Jätevesiseurannalla saadaan tietoa antibioottiresistenssistä

Antibioottiresistenssin seuranta ja tutkimus ovat tärkeitä bakteerien vastustuskyvyn ymmärtämisen ja leviämisen ehkäisemisen kannalta.

Väitöskirjatutkija Viivi Heljanko tutki väitöskirjatyössään antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita jätevesistä. Hän keskittyi erityisesti bakteereihin, jotka tuottavat laajakirjoisia beetalaktamaaseja kuten ESBL- ja karbapenemaasi -entsyymeitä. Laajakirjoiset beetalaktamaasit aiheuttavat vastustuskykyä infektioiden hoidon kannalta keskeisiä antibiootteja, kuten penisilliinejä, vastaan. Näitä bakteereita tutkittiin sairaaloiden, yhdyskuntien ja teurastamoiden jätevesissä. 

– Tutkimuksen tulokset ovat rohkaisevia, sillä ne osoittavat, että jätevesiseuranta voi olla tehokas keino seurata antibioottiresistenssiä sekä ihmisissä että eläimissä. Jätevesiseuranta voi auttaa paljastamaan bakteerien vastustuskykyyn liittyviä muutoksia ja antaa terveysviranomaisille tietoa, jonka avulla antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien leviämistä voidaan hallita ja torjua tehokkaammin, sanoo Heljanko.

Heljanko käytti tutkimuksessaan niin kutsuttua kokogenomisekvensointia, jonka avulla voidaan tutkia bakteerien perimää. Hän havaitsi, että jätevesistä löytyi samoja bakteerikantoja, joita on löydetty myös sairaaloista ja ihmisistä. Tämä tarkoittaa, että jätevesiseuranta voi olla tehokas tapa havaita ja seurata suomalaisessa populaatiossa esiintyviä karbapenemaaseja tuottavia bakteereita.

Eläimillä, erityisesti tuotantoeläimillä, on globaalissa mittakaavassa keskeinen merkitys antibioottiresistenssin leviämisen kannalta. Jätevesiseurannan mahdollisuuksia eläinten antibiooottiresistenssin seurannassa ei ole juurikaan tutkittu. Heljanko osoitti, että teurastamoiden jätevesistä löytyi samanlaisia antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita, joita esiintyy yleisesti tuotantoeläimissä. Tämä osoittaa, että jätevesiseurannalla on potentiaalia myös eläimissä esiintyvän antibioottiresistenssin seurannassa.

Väitöskirjatyö on osa WastPan-hanketta ja sai rahoitusta seuraavilta tahoilta: Suomen Akatemia, Walter Ehrströmin säätiö ja Helsingin yliopisto. Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston zoonoottisen mikrobilääkeresistenssin tutkimusryhmässä: