Opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa Helsingin yliopistolle yhteensä 4 961 000 euron lisämäärärahan. Tällä rahoituksella koulutettavat ensimmäiset eläinlääketieteen lisensiaatit valmistuvat vuonna 2032.
– Tämä on erittäin hyvä uutinen, saimme tarvitsemamme rahoituksen, iloitsee eläinlääketieteellisen tiedekunnan dekaani Olli Peltoniemi.
– Tulemme suunnittelemaan sisäänoton määrien kasvattamisen huolella, hän jatkaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2023 selvityksen mukaan alkutuotannon, ruokaturvallisuuden ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin takaaminen edellyttää eläinlääkärien koulutusmäärien nostamista.
Opiskelijamäärien nosto on kuitenkin vain yksi osa Suomea koettelevaa eläinlääkäripulaa ratkaistaessa. Ministeriöiden selvityksessä todettiin, että myös työolosuhteiden kohentaminen on tärkeää, sillä eläinlääkäreitä rasittavat muun muassa työyhteisön puute yksin työskennellessä ja ylipitkät päivystykset.
– Juuri uudistettu erikoiseläinlääkärikoulutuksemme on tärkeä osa eläinlääkäreiden työssäolon pitovoimaa, Peltoniemi toteaa.
Useiden muiden alojen yliopistokoulutusta on laajennettu jo aiemmin. Lääketieteen ja eläinlääketieteen koulutuslaajennuksia ei tuolloin toteutettu korkeiden kustannusten vuoksi.
– Lääkärien ja eläinlääkärien koulutukseen nyt suunnattavat lisäresurssit ovat vaikeassa taloustilanteessa mittavat, noin 23,4 miljoonaa euroa. Kouluttamatta jättämisellä olisi vieläkin suuremmat inhimilliset ja yhteiskunnalliset kustannukset. Kyse on siitä, miten turvaamme sen, että hyvinvointiyhteiskunta pystyy pitämään suomalaisista huolta, tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala toteaa OKM:n tiedotteessa.
Lisäysten taustalla laaja-alainen pula eläinlääkäreistä
Vaikka eläinlääkäreiden määrä on kasvanut, sekä julkisella että yksityisellä sektorilla tarvitaan lisää eläinlääkäreitä.
– Pula koskee kaikkia eläinlääkäreitä työllistäviä aloja - niin tuotantoeläinten kuin pieneläinten parissa työskenteleviä eläinlääkäreitä, kuin myös valvontaeläinlääkäreitä ja muuta viranomaistyötä. Myös yksityissektorilla on pulaa eläinlääkäreistä elintarvike- ja lääketeollisuudessa, kuvailee Olli Peltoniemi tilannetta.
Eläinlääkäripulan syyt ovat moninaiset. Pieneläinten määrä on kasvanut ja eläimiä myös hoidetaan aiempaa enemmän. Osa eläinlääkäreistä sijoittuu myös muihin kuin kliinisiin tehtäviin. Todennäköisesti osaa työvoimapulasta selittää osa-aikaisen työn lisääntyminen. Raskaat työolosuhteet heikentävät erityisesti kunnaneläinlääkärityön vetovoimaa.
Vuoden 2023 selvityksen mukaan Helsingin yliopiston toteuttama eläinlääkärien koulutus on ajantasaista ja koulutuksen sisältö on hyvää. Huomattava enemmistö työnantajista arvioi, että vastavalmistuneiden tiedot ja taidot vastaavat työelämän tarpeita. Opiskelijavalintaa pidetään pääosin onnistuneena. Opiskelijat ovat motivoituneita ja keskeyttäminen on harvinaista.
Selvitykseen koottiin lukuisia ehdotuksia työelämän kehittämiseksi. Työvoimapulaan vastaaminen edellyttää myös työolojen kehittämistä siten, että työssä jaksamista ja tuottavuutta lisätään ja sairauspoissaoloja ja poistumaa alalta vähennetään.