Hevosten vuohisrokkoa taas liikkeellä – näytteitä kaivataan tutkimuksen tueksi

Taudin leviämistä tallien välillä ja sisällä voi välttää muun muassa käsien pesulla ja oireilevien hevosten eristyksellä. Virus saattaa tarttua myös oireilevia hevosia hoitaviin ihmisiin.

Parapox-virus aiheutti laajan vuohisrokkoepidemian Suomessa viimeksi talvella 2021–2022 sekä todennäköisesti myös vuosina 2019 ja 2015. 

Vuohisrokko alkaa tyypillisesti rakkulaisilla ihomuutoksilla vuohisalueen iholla ja oireilevan jalan turvotuksella. Myöhemmin vaurioitunut ihoalue erittää tulehdusnestettä ja/tai märkäistä eritettä. Oireileva jalka on usein hyvin kivulias ja hevonen voi ontua jopa käynnissä.

Virus tarttuu herkästi hevosesta toiseen ja erityisesti ravit ja muut tapahtumat ovat yksi epäilty tartunnan lähde. On todennäköistä, että virus tarttuu myös ihmiseen, sillä edellisen epidemian aikaan raportoitiin iho-oireita useilla ihmisillä, jotka olivat hoitaneet oireilevia hevosia. Lisäksi muut Suomessa kiertävät saman sukuiset virukset (lampaan orf-virus, valelehmärokko ja naudan papulaarinen stomatiitti) voivat tunnetusti tarttua eläinten ja ihmisten välillä. 

Kuinka ehkäistä taudin leviämistä

Tarkkoja reittejä, joilla hevosen vuohisrokon aiheuttajavirus leviää yksilöiden välillä ei vielä tunneta, mutta perustuen talleilta kantautuneisiin kokemuksiin ja tietoon muista saman sukuisista viruksista, seuraavat toimenpiteet voivat auttaa ehkäisemään taudin leviämistä tallien välillä ja sisällä.

  • Oireilevien hevosten ihovaurioita tulee hoitaa käsineet kädessä. Käsiä pesemättä ei pidä koskea toiseen hevoseen, jos on hoitanut oireilevaa hevosta.
  • Oireileva hevonen kannattaa pitää mahdollisuuksien mukaan muista erillään.
  • Oireilevan hevosen tarhaan tai karsinaan ei kannata laittaa muita hevosia
  • Varusteiden yhteiskäyttöä tulee välttää, erityisesti oireilevien ja oireettomien hevosten välillä. Jos hevosella ei ole omia jalkasuojia, tulisi yhteiskäytössä olevat suojat pestä huolellisesti, kuivata ja desinfioida hevosten välillä.
  • Ravien ja muiden tapahtumien jälkeen hevosten jalkojen kuntoa pitää seurata tarkkaan ja mahdollisten oireiden ilmaannuttua ottaa muut luetellut varotoimet käyttöön. 
  • Sairastuneiden hevosten kipulääkityksestä tulee huolehtia.

Auta tutkijoita selvittämään viruksen leviämistä

Helsingin yliopistolla tutkitaan viruksen leviämisreittejä, jotta taudin torjuntaa voidaan jatkossa kohdentaa ja ohjeistaa tarkemmin. Tähän liittyen tehdään maksuttomia PCR-testejä oirekuvaan sopiville hevosille (näytteenotto- ja lähetyskuluja ei kateta). 

Mikäli epäilette vuohisrokkoa tallilla, olkaa yhteydessä Jenni Virtaseen ja Katja Hautalaan, jotta saatte näytteenotto- ja lähetysohjeet. Mikäli tallilla havaitaan tautia, talleilta saatetaan ottaa myös ympäristönäytteitä. Tästä ei koidu tallille kuluja ja se on vapaaehtoista. Tiedot ympäristötutkimuksen tuloksista annetaan talleille tutkimuksen jälkeen.  

Jos sairastuneeseen hevoseen kontaktissa ollut ihminen saa iho-oireita kontaktipaikkaan (yleensä kädet), myös diagnostisia ihmisnäytteitä tutkitaan yhteistyössä HUSLAB:n kanssa. Olkaa tällöin yhteydessä Helsingin yliopiston Virologian osastolle ja antakaa puhelinnumeronne. Mikäli arvioimme, että ihmisen oireet voivat johtua hevosen parapoxviruksesta, katamme testin lisäksi myös näytteenottoon liittyvät kulut. 

Yhteystiedot