Aleksanteri-instituutissa sovelletaan monitieteisiä ja tieteidenvälisiä lähestymistapoja nyky-yhteiskuntien tämänhetkisten ja historiallisten kehityskulkujen tutkimiseen. Tutkimus keskittyy tiettyyn maantieteelliseen alueeseen: tutkimme Venäjää, Keski-Aasiaa, Kaukasusta, Euroopan unionin itäisiä jäsenmaita, Kaakkois-Eurooppaa ja Euroopan unionin naapurimaita idässä (Ukraina, Valko-Venäjä ja Moldova). Tarkastelemme näitä yhteiskuntia laajempien globaalien ilmiöiden valossa. Usein tämä edellyttää vertailevaa tutkimusotetta alueen sisäisesti tai muihin alueisiin verraten ja tehden poikittais- tai pitkittäistutkimusta. Tutkimme myös kaikille tutkimusprofiilin viidelle teemalle yhteisiä elementtejä, erityisesti yhteiskunnallista resilienssiä. Teemme tutkimusta esimerkiksi siitä, miten yhteiskunnat vastaavat lisääntyneeseen turvattomuuteen, monimutkaistumiseen ja haavoittuvuuteen. Tutkimme myös yhteiskuntien kykyä vähentää haavoittuvuutta erilaisten murrosten edessä.
Instituutti on elinvoimainen kansainvälinen yhteisö, joka koostuu tutkijoista kaikissa akateemisen urakehityksen vaiheissa. Olemme aina avoinna uusille aloitteille ja erinomainen tukikohta tutkimusprojekteille. Tutkijamme ovat saaneet merkittäviä tunnustuksia, kuten Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) ja Suomen Akatemian huippuyksikköohjelman rahoituksia. Toimimme monipuolisella kansallisista, eurooppalaisista ja pohjoismaisista lähteistä tulevalla rahoituksella, ja projektien kehittämistä ja edistymistä tukevat HY:n erikoistuneet tukipalvelut. Instituutti ylläpitää arvostettua Visiting Fellows -ohjelmaa, jolla on yli 160 alumnia, ja tarjoaa kansainvälisen maisteriohjelman, maisteritasoisen asiantuntijaopintojen erikoistumisohjelman opiskelijoille 12 suomalaisessa yliopistossa sekä tohtorikoulutusta Venäjän, itäisen Euroopan ja Euraasian tutkimuksen alalla.
Vuosina 2024-2028 tutkimuksessamme painotetaan seuraavia teemoja ja aiheita:
2000-luvun nopeatahtiset, moninaiset ympäristömuutokset uhkaavat ihmiskunnan olemassaoloa. Ilmastonmuutos sekä saasteet, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja muun muassa sodankäynnistä aiheutuva resurssien ehtyminen asettavat merkittävän haasteen Aleksanteri-instituutissa tutkittaville alueille. Viime vuosikymmeninä on tapahtunut keskeinen käänne, kun ympäristöstä on tullut ennen kaikkea "pehmeän", paikallisen ja kansallisen tason kysymyksen sijaan globaali "kova" kysymys. Instituutin tutkimus tällä teema-alueella keskittyy käynnissä olevien ympäristömuutosten yhteiskunnallisiin, kulttuurisiin ja poliittisiin vaikutuksiin yhteiskunnissa tarkastellen, miten yhteiskuntien eri tasot vastaavat näihin muutoksiin. Näitä kysymyksiä tutkiessamme otamme huomioon identiteetin ja kulttuurin, ympäristön välineellistämisen kansallisen ja kansainvälisen politiikan tasolla sekä politisoitumisen ja turvallistamisen (sekä niiden purkamisen) prosessit.
Tämän teema-alueen tutkimus pyrkii ymmärtämään Euroopan turvallisuusympäristön suurten muutosten taustoja ja tulevaisuuden suuntia. Se tarjoaa kattavia ja monitieteisiä näkökulmia turvallisuuteen. Analysoimme esimerkiksi eri turvallisuustoimijoita valtioiden sisäisesti, valtioiden ja alueiden välisissä verkostoissa sekä ylikansallisen tason järjestelmissä, joissa turvallisuuspolitiikkaa linjataan. Tutkimus kattaa sotilaallisen, poliittisen, taloudellisen, yhteiskunnallisen, kulttuurisen ja ympäristöön liittyvän turvallisuuden ja turvattomuuden analyysin Venäjällä, Ukrainassa, Euraasiassa ja itäisessä Euroopassa. Venäjän sota Ukrainaa vastaan ja sen myötä lisääntyneet jännitteet Euroopassa alleviivaavat tarvetta ymmärtää niitä poliittisia, normatiivisia, kulttuurisia ja ideologisia oletuksia, jotka ohjaavat Venäjän turvallisuusajattelua ja Ukrainan vastarintaa. Kiinnitämme huomiota myös Ukrainan jälleenrakentamiseen sekä eurooppalaisen ja euraasialaisen turvallisuusjärjestelmän uudistamiseen.
Tämä politiikan alaan keskittyvä teema-alue tutkii poliittisia järjestelmiä, päätöksentekoa ja politiikan toimeenpanoa eri tasoilla muovaavien instituutioiden, toimijoiden, kulttuurien, aatteiden ja ideologioiden roolia. Tutkimus tarkastelee poliittisia, hallinnollisia, ideologisia, kulttuurisia ja oikeudellisia kehityskulkuja kansallisella, alueellisella, eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla. Analyysi keskittyy paitsi parhaillaan tapahtuviin muutoksiin, myös vertaileviin ja historiallisiin näkökulmiin. Se ottaa huomioon ideoiden ja kulttuurin roolin sekä kiinnittää erityistä huomiota viimeaikaiseen nationalismin ja ekstremismin nousuun. Tutkimus huomioi myös hallinnolliset käytännöt, oikeusvaltioperiaatteen ja vallan keskittämisen. Yhtä suuren painoarvon tutkimuskohteena saa myös alueellinen ja geopoliittinen yhteistyö, imperialistiset pyrkimykset ja (uus-)kolonialismin purkamisen prosessit eri puolilla Eurooppaa ja Euraasiaa. Tutkimuskohteina korostuvat pakkovallan käytännöt, repressio ja vankilajärjestelmät demokraattisissa ja autoritäärisissä konteksteissa. Tutkijat keskittyvät myös yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen vastarintaan ja poliittiseen mobilisaatioon autoritäärisissä regiimeissä.
Globaalin eriarvoisuuden kontekstissa kysymykset, jotka liittyvät etnisyyteen, ikään, uskontoon ja sukupuoleen vaikuttavat yhteiskunnallisten jännitteiden nousuun ja ovat yhteydessä yhteiskuntien polarisoitumiseen. Kulttuuriin, uskontoon ja yhteiskuntaan liittyvien identiteettien muuttuminen ja kehitys vaikuttavat voimakkaasti Euraasiassa ja itäisessä Euroopassa. Tämän teema-alueen tutkijat tarkastelevat identiteettiin ja yhteiskunnalliseen muutokseen liittyviä kysymyksiä, ryhmien ja yksilöiden laajempaa integroitumista yhteiskuntaan ja käytäntöjä, jotka pyrkivät lisäämään sosiaalista koheesiota ja yhteisöllisyyden kokemusta. Teema-alueen tutkimus kiinnittää huomiota haavoittuvaisten ryhmien, mukaan lukien pakolaisten, maahanmuuttajien, sateenkaarivähemmistöjen sekä etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen, eriytymiseen ja integroitumiseen. Tutkimus tarkastelee myös valtiotason politiikan ja ylikansallisten organisaatioiden vaikutusta näihin kehityskulkuihin. Poliittisen epävakauden, epätasa-arvon ja ympäristön tilan heikkenemisen ja ilmastonmuutoksen myötä maahanmuutto globaalina ilmiönä luo sekä haasteita että mahdollisuuksia yhteiskunnille. Teema-alueen tutkijat tekevät tutkimusta myös maahanmuuttoon liittyvistä trendeistä, päätöksenteosta sekä taloudellisista ja kulttuurisista muutoksista eri yhteiskunnissa.
Tämä teema-alue keskittyy monialaiseen tiedontuotantoon maailmassa, jossa akateeminen vapaus ja tieteellinen tieto kyseenalaistetaan ja tutkijoihin kohdistuu poliittisia vaikuttamisyrityksiä. Globaalien ja alueellisten toimijoiden sopeutuminen muuttuviin globaaleihin viestintäverkostoihin ja -teknologioihin, sekä toimijoiden kyky käyttää näitä omien intressiensä edistämiseen, on yksi aikamme keskeisimmistä kysymyksistä. Lisäksi tämän teema-alueen tutkijat tutkivat eri kansallisten, institutionaalisten ja yksilötason toimijoiden roolia globaalissa tiedontuotannossa. Politiikka ja institutionaalinen sääntely autoritäärisissä regiimeissä voi myös rajoittaa sananvapautta, tutkimuksen vapautta ja yliopisto-opetusta, ja politiikka voi myös vaikuttaa institutionaalisiin rakenteisiin ja tiedontuotantoon. Polarisaation ja lukuisten samanaikaisten kriisien johdosta sosiaalisten medioiden kaltaiset atomisoituneet tietoalueet voivat johtaa informaatiosotiin ja uusiin valvonnan ja kontrollin muotoihin. Näillä on keskeinen rooli ideologisten, kulttuuristen ja mediaympäristöjen muutoksessa Euroopassa ja Euraasiassa. Tämän teema-alueen tutkimus käsittää myös digitalisaation ja tekoälyn laajenevan käytön yhteiskunnalliset vaikutukset.