n ja 24 kg:n välillä. Mittauksissa saatuja ohjaspaineita voidaan tutkijoiden mukaan pitää melko korkeina, sillä aiempien tutkimusten perusteella hevoset välttelevät yli 0,6–1 kg:n ohjaspainetta. Kaikkien hevosten ohjaspainekäyristä valittiin visuaalisesti viisi 30 sekunnin mittaista jaksoa, jotka edustivat näytteitä eri ohjaspaineista matalasta korkeisiin, jotta voitiin tutkia käyttäytymisen eroja eri ohjaspainejaksojen aikana. Alhaisen ohjaspainejakson aikana hevoset pääasiassa kävelivät ja pitivät suutaan enimmäkseen kiinni. Korkeampien ohjaspainejaksojen aikana hevoset pääasiassa ravasivat joko hitaasti tai nopeasti ja pitivät suutaan pidempään auki.
– Hevosten valmentajien olisi hyvä seurata hevosen suukäyttäytymistä, kiihtymystilaa ja kykyä kävellä rauhallisesti ja muutettava koulutusta sen mukaisesti, sillä suu isosti tai toistuvasti auki voi viitata välttelykäyttäytymiseen eli suun epämukavuuteen tai kipuun. Lisäksi kiireinen kävely voi viitata hevosen korkeaan kiihtymystilaan, mikä voi puolestaan lisätä suuvammojen riskiä, pohtii artikkelin pääkirjoittaja Kati Tuomola.
Alkuperäinen artikkeli:
Tutkimus on julkaistu Applied Animal Behaviour Science lehdessä 17.7.2024
Tuomola, K., Mäki-Kihniä, N., Sirviö, R., Valros, A., 2024. Is rein tension associated with horse behaviour and mouth injuries in harness racing trotters? – Pilot study. Appl. Anim. Behav. Sci. 277, 106356. https://doi.org/10.1016/J.APPLANIM.2024.106356