Mycoplasma bovis -bakteeri voidaan saada hallintaan lypsykarjatiloilla

Mycoplasma bovis -positiivisille lypsykarjatiloille suositellut toimenpiteet auttavat tutkimuksen mukaan taudin hillitsemisessä. Lisäksi M. bovis -bakteerista vapaan siemennesteen saanti auttaisi taudin vastustamisessa.

Mycoplasma bovis on pieni mykoplasmoihin kuuluva bakteeri. Se on maailmanlaajuisesti yksi tärkeimmistä nautojen hengitystietulehdusten aiheuttajista, ja se voi oireilla myös esimerkiksi utare- ja niveltulehduksina.

 

Suomen ensimmäinen Mycoplasma bovis -tartunta todettiin yhdeksän vuotta sitten, jolloin se löytyi vasikkakasvattamossa otetusta hengitystietulehdusnäytteestä. Hieman tämän jälkeen bakteeria löydettiin myös lypsykarjatilalta.

 

Mycoplasma bovis -bakteerin hoito on osoittautunut vaikeaksi, koska bakteeri on vastustuskykyinen useille antibiooteille. Lisäksi M. bovis leviää tilalta toiselle pääasiassa oireettomien, tautia kantavien eläinten välityksellä. 

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Vera Talvitie pystyi osoittamaan väitöstutkimuksessaan, että ainakin kaksi tilaa on saanut M. bovis -tartunnan keinosiemennyksessä käytetyn siemennesteen välityksellä. 

M. bovis -bakteerista vapaan siemennesteen saannin varmistaminen olisikin tärkeä osa taudin vastustamista. Tämä koskee varsinkin maita, joissa bakteeria ei vielä esiinny tai sen esiintyminen ei ole toistaiseksi kovin yleistä. Diagnostiikan haasteiden ja antibioottien huonon tehon vuoksi tämä ei ole kuitenkaan kovin yksinkertaista, Talvitie toteaa.

Talvitien väitöstutkimuksessa M. bovis -positiivisilta tiloilta peräisin olevilta eläimiltä havaittiin enemmän keuhkotulehduksia ja keuhkokalvontulehduksia kuin kontrollitilojen eläimiltä. 

– Pienen tilan yksittäiset keuhkomuutokset eivät välttämättä erotu teurastamon tilastoissa. Onkin tärkeää, että tuottajat ja tilan hoitavat eläinlääkärit saavat helposti tiedon teurastamossa hylätyistä keuhkoista ja niiden hylkäyssyistä. Tarvittaessa tilalla voidaan ottaa esimerkiksi vasikoista sierainlimanäytteitä, jos keuhkoja on jouduttu hylkäämään tulehduksen vuoksi. 

Suomessa M. bovis -positiivisille lypsykarjatiloille suositeltuihin, tartuntaa hillitseviin toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi positiivisiksi todettujen utaretulehduslehmien poisto, vasikoiden kasvattaminen erikseen vanhemmista eläimistä sekä maitonäytteiden tutkiminen rutiininomaisesti PCR-menetelmällä. 

– Tilojen tekemät toimenpiteet näyttävät auttavan tartunnan hallinnassa. Tutkimukseni seuranta-ajan aikana 19 tilasta 13 sai erityistilanteen pois nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevassa. Tämä tarkoittaa, että M. bovis -bakteeria ei löytynyt noin kuuden kuukauden välein otetuissa kolmessa peräkkäisessä vasikoiden sierainlimanäytteessä eikä yksilö- tai tankkimaitonäytteissä. 

 

 _________________________________________



ELL Vera Talvitie väittelee eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 3.12. klo 13:00 Metsätieteiden talon salissa 108, Latokartanonkaari 7, Helsinki aiheesta: Mycoplasma bovis in cattle – Evaluation of risk factors and control measures for M. bovis infections. 

Väitöstilaisuutta voi seurata myös verkossa. Verkkolinkki löytyy kalenteritapahtumasta.

Väitöskirja on luettavissa myös sähköisessä muodossa.