Jätevesinäytteiden seurantaa kehitetään pandemioihin varautumiseen - Suomen Akatemialta lähes kahden miljoonan euron rahoitus

Taudinaiheuttajamikrobit, kuten pandemian aiheuttanut uusi koronavirus, voivat levitä nopeasti laajalle. Moniresistentit bakteerit sen sijaan aiheuttavat niin sanotun hiljaisen pandemian, jolla on vakava seuraus: tehokkaiden lääkkeiden loppuminen.

– Antibioottiresistenssi on hidas ja hiljainen pandemia, joka kehittyy kaiken aikaa ja kaikkialla. Sitä ei samaan tapaan havaita, sillä ongelmat tulevat usein esiin vasta kun ihminen tai eläin sairastuu, eikä hoitoon annetulla lääkkeellä ole tehoa taudinaiheuttajaan, kuvailee apulaisprofessori Annamari Heikinheimo Helsingin yliopiston Helsinki One Health –verkostosta.

Suomen Akatemia on nyt myöntänyt lähes kahden miljoonan euron rahoituksen WastPan-hankkeelle, jossa tutkitaan ja kehitetään jätevesinäytteiden seurantaa varautumistyökaluksi pandemioihin. 

Jotta epidemioiden hälytysmerkit olisi mahdollista havaita ennalta eri paikkakunnilla ja kansallisella tasolla, on jätevesinäytteiden seurannassa paljon mahdollisuuksia.

WastPan-hankkeen lopputuloksena syntyy tieteeseen perustuvia ohjeita ja varautumistyökaluja taudinaiheuttajamikrobien ja antibioottiresistenssin ympäristöseurantaan, jätevesiverkostoa hyödyntäen.

– Antibioottien tehon menettäminen on yksi tulevaisuuden vakavista uhkista ja sen seurantaan tarvitaan työkaluja. Seurannan avulla saadaan tietoa tilanteen kehittymisestä ja voidaan rakentaa torjuntatoimia. Jätevesiä tutkimalla pyritään saamaan tietoa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien esiintymisestä yhteiskunnan tasolla, Heikinheimo toteaa.

Hankkeessa ovat mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin yliopisto ja Tampereen yliopisto.

Lisätietoja