Koulutukseltani olen uskontotieteilijä, mutta tutkimustyöni on usein luonteeltaan monitieteistä ja sovellan teoreettisia ja metodologisia lähestymistapoja useilta yhteiskuntatieteen ja humanististen tieteiden aloilta. Uskonnollisuuden lisäksi tutkimusintresseihini kuuluvat muun muassa nationalismi ja maahanmuutto. Erityisosaamiseeni kuuluvat nykyaikainen pakanuus ja islam Venäjällä. Tämänhetkinen tutkimusprojektini keskittyy islamin hallintaan ja representaatioihin Venäjällä. Osallistuin myös tutkimusprojektiin “Migration, Shadow Economy and Parallel Legal Orders in Russia”.
Toimitan kollegani Teemu Oivon kanssa Aleksanteri Insight -asiantuntijapuheenvuorojen sarjaa sekä Maija Penttilän kanssa portaalia Religion and Spirituality in Russia & Eastern Europe. Kuulun myös lehden Transcultural Studies toimituskuntaan. Vuonna 2017 minut nimitettiin Helsingin yliopiston uskontotieteen dosentiksi. Koordinoin myös INREES-jatkokoulutusverkostoa.
Toimin englanninkielisen MAREEES-maisteriohjelman johtoryhmässä. Myös opetukseni keskittyy tähän ohjelmaan, mutta pidän kursseja ja yksittäisisä luentoja muissakin Helsingin yliopiston opetusohjelmissa.
Olen yleisen historian dosentti ja taloushistoriaan painottunut historian tutkija. Olen perehtynyt etenkin Neuvostoliiton taloushistoriaan sekä Neuvostoliiton ja Venäjän talouden modernisaatioon. Keskeinen tutkimuskohteeni on kylmä sota ja siinä erityisesti idän ja lännen välinen tiedon ja teknologian siirto.
Olen kansainvälisen Russian, Eurasian and Eastern European Studies (MAREEES, entinen Russian Studies, MARS) maisteriohjelman johtaja. Opetan aktiivisesti ohjelmassa ja lisäksi annan erikoisalaani liittyvää opetusta ja ohjausta muissa Aleksanteri-instituutin ja Helsingin yliopiston ohjelmissa. Opetan myös kansainvälisessä INREES-tohtorikoulutusverkostossa, jonka varajohtaja olen. Olen Suomen historiallisen seuran tutkijajäsen, Slaavilaisen kirjaston neuvottelukunnan puheenjohtaja sekä Baltic Worlds - ja Scandia -lehtien tieteellisten neuvottelukuntien jäsen.
Olen toiminut vuodesta 2018 lähtien Aleksanteri-instituutin varajohtajana.
Olen sosiologi ja tutkimukseni keskittyy salaliittoihin, totuuden jälkeiseen politiikkaan, oikeistopopulismiin ja maahanmuuttovastaisiin diskursseihin.Työskentelen tällä hetkellä tutkijana Horisontti-tutkimuskonsortiossa 'Analysis and Responses to Extremist Narratives' (ARENAS). Tämän nelivuotisen hankkeen tavoitteena on luonnehtia, mitata ja ymmärtää ääriainesten narratiivien roolia diskursseissa, jotka vaikuttavat poliittiseen ja yhteiskunnalliseen kenttään, mutta myös sidosryhmiin itseensä. Hankkeessa tarkastellaan erityisesti tieteen, sukupuolen ja kansakunnan kertomuksia.
Olen historioitsija, jota kiinnostavat Neuvostoliiton romahdus, Baltian maat, diasporat, yli valtionrajaiset verkostot ja kansainväliset suhteet, kollektiivinen muisti, myöhäinen sosialismi sekä kylmän sodan jälkeiset muutokset Itämeren alueella.
Ensimmäinen kirjani "Politics of Uncertainty: the United States, the Baltic Question and the Collapse of the Soviet Union" (Oxford University Press, 2023) perehtyy Yhdysvaltain hallituksen, Baltian itsenäisyysliikkeiden ja Moskovan välisiä kolmisuuntaisia suhteita perestroika-vuosina.
Ennen Aleksanteri-instituuttia työskentelin tutkijatohtorina Cornellin yliopistossa, yliopistolehtorina London School of Economicsissa ja tutkijatohtorina Suomen akatemian rahoittamassa BALTRANS-projektissa Helsingin yliopistolla. Olen väitellyt sosiaalipolitiikasta 2016 ja toimin parhaillaan Philadephian Foreign Policy Research Instituten Itämeri-apurahatutkijana.
Olen tohtorikoulutettava. Tutkimuksessani arvioin Istanbulin yleissopimuksen ja muiden kansainvälisten yleissopimusten tehokkuutta ja vaikutuksia naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen aseellisten konfliktien aikana ja niiden jälkeen. Väitöskirja koostuu Ukrainaa, Venäjää, Armeniaa ja Azerbaidžania koskevasta tapaustutkimuksesta sekä Bosnia-Hertsegovinaa koskevasta kontrolloidusta tapaustutkimuksesta. Lisäksi olen väitöskirjatutkija Venäjän poliittista ja yhteiskunnallista väkivaltaa tarkastelevassa Political and Societal Violence -tutkimushankkeessa (POSOR).
Tutkimusintressini keskittyvät media- ja viestintätutkimuksen, journalismin tutkimuksen ja ympäristötutkimuksen risteyskohtiin. Työskentelen tällä hetkellä kahdessa tutkimusprojektissa.
Olen vastuullinen tutkija tutkimusprojektissa "Russian independent journalism in exile: in search of relevance and resilience". Projekti tutkii Venäjältä paenneen ja ja sen ulkopuolella työskentelevän venäjänkielisen median ekosysteemin kehittymistä sekä kartoittaa ja problematisoi sen relevanssia lukijakunnalleen Venäjällä.
Lisäksi tutkin ympäristöviestintää autkokratioissa ja erityisesti venäläisten alustayhtiöiden ympäristövastuuta.
Lisäksi vastaan kuukausittaisesta "Online talks on Eurasian media" -tapahtumasta. Kyseessä on akateeminen keskustelutilaisuus, joka tuo yhteen tutkijoita ja alan asiantuntijoita keskustelemaan mediateknologioiden, -käytäntöjen ja -politiikan nykytilasta ja tulevaisuuden kehityskuluista.
Tuotantooni kuuluu yli 70 julkaistua kirjaa ja artikkelia siirtolaisuudesta ja ulkosuomalaisista Venäjän keisarikunnassa ja Suomen suuriruhtinaskunnassa, pakkosiirtolaisuudesta ja kotiutetuista siviileistä ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana, kentällä kuolleiden muistamisesta, suomalaisista ja neuvostoliittolaisista sotavangeista, pakkosiirtolaisuudesta ja valtioiden välisistä suhteista sotavankileireillä, arkistotutkimuksesta, arkistotutkimuksesta sekä sotilas- ja kulttuurihistoriasta.
Kiinnostuksen kohteisiini kuuluvat myös digitaaliset humanistiset tieteet, digitaalinen historia, digitaalikasvatus, tieteenhistoria ja kulttuurihistoria. Vuosina 2007-2023 työskentelin Suomen Kansallisarkistossa kehityspäällikkönä ja johtajana hankkeessa, joka vastasi Suomen historiaan liittyvien asiakirjojen digitalisoinnista monien Itä-Euroopan ja Euraasian maiden arkistoissa.
Olen Venäjän politiikan tutkija, ja keskityn etenkin poliittisen valtajärjestelmän dynamiikkaan, poliittisiin instituutioihin, hallinnon ja johtamisen tutkimukseen sekä vaaleihin, polittisiin puolueisiin ja protesteihin sekä alueelliseen politiikkaan. Vuosina 2012-2017 hoidin Finland Distinguished Professor (FiDiPro) –professuuria ja sen hanketta Regimes, Institutions and Change: Politics and Governance in Russia in a Comparative Perspective sekä toimin Suomen Akatemian rahoittaman Choices of Russian Modernisation –huippuyksikön politiikantutkimusryhmän vetäjänä. Toimin politiikantutkimuksen professorina myös Pietarin eurooppalaisessa yliopistossa (EUSP), jossa erikoisalani oli Venäjän politiikan teoria ja vertaileva politiikantutkimus. Asiantuntemusalueeseeni kuuluu myös autoritäärisyys, vaali- ja puoluepolitiikka, hallintoa haastava politiikka sekä alueellinen ja paikallinen hallinto.
Olen julkaissut yli kaksikymmentä monografiaa tai toimitettua tieteellistä teosta ja yli 150 artikkelia useilla kielillä. Tämänhetkinen tutkimukseni käsittelee hyvän hallinnon poliittisia ja institutionaalisia perustuksia sekä päätösten toimeenpanoa Venäjällä ja Euraasiassa.
Opetan Aleksanteri-instituutin kansainvälisessä MARS/MAREEES-maisteriohjelmassa sekä muilla instituutin koordinoimilla erikoiskursseilla ja sen opintokokonaisuuksissa.
Olen kansainvälisten suhteiden ja turvallisuuden tutkija sekä arktisen politiikan emeritusprofessori. Tutkimusintresseihini kuuluvat ympäristön ja sotilaallisen turvallisuuden suhde sekä arktisen alueen geopolitiikka ja yhteistyö.
Olen kansainvälisten, monitieteisen julkaisun Arctic Yearbook päätoimittaja, ja johdan Kalottiakatemia-tohtorikoulua ja Arktisen yliopiston (UArctic) geopolitiikan ja turvallisuuden temaattista verkostoa. Minulla on dosentuuri Trentin yliopiston Kanadan ja alkuperäiskansojen tohtoriohjelmassa ja Oulun yliopiston luonnontieteellisessä tiedekunnassa.
Olen valtio-opin koulutuksen saanut tutkija ja opettaja Venäjän ja Euraasian tutkimuksen alalla. Työni keskittyy hallinnon, turvallisuuden ja yhteiskunnan muutoksen väliseen suhteeseen. Julkaisuissani olen käsitellyt Venäjän hallintoa, oikeutta, rajaturvallisuutta ja rikostorjuntaa, sekä työperäistä siirtolaisuutta. Nykyinen tutkimukseni tarkastelee globaalia siirtolaisuutta ja illiberalismia Euraasiassa.
Olen "Global Processes and Flows in the Eurasian Space" -verkoston perustaja. Johdan kolmea Horizon 2020 ja Horizon Europe rahoituksen saaneen kansainvälisen konsortion alaprojektia, joissa tutkitaan epävirallisia toimintatapoja ja korruptiota Euraasiassa.
Opetan Venäjän, Euraasian ja Itäisen Euroopan kansainvälisessä maisteriohjelmassa ja ohjaan väitöskirjan tekijöitä Venäjän ja Euraasian tutkimuksen alalla. Olen yleisen valtio-opin dosentti Helsingin yliopistossa ja kokonaisturvallisuuden dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa.
Olen valtio-opin maisteri, ja valmistelen väitöskirjaa ympäristöaktivismista Venäjällä osana Professori Veli-Pekka Tynkkysen johtamaa Flowision-projektia Research Group on the Russian Environment -tutkimusryhmässä .
Vuosina 2020–2022 työskentelin myös projektisuunnittelijana Margarita Zavadskayan johtamassa hankkeessa "Electoral Malpractice, Cyber-security, and Political Consequences in Russia and Beyond" (ElMaRB) sekä opetuksen kehittämiseen tähtäävässä DigiREES-hankkeessa.
Tutkin autoritäärisen hallinnon alla paremman ympäristön puolesta vaikuttavia aktivistiliikkeitä. Tutkimuksessani yhdistän politiikan tutkimusta ja ympäristötutkimusta. Kiinnostuksiini lukeutuvat ympäristöliikkeet, aktivismi, hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan väliset suhteet, vaalipolitiikka ja autoritäärinen hallinto.
Väittelin Helsingin yliopistosta vuonna 2014 poliittisen historian ja antropologian alalta. Olen työskennellyt Aleksanteri-instituutilla yhtäjaksoisesti 15 vuotta, jos ei oteta lukuun yhtä vuotta englannin laitoksella elämänkertatutkimuksen opettajana. Affiliaationani on myös kaupunkitutkimusinstituutti Urbaria. Minulla on itä-Euroopan tutkimuksen dosentin arvo.
Tutkimusintressini keskittyvät laajasti Balkaniin, kylmään sotaan, konfliktin sosiologiaan, jälkisosialistiseen tutkimukseen, nationalismiin ja ekseptionalismiin. Olen luennoinut ja julkaissut myös korruptiosta, uskonnosta yhteiskunnassa, Euroopan unionin laajenemisesta ja urheilun politiikasta. Opetan Aleksanteri-instituutin opintokokonaisuuksissa ja ohjelmissa. Olen työskennellyt Aleksanteri-instituutin projekteissa Russian Modernization, Yugosalv Prison Nationalism, ja vastuullisena tutkijana projektissa Incarceration and Forced Deportation in Ukraine.
Artikkeleitani on julkaistu seuraavissa julkaisuissa: Baltic Worlds, Eurasian Geography and Economics, Idäntutkimus, Nordic Review of Internationals Studies, Politics in Central Europe, Rediscriptions, Russian Riddle, Scando-Slavica, Suomen Antropologi, ja Transatlantic Political Quarterly.
Vastuullani on Itäisen Keski-Euroopan, Balkanin ja Baltian tutkimuksen (IKEBB) opintokokonaisuudet sekä Ukraina-opintokokonaisuus. IKEBB on mukana kultuurintutkimuksen kandiohjelmassa, alue- ja kultuurintutkimuksen maisteriohjelmassa, European and Nordic Studies -maisteriohjelmassa sekä Intercultural Encounters -maisteriohjelmassa. Ukraina-opintokokonaisuus toteutetaan yhteistyössä kielten kandiohjelman kanssa.
Tutkimusintresseihini kuuluu kansalaisyhteiskuntatutkimus, toisinajattelijat, laajemmin myös itäisen Keski-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan maiden politiikka ja lähihistoria. Opetukseni liittyy näihin teemoihin. Ohjaan kandidaatti- ja pro gradu -tutkielmia sekä väitöskirjoja. Lisäksi olen kiinnostunut yliopisto-opetuksen ja -opintojen rajapinnasta työelämän kanssa.
Toimin myös aktiivisesti yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen parissa.
Venäjän kulttuurihistorian dosentti Elina Kahla työskentelee vastuullisena tutkijana Aleksanteri-instituutissa.
Hän on perehtynyt laaja-alaiseen, vertailevaan kulttuurin ja yhteiskunnan ilmiöiden tutkimukseen, venäläiseen kansalaisuskontoon ja kulttuurituotantoon. Hän on kiinnostunut muistin politiikasta ja aatevirtauksista (venäläinen symbolismi, messianismi ja apokalyptismi) sekä älymystön kohtaloista Gulagissa.
Tutkimusintresseihini kuuluvat Venäjän ja Neuvostoliiton sekä Neuvosto-Karjalan historia, nationalismi, identiteettipolitiikka, historiapolitiikka ja Venäjän sisä- ja ulkopolitiikka. Tällä hetkellä jaan aikani tutkimuksen, opetuksen, asiantuntijatehtävien ja instituutin johtamisen kesken.
Valmistuin maailmanpolitiikan tohtoriksi toukokuussa 2020 Helsingin yliopiston valtiotieteellisesta tiedekunnasta. Väitöskirjani käsitteli EU:n poliisiyhteistyön politiikkaa Länsi-Balkanilla, ja työskentelen humanistisen tiedekunnan tutkijatohtorina. Osallistun Professori Judith Pallotin ja Brendan Humphreysin tutkimushankkeeseen ”Jugoslavian “rangaistusten nationalismi” ja rangaistuspolitiikka nykyajan Länsi-Balkanilla: Euroopan ihmisoikeusjärjestelmän rajojen testaaminen EU:n kaakkoisilla naapurialueilla”. Hankkeessa perehdyn etenkin EU:n perifeerisen alueen edelleen tuntemattomaan kaakkoisosaan. Hanke auttaa ymmärtämään paremmin Länsi-Balkanin monimutkaista sosio-poliittista rakennetta, ja antee EU:lle eväitä kehittää poliittisia suhteita tämän alueen kanssa.
Tarkastelen poliittista päätöksentekoprosessia autoritaarisissa järjestelmissä keskittyen erityisesti Venäjään ja verraten sitä muihin maihin, kuten Kiinaan ja Turkkiin. Analysoidessani Venäjän kansallisen talous-, sosiaali- ja paikallispolitiikan eri osa-alueita - muun muassa asuntopolitiikkaa ja asuntorahoitusta, sosioekonomisen kehityksen strategioita, perhepolitiikkaa, sosiaalietuuksia ja kaupunkikehitystä - tutkimukseni käsittelee poliittisen prosessin eri muotoja (evolutiivinen muutos ja paradigmaattinen muutos) ja niiden toteutumisen edellytyksiä, politiikan välineiden valintaa, politiikan asiantuntijoiden roolia ja asiantuntijapolitiikkaa, budjetin muodostamista, kansalaisten osallistumista sekä ideoiden ja diskurssien roolia joustavan autoritaarisen hallinnon harjoittamisessa.
Olen myös Helsingin kaupunki- ja aluetutkimusinstituutti Urbarian jäsen. Aiemmin olen toiminut post doc -tutkijana Aleksanteri-instituutin isännöimässä huippuosaamiskeskuksessa "Choices of Russian Modernisation" ja ollut vierailevana tutkijana King's Collegen Venäjä-instituutissa ja University of the West of the Englandissa. Olen väitellyt tohtoriksi Oxfordin yliopiston politiikan ja kansainvälisten suhteiden laitokselta, ja ennen Helsingissä työskentelyäni olin nuorempi tutkija St Antony's Collegen Venäjän ja Euraasian tutkimuskeskuksessa ja St Antony's Collegen Common Roomin vanhempi jäsen.
Vastaan Aleksanteri-instituutin tutkimuksen kansainvälistymisen tuesta ja osallistun aktiivisesti instituutin toiminnan kehittämiseen. Olen Visiting Fellows -ohjelman johtaja ja vastaan ohjelman konseptista, valintaprosesseista, seminaarisarjasta sekä tutkijoiden integroinnista tutkimusyhteisöön. Osallistun ohjelman päivittäiseen hoitamiseen ja vastaan sen alumniverkostosta sekä muusta Aleksanteri-instituutin tutkijavierastoiminnasta. Teen tiivistä yhteistyötä ja tutkimusrahoitushakemuksia strategisesti valittujen kansainvälisten tutkijoiden kanssa uusien hankkeiden tuomiseksi Helsingin yliopistoon. Olen asiantuntijatukena instituutin kansainvälisissä rahoitushakemuksissa ja tuen myös koulutusohjelmia opiskelija- ja opettajavaihtoasioissa.
Olen ollut kehittämässä suomalaisen Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuksen toimintaedellytyksiä yli 20 vuoden ajan. Ensimmäisiä tehtäviäni oli valtakunnallisen Venäjä- ja Itä-Eurooppa -tutkimuksen ja koulutuksen yliopistoverkoston rakentaminen: suunnittelin Suomen yliopistot kattavan VIE-maisterikoulun (nyk. VIExpert) ja sen toimintaperiaatteet sekä käynnistin valtakunnallisen tutkijakoulutusohjelman. Olen toiminut Aleksanteri-instituutissa myös kehittämispäällikkönä sekä maisterikoulun johtajana. Tutkimuksen puolella kiinnostukseni kohteita ovat post-sosialistinen kansakunnan rakentaminen, nationalismi ja kansainvälisten järjestöjen vähemmistöpolitiikka.
Olen väitöskirjatutkija poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelmassa. Ennen tohtorikoulutuksen aloittamista työskentelin tutkimusavustajana Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-tutkimusryhmässä.
Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelen uskonnon roolia Venäjän pyrkimyksessä oikeuttaa sen Ukrainassa käymää sotaa. Valmistelen väitöskirjaani Mannerheim-professuuriin alaisessa työryhmässä.
Muihin tutkimuskohteisiini kuuluvat venäläinen sotatiede ja strategia.
Olen Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatutkimuksen dosentti ja Suomen puolustusvoimien veteraani. Tutkimukseni koskee nykyaikaista sodankäyntiä ja sotastrategiaa sekä ilmiöiden tutkimiseen käytettäviä (etnografisia) menetelmiä. Monografiani "‘Slava Ukraini!’ Strategy and the Spirit of Ukrainian Resistance, 2014–2023" (HUP 12/2023) kertoo Ukrainan puolustukseen jo toistamiseen lupautuneista vapaaehtoisista – ensin keväällä 2014 Donbasin sodan puhjettua ja uudelleen helmikuussa 2022 Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen jälkeen. Eri alojen asiantuntijoille suunnattu teos perustuu vapaaehtoisten pataljoonien taistelijoiden kanssa tehtyyn etnografiseen kenttätyöhön, ja siinä keskitytään strategiaan, valvontaan ja voimankäyttöön.
Suurin osa opetuksestani sekä julkisista ja yksityisistä luennoistani koskee sodan ja rauhan kysymyksiä. Luennoin Helsingin yliopiston lisäksi muun muassa myös Ruotsin ja Suomen puolustuskorkeakouluissa. Lisäksi esiinnyn säännöllisesti suomalaisissa, ruotsalaisissa ja kansainvälisissä tiedotusvälineissä, joissa olen kommentoinut Ukrainan meneillään olevaa sotaa ja muita turvallisuuteen liittyviä asioita.
Opiskelen Helsingin yliopiston Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelmassa. Olen kirjoittanut filosofian maisteriksi Uralin liittoyliopiston Globaalit ja alueelliset turvallisuusongelmat -ohjelmasta Venäjällä 2020, ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi Helsingin yliopiston englanninkielisessä maisteriohjelmassa European and Nordic Studies vuonna 2021. Väitöskirjaopinnoissani keskityn Venäjän strategiseen kommunikaatioon, erityisesti viholliskuvien kehystyksiin kansallisessa diskurssissa. Tämän viitekehyksen puitteissa perehdyn väitöskirjassani Venäjän julkisen diskurssin niin kutsuttuun vihollistamiseen. Kiinnostuksiini lukeutuvat myös Venäjän Euroopan ulkopolitiikka ja Venäjän turvallisuuskysymykset.
Vitalii Lebediuk toimii apulaisprofessorina Ukrainan "Ostroh-akatemian" kansallisessa yliopistossa. Aleksanterin instituutissa Lebediuk analysoi Ukrainan paikallisvaaleja ja erityisesti Ukrainan paikallishallinnon hajauttamisen vaikutusta vaalien dynamiikkaan. Hänen vierailunsa ja oleskelunsa on rahoitettu Suomen Akatemian liikkuvuusapurahalla, jolla tuetaan ukrainalaisia tutkijoita ja vahvistetaan heidän yhteistyötään suomalaisten yliopistojen kanssa.
Olen historioitsija (alun perin kirkkohistorioitsija) ja Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistonlehtori Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Kaikissa opinnoissani on ollut vahva poikkitieteellinen lähestymistapa: tutkimukseni käsittelee historian lisäksi esimerkiksi valtio-oppia, teologiaa, filosofiaa ja aatehistoriaa. Tämänhetkiset kiinnostukseni kohdistuvat Venäjän nykyhistorian kysymyksiin (Putinin sekurokratian post mortem -historia) ja Ukrainan perestroikan historiaan. Tutkin parhaillaan KGB:n Kiovassa sijaitsevan toimipisteen arkistomateriaalia, "operaatio Blokia" (ukrainalaisia toisinajattelijoita vastaan 1970-luvulla) ja neuvostojärjestelmän viime vuosien historiaa salaisen poliisin näkökulmasta.
Olen ollut Oxfordin yliopiston St Antony's Collegen Vanhempi Liitännäisjäsen vuosina 1999-2000. Vuosina 2005-2006 toimin kansainvälisen suomalais-venäläisen rajat ylittävän yliopistokonsortiohankkeen johtajana. Vuodesta 2006 lähtien olen toiminut Helsingin yliopiston Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistonlehtorina.
Olen vieraileva professori Aleksanteri-instituutilla joulukuuhun 2024. Olen erikoistunut poliittiseen sosiologiaan ja olen erityisen kiinnostunut uudenlaisesta muuttoliikkeestä, integraatiosta ja muuttoliikkeen vastaanottamisen kontekstista, poliittisista asenteista ja käyttäytymisestä, sekä etnisyyksien välisistä suhteista, erityisesti Ukrainassa käydyn sodan kontektissa. Olen Diaspora- ja muuttoliiketutkimuksen keskuksen johtaja ja virkaa tekevä professori Latvian yliopistossa. Tällä hetkellä johdan Latvian tieteiden akatemian rahoittamaa hanketta “Reception of migrants under conditions of uncertainty: governance and local level inclusion”, ja olen vanhempi tutkija akatemiaprojektissa “The Baltic Russophone identity in flux: Political behavior, boundary making, and media practices after Russia’s full-scale invasion of Ukraine”.
Olen itäisen Euroopan poliittiseen historiaan erikoistunut historioitsija ja Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti vuodesta 2008 lähtien. Johdan kansainvälisen tutkimuskonsortion "Analysis and Responses to Extremist Narratives" (ARENAS) Suomi-tiimiä. Toukokuussa 2023 alkaneen nelivuotisen hankkeen tavoitteena on luonnehtia, mitata ja ymmärtää poliittiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan vaikuttavien ääriainesten narratiivien roolia.
Tutkimuksellisesti olen kiinnostunut oikeusvaltiokehityksestä, strategisesta kulttuurista ja nationalismista. Aiempi tutkimukseni käsitteli kilpailun suhdetta yhteiskunnalliseen muutokseen sekä kylmän sodan vuorovaikutteisuuden merkitystä itäblokin transformaatiolle. Avustan usein mediaa, poliittisia päätöksentekijöitä, valtionhallintoa ja kansalaisjärjestöjä.
Vuonna 2013 minut valittiin Helsingin yliopiston Opettajien akatemian perustajajäseneksi. Olen keskittynyt opetuksen kansainvälistämistehtäviin ja uusien, vuorovaikutteisten menetelmien innovointiin tieteidenvälisen opetuksen tarpeisiin. Näitä päämääriä pyrin edistämään uudessa, kolmen baltialaisen yliopiston konsortion opetusyhteistyöprojektissa (Baltic-Nordic Network for the Advancement of Methodology in Area Studies). Minulla on kokemusta vastaavasta toiminnasta monivuotisessa kansainvälisessä opetusyhteistyössä valkovenäläisten ja georgialaisten yliopistojen kanssa (Basercan-projekti).
Olen kvantitatiivisiin tutkimusmenetelmiin orientoitunut ja Venäjään sekä entisen Neuvostoliiton alueeseen erikoistunut valtiotieteilijä. Työskentelen tällä hetkellä tohtorikoulutettavana poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelmassa (PYAM). Tarkastelen väitöskirjatutkimuksessani poliittisen osallistumisen suhdetta autokratiaan Venäjällä sekä yleisemmin entisissä neuvostomaissa.
Olen sosiaalioikeuden tutkija, joka on kiinnostunut laista, sukupuolesta ja ihmisoikeuksista. Olen osallistunut sosiaalioikeudelliseen tutkimukseen ja politiikkalinjauksia koskevaan yhteistyöhön julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioiden kanssa vuodesta 1996. Olen työskennellyt tutkijana, kouluttajana ja professorina akateemisissa ja ei-akateemisissa virastoissa ja projekteissa, mukaan lukien YK:ssa (YK: kehitysohjelmassa Keski-Aasiassa), kolmannen sektorin järjestöissä, yliopistoissa ja tutkimusinstituuteissa Venäjällä, Suomessa, Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa.
Hoidan Women and Gender Network of the European Social Sciences History Conference’n yhteispuheenjohtajuutta. Toimitan myös Palgrave-kustantamon julkaisemaa sarjaa World Histories of Crime, Culture and Violence ja olen yksi Aspasia-vuosikirjan toimittajista (Aspasia: The International Yearbook of Central, Eastern, and Southeastern European Women's and Gender History).
Uusin kirjani The Foundations of Russian Law (2023) valottaa niitä keskeisiä käsitteitä ja viitekehyksiä, joille venäläinen oikeus perustuu, ja käyttää oikeudellista primääriaineistoa ja oikeustapauksia selittämään, miten venäläinen oikeus toimii käytännössä. Aiemmat projektini ovat keskittyneet perheväkivaltaan (kotiväkivaltaan ja vanhempiin kohdistuvaan väkivaltaan), rikollisuuden historiaan (murhiin ja etenkin naistenmurhiin), oikeushistoriaan, sukupuolihistoriaan ja seksuaalisuuden historiaan.
Nykyisiin projekteihini lukeutuu Political and Societal Violence in Russia (POSOR), jota tukee Norjan tiedeakatemia (2024-2026) ja ‘Till Death Do Us Part': Four Epochs of Violence in Every Family in Russia - what makes it Russian? (FEVER), jota rahoittaa Suomen Akatemia (2024-2028). Toimin lisäksi maakontaktina COST-verkoston hankkeelle CA23149, Democratization at stake? Comparing Anti-Gender Politics in CEE and NME countries (Antigender-politiikka), Suomen tiimiin vastuullinen tutkija (2024-2028).
Vastaan toukokuusta 2019 lähtien valtakunnallisen yliopistoverkoston Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuksen asiantuntijaopinnoista (VIExpert). Suunnittelen ja kehitän opetusta ko. opinnoissa ja opetan ja ohjaan VIExpert-opiskelijoita.
Olen kansainvälisen politiikan tutkija ja tutkinut erityisesti Venäjän roolia kansainvälisissä suhteissa. Tämänhetkiset tutkimusintressini liittyvät korkeakoulutuksen ja kansainvälisten suhteiden väliseen suhteeseen; esimerkiksi Venäjän koulutusdiplomatiaan, Venäjän korkeakoulutuksen markkinointiin ja sen vastaanottoon entisen Neuvostoliiton alueella ja EU-maissa, Venäjän ja EU:n, erityisesti Suomen, välisiin suhteisiin korkeakoulutuksen alalla. Johdan Koneen säätiön rahoittamaa hanketta Koulutusyhteistyöllä kohti hyvän naapuruuden periaatetta (Towards Good Neighbourliness with Higher Education Cooperation). Aiemmin olen tutkinut mm. venäläisten poliittisten toimijoiden geopoliittista argumentaatiota, geopolitiikan opetusta ja opiskelua venäläisissä yliopistoissa sekä venäläisiä rajadiskursseja.
Ennen Helsingin yliopistoa toimin Tampereen yliopistossa yli 20 vuotta eri tutkimus-, opetus- ja hallintotehtävissä, viimeksi yliopistotutkijana ja sitä ennen yliopistonlehtorina. Olen ohjannut kandidaatintutkielmia, pro gradu –tutkielmia ja väitöskirjoja ja opettanut Venäjän sisä- ja ulkopolitiikkaan, geopoliittiseen ajatteluun ja metodologiaan liittyvistä aiheista. Olen vastannut myös Cross-Border International Relations (CBIR) –kaksoistutkinto-ohjelmasta ja toiminut Valtiotieteellisen yhdistyksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana.
Olen yliopistotutkija ja vastuullinen tutkija ERC-rahoitetussa hankkeessa “Death, Smoke, and Mirrors: Manipulation of Health Data in Liberal and Authoritarian Custodial Institutions” (2024-2029). Tutkimusprojekti selvittää, miten vankilajärjestelmissä peitellään vankien huonoa terveystilannetta keskittyen Ison-Britannian suurkaupunkialueiden, kolonisoidun Intian alueen, Amerikan ja Neuvosto-Venäjän vankiloihin ja vankileireihin.
Vuonna 2020 väittelin historiasta Oxfordin yliopistosta. Väitöskirjani tarkasteli uudelleen virallista dataa gulag-leirien kuolleisuudesta ja kehitti uuden arvion kuolleiden määrästä. Olen aiemmin työskennellyt ERC-rahoitteisessa hankkeessa Carceral Archipelago Project (Leicesterin yliopisto) ja tutkijatohtorina ERC-rahoitteisessa GULAGECHOES-hankkeessa Aleksanteri-instituutilla, joka tutki etniseen vähemmistöön kuuluvien vankien identiteettiä ja politiikkaa.
Asiantuntemukseeni kuuluu vankilajärjestelmien globaali historia, terveydenhuolto vankiloissa ja se, miten rikosoikeudelliset virastot väärentävät terveyttä koskevia tietoja.
Tutkimuksessani käsittelen erilaisten suomalaisten ja venäläisten medioiden välityksellä tapahtuvaa diskursiivista kansallisten rajojen tuotantoa sekä tiedonvälitystä. Erityisesti minua kiinnostavat sosiaalisen ja tilallisen identifikaation diskursiivinen tuotanto ja tiedon sosiaalinen kulutus. Vuodesta 2021 alkaen olen toiminut Aleksanteri Insightin toimittajana yhdessä Kaarina Aitamurron kanssa ja vuodesta 2022 Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen seuran varapuheenjohtajana. Syksyllä 2023 olin vierailevana tutkijana Grenoble Alpes -yliopistossa.
Digitaaliset rajat postdoc -tutkimukseni Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella yhdistää kolme ajankohtaista tutkimusprojektiani. Niistä yksi jatkaa Koneen säätiön rahoittamassa Flowision -hankkeessa aloittamaani tutkimusta venäläisten ympäristötietoon erikoistuneiden Telegram-kanavien välittämistä alueellisista diskursseista. Toiseksi olen mukana Suomen Akatemian rahoittamassa Ylirajainen kuolema -hankkeessa, jossa tutkin mediavälitteisen kuoleman kansallisia ja transnationaalisia ulottuvuuksia. Viimeisimpänä tutkimusaiheenani on Venäjän kansalaisuuden merkitykset ja niiden viimeaikaiset muutokset Suomessa sekä Suomeen verrattavissa olevissa Euroopan maissa.
Olen väitöskirjatutkija Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelmassa ja kuulun professori Veli-Pekka Tynkkysen johtaman Flowision-tutkimuskonsortion tutkimusryhmään.
Väitöskirjani teemana ovat tekijät, jotka vaikuttavat Venäjän arktisen alueen alkuperäiskansojen oikeuksien toteutumiseen ja toteutumattomuuteen 2020-luvulla. Tarkastelukohteenani on erityisesti Kuolan niemimaan kaivostoiminta.
Toimin Master’s Programme in Russian, Eurasian and Eastern European Studies -maisteriohjelman (MAREEES) koulutussuunnittelijana. Koordinoin myös valinnaisia Itäisen Keski-Euroopan, Kaakkois-Euroopan ja Baltian tutkimuksen (IKEB) ja Ukraina-tutkimuksen opintokokonaisuuksia. Toimin lisäksi Building virtual exchange capacities in the Baltic Sea Region (EnVision) -Nordplus-verkoston yhteyshenkilönä Helsingin yliopistolla.
Jos sinulla on kysyttävää MAREEES-, IKEB- tai Ukraina-opintoihin tai EnVision-projektiin liittyen, käännythän puoleeni!
Olen tutkinut Neuvostoliittoa ja Venäjää 1970-luvulta saakka, ja tehnyt suurimman osan urastani Oxfordin yliopistossa. Olen Oxfordin yliopiston ja Christ Church Collegen emeritusprofessori. Vuodesta 2016 olen toiminut BASEES:in (British Association for Slavonic and East European Studies) presidenttinä.
Tutkimukseni kohteena on viimeisen vuosikymmenen ajan ollut erilaisten vähemmistöjen kokemukset Venäjän vankilajärjestelmästä, etenkin maantieteelliset aspektit huomioiden. Vuonna 2018 sain Euroopan tiedeneuvoston apurahan (ERC Advanced Grant) viisivuotiselle tutkimushankkeelle "Gulag Echoes in the “multicultural prison”: historical and geographical influences on the identityand politics of ethnic minority prisoners in the communist successor states of Russia and Eastern Europe", jota on toteutettu Aleksanteri-instituutissa sen tutkimustyön, verkostojen ja sijannin ansiota. Hankkeen tutkimustyö on yksi vuoden 2023 Aleksanter-konferenssin teeman innoittajista.
Koordinoin valtakunnallista yliopistoverkoston maistereille suunnattuja itäisen Euroopan, Venäjän, Keski-Aasian ja Etelä-Kaukasuksen asiatuntuntijaopintoja eli VIExpertiä. Huolehdin, että 12 jäsenyliopiston verkoston tuottamat opintojaksot muodostavat mielekkään ja tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden.
VIExpertin 25 opintopisteen asiantuntijaopintokokonaisuudessa on tarjolla noin 50-60 kurssia vuosittain, ja kirjoilla on yli sata maisteriopiskelijaa ympäri Suomen. Neuvon ja opastan heitä ja huolehdin opintohallinnosta. Tavoitteenani on lisäksi kehittää verkkovälitteistä opetusta edelleen, jotta voisimme tarjota opintosisältöjä maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Olen mukana myös muissa koulutuksen kehittämishankkeissa ja kansainvälisten koulutusprojektien ja opintomatkojen suunnittelussa.
Olen Venäjän median, journalismin, kulttuurin ja fiktion ympäristöhumanistiseen tutkimukseen erikoistunut filosofian tohtori.
Työskentelen hankkeessa FLOWISION: Best from Both Worlds – Enhancing Energy Transition in Russia and Finland by Making Resource Flows Visible, jossa tutkin fossiilisten ja uusiutuvien energianlähteiden sekä ilmastonmuutoksen tiedontuotannon ja -jakelun medioitumista Venäjällä.
Väittelin venäjän kielestä ja kulttuurista Tampereen yliopistossa vuonna 2021 otsikolla Imagined Riverography of Late Twentieth-Century Russian Prose. Muita tutkimuskohteitani ovat mm. ilmastofiktio, ydinfiktio ja median ydinnarratiivit. Toimin myös Idäntutkimus-lehden päätoimittajana ja Suomen slavistipiirin varapuheenjohtajana.
Tammi-helmikuussa 2025 opetan kurssin The Russian and Soviet Environmental Imagination, joka kuuluu niin VIExpert- kuin MAREEES-opintoihin ja myös kielten sekä alue- ja kulttuurintutkimuksen maisteriohjelmiin.
Olen väitöskirjatutkija poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelmassa Helsingin yliopistossa. Vuosina 2021-2024 toimin tutkijana Aleksanteri-instituutissa H2020 Marie Sklodowska-Curie Actions -ohjelman MARKETS-konsortiossa “Mapping Uncertainties, Challenges and Future Opportunities of Emerging Markets: Informal Barriers, Business Environments and Future Trends in Eastern Europe, the Caucasus, and Central Asia" (vastuullisena tutkijana Anna-Liisa Heusala). Tutkimusintresseihini kuuluu sosiaali- ja työmarkkinapolitiikka, työvoiman prekaarisuus ja maahanmuutto Keski-Aasiassa sekä työvoimasuhteet neuvosto-aikana ja sen jälkeen. Väitöskirjani keskittyy työttömyyden politiikkaan ja sen hallintaan katutasolla keskittymällä julkisten työllisyyspalveluiden rooliin.
Vuosina 2023-2024 olin vieraileva tutkija Public Opinion Research -instituutissa (Kazakstan), OSCE-akatemiassa Bishkekissä (Kirgistan) ja Glasgow'n yliopistossa (Iso-Britannia). Vuosina 2022-2024 olin hallituksen jäsen European Society for Central Asian Studies -yhteisössä (ESCAS).
Olen modernin Venäjän ja Euroopan historioitsija ja vieraileva tutkija Aleksanteri-instituutilla. Olen väitellyt Columbia-yliopistosta vuonna 2011. Työstän tällä hetkellä kahta kirjan käsikirjoitusta. Ensimmäinen keskittyy Stalinin ja Stalinin jälkeisen ajan lyyriseen runouteen ja siihen, miten neuvostoliittolaiset lyyriset runoilijat loivat perustan kulttuurisen "liennytyksen" ajalle 1950-luvun puolivälistä 1960-luvulle. Toinen käsikirjoitus jäljittää päiväkirjan historiaa samana ajanjaksona ja havainnollistaa päiväkirjan kirjoittamisen olleen neuvostoliittolaisille kirjailijoille, runoilijoille ja kriitikoille kognition tapa, jolla oli keskeinen rooli myös Stalinin ajan jälkeisessä muutoksessa.
Tutkimuksiani on julkaistu muun muassa julkaisuissa Kritika, Slavic Review ja The Russian Review.
Olen työskennellyt tutkijatohtorina muun muassa Columbia-yliopistossa, Kansainvälisen koulutuksen amerikkalaisissa neuvostoissa, Kennan-instituutilla ja Aleksanteri-instituutilla.
Aleksanteri-instituutilla opetan kursseja Venäjän ja Ukrainan historiasta ja juutalaisesta historiasta.
Olen Columbian yliopiston Harriman-instituutin rahoittama väitöskirjatutkija ja GLOBSECin Associate Fellow. Jaan aikani politiikkalähtöisen ilmastoturvallisuusanalyysin sekä identiteettipolitiikan ja ilmastonmuutosdiskurssien välisiä yhteyksiä EU:ssa ja Venäjällä käsittelevän väitöskirjani välillä.
Toimin aiemmin GLOBSECin ilmasto-ohjelman johtajana, jossa johdin ilmastovarmuutta ja vihreää siirtymää koskevaa työtä KIE-maissa ja EU:n tasolla. Ennen GLOBSECiin siirtymistäni työskentelin useissa ajatushautomoissa, Euroopan unionin virastoissa ja kansainvälisissä järjestöissä, kuten EU:n turvallisuusalan tutkimuslaitoksessa (EUISS) ja Italian Moskovan-konsulaatissa. Olen valmistunut korkeimmalla arvosanalla MGIMO-yliopistosta (MA Euraasian politiikasta ja taloudesta) ja Milanon katolisesta yliopistosta (BA vieraissa kielissä ja kansainvälisissä suhteissa).
Olen tieteenfilosofian tohtori (University of Cambridge) ja erikoistunut arvojen rooliin tieteenharjoittamisessa. Väitöskirjatutkimukseni käsitteli episteemisten arvojen asemaa kemian jaksollisen järjestelmän kehittämisessä. Keskityin muun muassa Dmitrii Mendeleevin jaksollisen järjestelmään. Aleksanteri-instituutisssa tutkin arvojen roolia Neuvostoliiton tieteenharjoittamisessa. Tavoitteenani on selvittää, miten tieteenharjoittamisen historiaan perehtyminen voi auttaa kehittämään tapoja hallita arvojen roolia tieteenharjoittamisessa yleisemminkin.
Aiemmin olen tutkinut arvojen roolia muun muassa ilmastomallintamisessa "Values, Choices, and Uncertainties in Climate Modelling" -hankkeessa, joka toteutettiin yhteistyössä Tukholman yliopiston ilmastotieteilijöiden sekä Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun (KTH) filosofien kanssa. Olen toiminut luennoitsijana Ethics of Medical Technology -kurssilla KTH:lla sekä seminaariopettajana Philosophy of Science sekä Ethics and Politics of Science and Medicine -moduuleissa Cambridgen yliopistossa. Olen tutkimustyöni ohessa ollut perustamassa Jargonium-blogia, joka käsittelee kemian historiaan ja -filosofiaa.
Hoidan Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen Mannerheim-professuuria. Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteisprofessuuri on toiminut elokuusta 2017 lähtien. Tehtäviinii kuuluu Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen ja opetuksen kehittäminen Helsingin yliopistossa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa. Tutkimustyöni linkittyy osaksi Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-tutkimusryhmän toimintaa.
Lisäksi johdan Helsingin yliopistolla Mannerheim-professuurin työryhmää, joka kokoaa yhteen tutkimusta Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Työryhmän tuottaa tutkimustietoa Suomen strategisen toimintaympäristön muutostekijöistä.
Omassa tutkimuksessani tarkastelen Venäjän strategisen ajattelun muutosta, erityisesti uhka-analyysia ja sitä ohjaavia oletuksia, Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan tukevaa sotaretoriikkaa ja Venäjän sotatieteiden parissa käytyä keskustelua (hyökkäys)sodan tavoitteista.
Olen väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelmassa (PYAM). Tutkimukseni sivuaa historian ja rikossosiologian tieteenaloja, ja ammentaa erityisesti muistitutkimuksen monitieteisestä kentästä. Työssäni pyrin yhdistämään nationalismin ja militarismin teemat vallan, politiikan ja rangaistuksen tutkimukseen. Työskentelen tällä hetkellä myös monitieteisessä ERC:n rahoittamassa Gulag Echoes -hankkeessa, jossa tarkastellaan etnistä, uskonnollista ja muuta identiteetin rakentumista Neuvostoliiton jälkeisessä rangaistuslaitoksessa. Olen suorittanut kandidaatin tutkinnon historiassa Daytonin yliopistossa Yhdysvalloissa ja maisterin tutkinnon Venäjän ja Itä-Euroopan aluetutkimuksessa Helsingin yliopistossa.
Olen väitöskirjatutkija poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelmassa.
Tutkin väitöskirjassani islamiin ja muslimiväestöön kohdistettujen uhkakuvien muodostumista, etenkin Venäjän strategisten narratiivien ja sodankäynnin yhteydessä. Tutkimuksen tavoitteena on valottaa Venäjän strategisen ajattelun ja väestönhallinnan käytäntöjen kehitystä sekä uhkien arviointiin ja ennakointiin vaikuttavia taustatekijöitä.
Toteutan tutkimustani osana Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikan monitieteiseen tutkimukseen erikoistunutta Mannerheim-professuurin työryhmää.
Olen historiantutkimusta ja antropologiaa työssäni yhdistävä Neuvostoliiton historian tutkija. Ensisijainen tutkimustavoitteeni on valottaa taustamekanismeja, joiden avulla Neuvostoliiton toiminta kehittyi uusilla maantieteellisillä alueilla ja tietyillä elämänalueilla materiaalisuuden, ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen ja sosiaalisten siteiden kautta.
Ensimmäinen kirjani "New Death for a New Man? Funeral Culture of the Early USSR" (venäjäksi) julkaistiin vuonna 2022 New Literary Observer -kustantamossa. Parhaillaan viimeistelen toisen kirjani käsikirjoitusta, 'Socialism in the Woods: Dweling in Emerging Materiality of Late Soviet Union".
Olen yhteiskuntatieteiden tohtori, ja olen erikoistunut Venäjän sosiaalipolitiikan ja instituutioiden tutkimukseen. Hyödynnän tutkimuksessani sekä laadullisia ja määrällisiä empiirisiä menetelmiä. Johdan Koneen Säätiön rahoittamaa tutkimushanketta " Sensing as a Refugee": Vulnerable Bodies on the Move" (2023–2026).
Tuorein tutkimusartikkelini East European Politicsissa ilmestynyt "Outsourcing Elderly Care to Private Companies in Russia: (non)Compliance and Creative Compliance as Responses to the Principal-Agent Problem" . Yhteiskirjoittamiani ja yhteistoimitettuja tutkimuksia on ilmestynyt Post-Soviet Affairs- ja Europe-Asia Studies -julkaisuissa sekä Routledge Advances in Social Work -sarjassa.
Olen vieraileva väitöskirjatutkija Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen Mannerheim-professuurin työryhmässä kesäkuuhun 2026 asti. Olen valmistunut maisteriksi vuonna 2022 Toronton yliopiston Munk School of Global Affairs & Public Policy -laitoksen Euroopan ja Euraasian tutkimuksen keskuksesta, pääaineena Euroopan ja Venäjän tutkimus. Tutkimusintressini keskittyvät turvallisuustutkimukseen, etenkin valtiolliseen repressioon ja väkivaltaan. Väitöskirjatutkimukseni tarkastelee kuuliaisuuden ja koheesion kehittymistä valtion turvallisuuselimissä ja sitä, miten nämä dynamiikat vaikuttavat mielenosoitusten tukahduttamiseen.
Hoidan vuoden 2018 alusta Venäjän ympäristöpolitiikan professuuria keskittyen Venäjän ympäristön hallintaan, luonnonvarojen hyödyntämiseen ja aluekehitykseen liittyvään vallankäyttöön. Johdan Koneen Säätiön rahoittamaa Flowision-tutkimushanketta, joka tarkastelee, miten fossiilinen ja uusiutuva energia näyttäytyvät osana yhteiskuntaa Venäjällä ja Suomessa. Vuosina 2011–2017 toimin Venäjän energiapolitiikan professorina, ja nykyisessä toimessanikin energia- ja ilmastoteemat ovat vahvasti läsnä.
Opetan ja annan ohjausta niin kansainvälisessä MAREEES-maisteriohjelmassa kuin muissakin Aleksanteri-instituutin koordinoimissa opintokokonaisuuksissa. Lisäksi osallistun aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun mediassa ja julkisissa tilaisuuksissa sekä viranomaisyhteistyön, selvitysten ja lausuntojen kautta.
Olen koulutukseltani musiikkitieteilijä ja erityisosaamiseni kuuluu Venäjän tutkimus ja aatehistoria, etenkin länsimaisen taidemusiikin historia ja musiikkitiede, neuvostoliittolainen musiikkitiede, Venäjän/Neuvostoliiton aatehistoria ja filosofia sekä Stalinismi ja neuvostokulttuuri. Tutkimusprojektini käsittelee neuvostoliittolaisia kulttuuriteorioita, musiikkitiedettä ja Neuvostoliiton aatehistoriaa Stalinin aikana. Projektini liittyy laajempaan kansainväliseen ja monitieteiseen Russian Cultural Modernization during Stalinism-projektiin Aleksanteri-instituutin Venäjän/Neuvostoliiton aatehistorian työryhmässä.
Väittelin filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta väitöskirjallani The Problem of the Modern and Tradition: Early Soviet Musical Culture and the Musicological Theory of Boris Asafiev (1884–1949) tammikuussa 2017. Väitöskirjassani analysoin neuvostokulttuuria, musiikkia, filosofiaa ja tiedettä 1920-luvulla.
Olen väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten ohjelmassa (PYAM). Tutkimukseni keskittyy mielipidetutkimuksiin Venäjällä sota-ajan sensuurin aikana. Aleksanteri-instituutissa työskentelen apuraharahoitteisena tutkijana PROPA-hankkeessa (Panel Study of Russian Public Opinion and Attitudes) Margarita Zavadskajan ja Aleksei Gilevin kanssa.
Margarita Zavadskaja on väitellyt yhteiskunta- ja valtiotieteiden tohtoriksi Euroopan yliopistoinstituutissa (EUI) (Fiesole, Italia, 2017). Hän on työskennellyt tutkijana ja luennoitsijana Electoral Integrity Project -hankkeessa (Harvardin ja Sydneyn yliopistot, 2015), Pietarin eurooppalaisessa yliopistossa (2016-2022) ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa (2018-2022). Vuosina 2019-2022 Margarita toimi PI:nä tutkimushankkeessa "Electoral Malpractice, Cybersecurity and its Political Consequences in Russian and Beyond (ElMaRB)". Vuodesta 2023 lähtien Margarita toimii toisena päätoteuttajana PROPA Panel Study of Russian Public Opinion and Attitude -hankkeessa.
Margarita on julkaissut laajalti artikkeleita vaalien roolista autoritaarisissa valtioissa, joukkoprotesteista ja julkisesta mielipiteestä muun muassa seuraavissa lehdissä: Electoral Studies, Democratization, East European Politics, Post-Soviet Affairs, Russian Politics, Europe-Asia Studies. Hän on toimittanut kirjan Politics of the Pandemic: Blame Game and Governance in Russian and Central-Eastern Europe (Routledge, 2023) ja toisena toimittajana teoksessa Electoral Integrity and Political Regimes: Actors, Strategies and Consequences (Routledge, 2018). Tällä hetkellä Margarita keskittyy OutRush-tutkimushankkeen puitteissa venäläisen maastamuuton poliittisiin vaikutuksiin vastaanottavissa maissa, myös EU:n jäsenvaltioissa.
Olga Zeveleva on poliittisen sosiologian tutkija, joka työskentelee väkivallan, sodan ja vankiloiden teemojen parissa. Hän on tällä hetkellä affilioitunut tutkija Aleksanteri-instituutilla ja konfliktitutkimuksen apulaisprofessori Alankomaissa, Utrechtin yliopistossa. Hän on vastuullinen tutkija Koneen säätiön rahoittamassa, Helsingin Yliopistossa ja Utrechtin yliopistossa toteutettavassa projektissa “Polycrisis of violence: Ecofeminist perspectives on the war in Ukraine and the military-prison nexus (PUMP)" vuosina 2024-2030. Hän on väitellyt sosiologiasta Cambridge-yliopistosta ja on tehnyt kvalitatiivista kenttätyötä Saksassa, Virossa, Ukrainassa ja Venäjällä. Olga Zeveleva on julkaissut esimerkiksi vertaisarvioiduissa julkaisuissa The British Journal of Sociology, Current Sociology, ja Punishment and Society.