Potilaana Hevossairaalassa

Hevossairaala tarjoaa hevosten laadukkaan tutkimuksen ja hoidon sekä päiväpolikliinisille potilaille että sairaalassa pidempään viipyville hevosille.  Tältä sivulta löytyy tietoa ja hoito-ohjeita hevossairaalaan saapuville ja hoitoon jäävien hevosten omistajille.  Hevossairaalan julkaisuista löytyy eläinlääkäreidemme kirjoittamia artikkeleja hevosten hyvinvoinnista ja terveydenhoidosta.

Varatkaa aika etukäteen ajanvarauksen kautta. Esteen sattuessa ilmoittakaa siitä puhelimitse mahdollisimman pikaisesti potilastoimistoon. Peruutus tulee tehdä viimeistään saman päivän aamuna. Peruuttamatta jääneestä käynnistä veloitetaan toimistomaksu.

Ottakaa mukaan hevosen passi. Lisäksi sairaalaan on hyvä toimittaa hoito- ja tutkimustulokset, mikäli toinen eläinlääkäri on hoitanut hevosta samasta vaivasta tai hevonen tulee jatkotutkimuksiin toisen eläinlääkärin lähetteellä.

Tullessanne Hevossairaalaan käykää ensin ilmoittautumassa potilastoimistossa. Potilastoimistossa kirjataan ylös omistajan ja hevosen perustiedot sekä käynnin syy. Tämän jälkeen hevonen viedään Hevossairaalan talliosastolle tutkimuksia varten. Tarvittaessa hevoselle näytetään sen oma (maksullinen) karsina.

Hevossairaalassa on omistajille pieni odotushuone, jonka automaatista voi ostaa kahvia ja virvokkeita. Läheisistä opiskelijaruokaloista saa lounasta ja pikkupurtavaa.

Hevonen paastotetaan ennen leikkausta n. 12 tunnin ajan, eli kotona ei enää anneta iltaruokia. Suositeltavaa on tuoda hevonen jo edellisenä iltana sairaalaan, jotta se on toipunut kuljetuksesta ja rauhallinen ennen nukutusta. Leikkaukseen tulevan hevosen tulisi olla puhdas, eli sen voi tarvittaessa pestä kotona. Turvallisen nukutuksen vuoksi kengät otetaan pois viimeistään klinikalla ennen leikkausta. Tarkista myös hevosen jäykkäkouristusrokotuksen voimassaolo ennen leikkausta, tarvittaessa se annetaan toimenpiteen yhteydessä.

Leikkauksen jälkeen kotona hevonen toipuu sairaalasta annettujen ohjeiden mukaan. Siteet vaihdetaan yleensä 1-2 päivän välein. Hevosen lämpöä, syömistä ja riittävää ulostamista on hyvä seurata. Jos lämpö nousee yli 38.5 C, hevosella on kipuoireita tai leikattu alue on muuttunut, on hyvä ottaa yhteys hevossairaalaan.

Ruunaukset

Ruunaukset tehdään nukutuksessa suljetulla menetelmällä laseria apuna käyttäen.

Niveltähystykset ja muut ortopediset leikkaukset

Sairaalassa tehdään niveltähystyksiä sekä ajanvarauspotilaille että hätätapauksille. Usein nivelen huuhtelu tähystyksessä on paras vaihtoehto sekä tilan arvioinnin että huuhtelun tehokkuuden kannalta. Hevossairaalassa tehdään myös murtumien korjausleikkauksia. Tietoa nivel-jännetuppi- haavoista ja infektioista. 

Kurkunpään leikkaukset

Kurkunpään muutoksia voidaan leikata sekä nukutuksessa että laserilla pelkän rauhoituksen avulla. Tarvittaessa diagnoosi ennen leikkausta voidaan varmistaa juoksumattotutkimuksella.

Laparoskopiat eli vatsaontelon tähystysleikkaukset

Koko vatsaontelo voidaan tähystää hevosen seisoessa niin sanotun laparoskoopin eli vatsaontelon tähystyslaitteen avulla. Samalla voidaan esimerkiksi ottaa ja tutkia kudosnäytteitä. Paksusuolen toistuvaa asennonmuutosta pernan siteen päälle voidaan ehkäistä kiinnittämällä perna vatsaontelon seinää. Muita laparoskooppisia leikkausmahdollisuuksia ovat esim. piilokivesten ja munasarjojen poisto.

Ähkyleikkaukset

Toisinaan hevosen ähkyn ainoa hoitokeino on leikkaus. Ähkyleikkaus on aina hätätapaus,eikä operaatioon ja sen jälkihoitoon ole useimmilla klinikoilla mahdollisuutta. Hevossairaalassa ähkyjä leikkaavat kokeeneet kirurgit nuorempien eläinlääkäreiden avustaessa. 

Jos hevosella on leikkausta vaativa ähky, sen lopullinen diagnoosi ja hevosen ennuste varmistuu yleensä vasta leikkauksessa. Ähkyleikkauksissa paksusuoliperäisen ähkyn selviämisennuste on noin 75 %, ohutsuoliperäisessä ähkyssä 50 %. Hevonen viettää sairaalassa keskimäärin noin viikon leikkauksen jälkeen.

Riskit
Ähkyleikkaukseen liittyviä komplikaatioriskejä ovat anestesiaan liittyvät ongelmat (lihasvauriot, hermovauriot, anestesiakuolema, heräämisessä syntyvät vammat, keuhkokuume), haavan paranemiseen liittyvät ongelmat (haavainfektio, ompeleiden pettäminen, tyrä), suolen paranemiseen liittyvät ongelmat (suolen toimimattomuus), sekä elimistön tulehdusreaktiot ja vaste infektioihin (endotoksemia, vatsakalvontulehdus, suonitulehdus, kaviokuume) sekä yksittäistapauksissa pitkäaikaisongelmana krooninen toistuva ähky (kiinnikkeet). Kaikkia mahdollisia ongelmia on mahdoton luetella, mutta ohutsuoliähkyyn ja ns. paksunsuolen kierteeseen molempiin liittyy enemmän komplikaatioita. Toipumisaika ongelmattoman leikkauksen jälkeen normaaliliikuntaan on n. 4 kk. Ähkyleikkaus ei poista hevosen ähkytaipumusta, ja hevosella on tilastollisesti suurempi riski saada uusia ähkyjä kuin hevosella, joka ei ole koskaan sairastanut ähkyä.

Leikkauksen hinta
Keskimääräinen hinta-arvio ähkyleikkaukselle on 5000 - 7000 euroa, mutta kokonaishinta vaihtelee paljon riippuen leikkausajankohdasta (päiväaika/päivystys/yö) ja hevosen sen jälkeen tarvitsemasta jälkihoidosta. Esim. ohutsuoliähkyssä, jossa suolta joudutaan poistamaan ja suolisto ei toimi leikkauksen jälkeen useaan päivään, voi laskun kokonaissumma nousta yli 10000 euroon hevosen tarvitseman valtavan nestemäärän ja tukihoidon jälkeen.
Hevoselta poistetaan kengät nukutusta varten, jotta se ei loukkaisi itseään heräämisen aikana.

Hevonen on haastava eläin nukuttaa, ja hevosen nukuttamiseen liittyy suurempi komplikaatioriski kuin vaikkapa pieneläimillä. Yliopistollisessa eläinsairaalassa hevospotilaiden nukutuksen turvallisuuteen panostetaan paljon. Jokaisen hevossairaalassa nukutettavan potilaan nukutus, kivunpoisto ja suonensisäinen nestehoito suunnitellaan yksilöllisesti. Hyvä leikkauksenaikainen kivunpoisto edistää potilaan hyvinvointia ja nopeaa toipumista leikkauksen jälkeen. Nukutuksia valvovat koulutetut ja kokeneet eläintenhoitajat tukenaan hevoseläinlääkäri ja korkeatasoinen anestesiavalvontalaitteisto.

Leikkausta varten hevonen tulee paastottaa yön yli. Hevosen voi tuoda sairaalaan paastoamaan jo edellisenä iltana. Mikäli hevosella on kengät, ne poistetaan ennen nukutusta. Hevonen rauhoitetaan, jonka jälkeen se tuetusti kaadetaan nukutusaineiden avulla pehmustetussa karsinassa. Leikkauksen aikana hevosen verenpainetta ja hengityskaasujen sekä nukutusaineen pitoisuuksia tarkkaillaan. Useimmiten otamme verinäytteitä myös nukutuksen aikana saadaksemme tietoa potilaan elimistön tilasta. Seuraamme myös hevosen sydänfilmiä ja kudoksien riittävää hapensaantia. Omistaja voi seurata leikkauksen kulkua leikkaussalissa olevan ikkunan kautta. Leikkauksen jälkeen hevonen herää ja nousee jaloilleen pehmustetussa karsinassa. Sitten potilas siirretään heräämöstä talliosastolle karsinaan, ja se voidaan kuljettaa tapauksesta riippuen kotiin joko samana iltana tai seuraavana päivänä.

Tavallisimpia kiireettömiä leikkauksia ovat kastraatiot ja irtopalojen poistot. Päivystystapauksista leikkauksella hoidetaan tavallisimmin ähkyjä ja haavoja.

Eläinlääkärin arvion perusteella hevosen tila saattaa vaatia sairaalahoitoa. Sairaalahoidossa olevista hevosista pidetään hyvää huolta, sairaalassa on aina vähintään hoitaja paikalla. Soitamme (joko eläinlääkäri tai hoidossa mukana oleva opiskelija) hevosen voinnista päivittäin, ellei toisin ole sovittu. Pyrimme, että samat henkilöt hoitavat potilasta koko ajan, mutta yötyön ja opetuksen vuoksi eläinlääkäri voi vaihtua. Eläinlääkärit ovat selvillä oman alansa kaikista sairaalapotilaista. Soitamme yleensä iltapäivisin, jos hevosella ei ole akuuttia ongelmaa. Muu henkilökunta ei voi kommentoida hevosenne vointia. Mikäli hevosen tilassa tapahtuu merkittävä muutos, otamme yhteyttä mahdollisimman pian, mutta hoidamme ensin kiireelliset toimenpiteet.

Hoitokustannukset
Hevosen kertyneet hoitokustannukset kerrotaan päivittäin, mutta tarkkaa kokonaiskustannusta on monessa tapauksessa mahdoton arvioida etukäteen. Toipumisnopeus, komplikaatiot ja lääkityksen muutokset, sekä tukihoidon tarve vaikuttavat laskun loppusummaan. Sairaala ei tiedä hevosenne vakuutusehtoja, joten oikein vastaus korvauksista tulee aina oman yhtiönne vakuutusvirkailijalta. Sairaalan protokollan mukaan potilaan hoidon kustannuksien ylittäessä 2000 euroa veloitetaan kertyneet kustannukset ennakkomaksuna, vaikka hoito jatkuu. Ennakkomaksu ei koske LähiTapiolan hoitokulujen suorakorvauspotilaita.

Omat tavarat
Emme vastaa sairaalassa olevista hevosen omista tavaroista tai rehuista, joten jättäkää hevoselle sairaalaan vain riimu, ei narua tai loimea. Jos hevonen tilansa puolesta voi ulkoilla tarhassa, sovitaan asiasta eläinlääkärin kanssa.

Vierailu
Vierailuaika on ensisijaisesti klo 16–18 välisenä aikana. Erityisesti potilaskiertojen aikana omistajat eivät voi olla läsnä opetustilanteen ja potilaiden tietosuojan vuoksi. Pyydämme ilmoittautumaan henkilökunnalle tullessanne.

Eristys
Potilaita hoidetaan eristettynä sairaalassa melko usein erilaisista syistä, tavallisimpia ovat ripuli, kuume ja ulkomaanmatka lähiaikoina. Kysykää ohjeita pukeutumiseen ja liikkumiseen ennen kuin menette eristetyn hevosenne luo. Sairaala ottaa tarvittaessa hygieniaan liittyviä näytteitä kaikista potilaista.

Kotiutus
Toivomme, että hevonen haetaan kotiin klo 8–21 välisenä aikana, lasku maksetaan ensisijaisesti hevosta haettaessa (käteinen, pankkikortit, yleisimmät luottokortit). Lisäksi klinikalla on mahdollisuus tarjota erämaksumahdollisuus rahoitusyhtiöiden Lindorff ja Repo-rahoitus Oy kautta. Klinikalla on suorakorvaussopimus LähiTapiolan kanssa, sitä varten tarvitsemme hevosen vakuutusnumeron. Mikäli tarvitsette laskutuksessa erityisjärjestelyjä, asiasta on jo ennen kotiutusta sovittava eläinsairaalan laskutuksesta vastaavan henkilön kanssa.

Tietoa maksuehdoista

Hevossairaalassa on valmiudet tehohoitoon sitä tarvitseville potilaille. Sairaalassa on ympäri vuorokauden koulutettu henkilökunta, joka on rutinoitunut vakavasti sairaiden potilaiden hoitoon. Aikuisen hevosen tehohoito ei koskaan voi olla niin intensiivistä kuin ihmisten tai vaikkapa koirien, mutta erityisesti varsojen tehohoidolla saavutetaan usein hyvät tulokset.

Tyypillisiä tehohoitoa vaativia potilaita ovat pikkuvarsojen lisäksi ähkyleikatut hevoset, synnytyskomplikaatioista kärsivät tammat sekä ripuli- ja endotoksemiapotilaat. Silmäpotilaat eivät tarvitse varsinaista tehohoitoa, mutta tiiviin lääkityksen ja seurannan takia niiden hoito on usein helpointa sairaalassa.

Tehohoitopotilaat tarvitsevat usein jatkuvaa suonensisäistä nestehoitoa tai toistuvia lääkityksiä, kuten antibiootteja tai silmälääkkeitä. Tarvittaessa hevosille voidaan antaa lisähappea myös karsinassa. Osassa karsinoista on valvontakamera, josta hevosta voidaan seurata. Tehohoidossa olevaa varsaa valvoo kaiken aikaa yksi opiskelija tai hoitaja, joka seuraa ja auttaa varsaa yksilöllisesti tehdyn suunnitelman ja eläinlääkärin ohjeiden mukaan. 

Fysioterapiaan tullessaan potilas tutkitaan aina ensimmäisellä kerralla fysioterapeuttisesti. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa ns. fysioterapeuttiset ongelmat.

Jos diagnoosi on vaikkapa selkäkipu, fysioterapeuttisia ongelmia voivat olla esimerkiksi:

  • kipu selän lihaksissa
  • surkastunut selän lihaksisto
  • inaktiivinen vatsan lihaksisto
  • rajoittunut liikelaajuus
  • epäsopiva satula

Näiden ongelmien listaamisen jälkeen sovitaan omistajan kanssa sekä lyhyen, että pitkän aikavälin tavoitteet.  Lyhyen aikavälin tavoite voi olla esimerkiksi selän lihaksiston kivun hallinta, liikkuvuuden parantaminen sekä lihasmassan lisääminen, vatsalihasten aktivointi ja optimaalisesti sopivien varusteiden hankinta.

Pitkän aikavälin tavoitteena voi olla esimerkiksi hevosen paluu huippu-urheilutasolle ja selän kiputilan uusimisen ennaltaehkäisy. Tavoitteisiin pääsemiseksi laaditaan kuntoutussuunnitelma, johon kuuluu aikataulu ja terapiamuotojen valinta.

Kirjallinen työ ja huolellinen potilaskirjanpito ovat tärkeä osa jokaisen potilaan terapiaa. Hoidon ohessa tehdään jatkuvaa uudelleenarviointia fysioterapian tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta, josta raportoidaan myös jatkuvasti hoitavalle eläinlääkärille. Teemme myös yhteistyötä kentällä työskentelevien kollegojen sekä muiden ammattiryhmien kanssa.

Yhteistyö eläinlääkärin kanssa on oleellisen tärkeää hevosten tuloksellisessa fysioterapiassa. Usein esimerkiksi ontuma- tai selkäkipupotilaalle varataan aika yhteiseen eläinlääkärin sekä fysioterapeutin tutkimukseen ja hoitoon

Osastopotilas

Hevosen ollessa potilaana sairaalaosastolla saattaa fysioterapeuttinen kuntoutus olla tarpeen. Tällöin eläinsairaalan fysioterapeutti antaa hevoselle fysioterapiaa jopa useita kertoja päivässä. Fysioterapeutti pitää omistajaan yhteyttä puhelimitse, kirjaa potilaskirjanpitoon tiedotteita ja kirjallisia ohjeita sekä neuvoo mahdollisissa yhteisissä terapiatilanteissa. 

Päiväkuntoutuja

Mikäli hevosen tilanne vaatii intensiivistä kunoutusta tai omistajan aikataulujen ollessa haastavat, voi hevosen tuoda aamulla sairaalaan ja noutaa sen kotiin vasta illalla. Tällöin hevonen saa oman päiväkarsinan, ja fysioterapeutti voi antaa päivän aikan tarvittavan määrän fysioterapiaaterapiaa. Hevonen voi myös viipyä useampia päiviä sairaalassa kuntoutuksessa ja fysioterapiassa.

Polikliininen potilas

Poliklinikallemme voit varata ajan sekä lääkärin lähetteellä, että omatoimisesti ilman lähetettä riippumatta asuinpaikasta tai lähettävän lääkärin sijainnista. Poliklinikkakäynnillä omistaja on aina mukana hoitotilanteessa, ellei yksilöllisistä syistä omistajan kanssa toisin päätetä. Aikaa poliklinikkakäynnille kannattaa aina varata n. 1-2 tuntia.

Laboratoriopalveluista  vastaa kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston keskuslaboratorio Viikissä. Päivystysaikaan ja hätätapauksissa sairaalan omassa laboratoriossa voidaan tehdä hoidon aloittamiseksi välttämättömiä laboratoriotutkimuksia. Lisätietoa laboratoriopalveluista

Hevoset saavat tyypillisimmin infektion nivelen lähellä olevasta haavasta tai jännetuppeen ulottuvasta traumasta, esim. potkusta hokkikengällä. Toisinaan nivelinfektio voi johtua aiemmista eläinlääketieteellisistä toimenpiteistä kuten nivelen injektiosta tai leikkauksesta. Myös verenkierrossa kulkeva bakteeri voi aiheuttaa  varsinkin vastasyntyneillä ja nuorilla varsoilla nivelinfektion.

Hoitotavat
Nivelinfektioiden hoito on ensisijaisesti nivelhuuhtelu, joko tähystyksessä (artroskopia) tehtynä tai neulojen kautta tehtynä. Useimmiten ja tehokkaimmin nivelhuuhtelu tehdään nukutuksessa. Huuhtelutarpeen määrä riippuu hevosen vasteesta hoitoon, useimmat hevoset paranevat 1-3 huuhtelukerralla. Niveltähystystä käytetään ja suositellaan paremman huuhtelutehon aikaansaamiseksi ja nivelen tilan arvioimiseksi ja myös, jos potilas ei ole vastannut neulahuuhteluhoitoon. Infektoituneesta kohdasta pyritään ottamaan näytteet bakteeriviljelyyn, jotta saadaan tutkittua bakteerin antibioottiherkkyys, mutta kaikista viljelyistä ei aina saada bakteerikasvua.

Ennuste
Nivelen ja jännetupen infektioiden ennuste on aina varauksellinen ja riippuu myös siitä, kuinka nopeasti hevonen tulee hoitoon trauman jälkeen. Ennuste riippuu myös aiheuttajabakteerista ja trauman luonteesta. Jo tulehtunut nivel ei  välttämättä vaadi päivystyshuuhtelua yöllä, vaan se voidaan huuhdella tähystyksessä myös päivällä. Toisinaan ajoissakaan aloitettu hoito ei auta, jolloin infektion seurauksena on nivelen tuhoutuminen ja nivelrikko. Nivelinfektion hoitokustannukset ovat keskimäärin 2000 - 4000 euroa riippuen huuhteluiden määrästä ja käytetyistä lääkkeistä.

Riskit
Hevoselta poistetaan kengät nukutusta varten, jotta se ei loukkaisi itseään heräämisen aikana. Hevosen nukutus on edelleen ongelmallisempaa kuin esimerkiksi pieneläinten. Anestesiaan liittyy riski muun muassa lihasvaurioista, luunmurtumasta tai hengitysteiden reaktioista. Eläinsairaala pyrkii minimoimaan anestesiariskit ja ne ovat vähäisemmät muutoin terveellä hevosella, mutta niitä ei voida kokonaan poistaa.

Yliopistollisessa eläinsairaalassa toimii hevosten veripankki, johon kaivataan jatkuvasti uusia verenluovuttajia. Verta tarvitaan ympäri vuoden vakavasti sairaille hevosille ja poneille. Verestä erotetusta plasmasta hyötyvät eniten pikkuvarsat, joilla on syntymän jälkeinen vasta-ainepuutos. Plasmaa voidaan myös käyttää vakavissa sairauksissa, kuten ähkyleikkauksien jatkohoidossa. Plasmaa tarvitaan verenmyrkytystapauksissa, proteiinin ja hyytymistekijöiden puutteessa sekä maksa- ja munuaissairauksissa. Plasmaa kerätään ensisijaisesti sairaalassa hoidettavien potilaiden käyttöön. Ilmoittautuminen tapahtuu Hevossairaalan ajanvarauksen kautta.

Tuleeko hevosestani verenluovuttajasankari?

Verenluovuttajahevosen tulee turvallisuuden vuoksi täyttää seuraavat kriteerit:

  • terve
  • 2-16 vuoden ikäinen
  • yli 300 kg painoinen
  • ei ole koskaan ollut tiineenä
  • rokotettu ja loishäädetty säännöllisesti
  • ei ole itse saanut verensiirtoa tai plasmaa
  • ei ole todettu veritauteja (esim. piroplasmoosia)
  • asunut Suomessa viimeiset 24 kk

Tarvitsemme luovuttajiksi erirotuisia hevosia, sillä saman rotuisilla hevosilla veriryhmät ovat lähimpänä toisiaan. Erityisesti toivomme luovuttajiksi suomenhevosia ja lämminverisiä ravihevosia.

Verenottotapahtumassa hevoselle tehdään ensin terveystarkastus, jonka jälkeen siltä ajellaan pieni määrä karvaa kaulalaskimon alueelta, jotta veri pystytään ottamaan puhtaasti. Hevoselta otetaan pieni verinäyte, jonka tulokset annetaan omistajalle mukaan. Hevonen rauhoitetaan verenottotapahtumaa varten. Verenluovutus kestää noin tunnin verran. Verenluovuttajasankarin liikunta saa olla kevyempää muutaman päivän luovutuksen jälkeen.

Verenluovutus hoituu kätevästi myös muun toimenpiteen, esimerkiksi ontumatutkimuksen, kengityksen tai ostotarkastuksen, yhteydessä. Tällöin toimistomaksu hyvitetään laskusta.

Verenluovuttajasankareille tarjoamme terveystarkastuksen sekä piristykseksi Orion Pharma Eläinlääkkeiden Nutrisal -elektrolyyttijuomajauhetta. Omistaja saa hyvän mielen lisäksi tietoa hevosensa sen hetkisestä terveydentilasta.