Kansallispuistot muodostavat Suomen luonnonsuojelualueiden verkoston rungon. Jokamiehenoikeudet ja velvollisuudet ulottuvat myös suojelualueille, mutta luonnonsuojelulaki antaa mahdollisuuden rajoittaa liikkumista alueen suojelutavoitteen saavuttamiseksi. Lue lisää ympäristöministeriön verkkosivuilta ja luontoon.fi palvelusta.
Ympäristöministeriö vastaa:
”Kentällä ryhmä, kolme luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöä sekä Museovirasto tekivät ympäristöministeriölle aloitteen tiedekansallispuiston perustamisesta Evolle. Myös Helsingin yliopisto oli yksi aloitteen allekirjoittajista. Kansallispuistot perustetaan luonnonsuojelulain nojalla. Lakiin on kirjattu kansallispuistojen rauhoitusmääräykset, joita noudatetaan kaikissa kansallispuistoissa – siten myös tiedekansallispuistoa perustettaessa.
Luonnonsuojelulaki ei tunne tiedekansallispuistokäsitettä, koska sellaista ei Suomeen aiemmin ole ehdotettu saatikka perustettu. Siksi ympäristöministeriössä nähtiin tarpeelliseksi hyödyntää laaja-alaisempaa asiantuntemusta. Ministeriö katsoi, että tiedekansallispuiston paras asiantuntemus on aloitteentekijätahoilla ja erityisesti Helsingin yliopistolla, jolla on pitkät perinteet Evon tieteellisessä tutkimustoiminnassa. Tämän vuoksi ministeriö päätyi asiasta yliopiston kanssa neuvoteltuaan antamaan sille toimeksiannon työryhmän perustamiseksi. Ministeriö halusi myös, että uudesta asiasta käydään sen edellyttämä, riittävän laajapohjainen keskustelu ennen kuin ministeriö päättää mahdollisen lakiesityksen valmisteluun ryhtymisestä.”
Helsingin yliopisto on ympäristöministeriön toimeksiannosta nimennyt Evon tiedekansallispuiston valmistelua taustoittavan työryhmän ajalle 25.1.–30.6.2021. Alueellisen ryhmän työ ja ehdotukset toimivat aineistona kansallispuistoa koskevan hallituksen esityksen valmistelussa ympäristöministeriössä.
Työryhmä koostuu pääasiassa paikallisista toimijoista ja tahoista, joita Evon tiedekansallispuiston perustaminen joko välittömästi tai välillisesti koskee. Työryhmän työhön osallistuu lisäksi laaja-alaisesti eri yhteiskuntasektoreita edustavia tahoja.
Tarkemmat tiedot työryhmän jäsenistä sekä sen tehtävistä löydät Helsingin yliopiston tiedotteista.
Tällä sivulla vastataan hanketyöryhmän työskentelyn yhteydessä esiin nousseisiin kysymyksiin koskein Evon tiedekansallispuistohanketta.
Työryhmä koottiin edustuksellista demokratiaa ja hyviä hallintotapoja noudattaen kaikista niistä alueellisista tahoista, joita tuleva tiedekansallispuisto välittömästi koskettaa. Työryhmän puheenjohtaja lähestyi erikseen kunkin organisaation/järjestön johtoa ja pyysi esittämään henkilöä työryhmän jäseneksi. Jokainen työryhmän jäsen on näin ollen laajemman viiteryhmän edustaja.
Työryhmän järjestäytymiskokous pidettiin 29.1.2021 ja se aloitti varsinaisen työskentelynsä 16.2.2021. Työryhmä on aluksi kuullut ja käsitellyt ryhmän jäsenten omien viiteryhmien näkemyksiä tiedekansallispuistosta. Tämä jälkeen se on kuullut luonnonsuojelulainsäädännön asiantuntijoita, alueen metsäyhtiöitä, maanomistajia, viranomaistahoja (naapurikunnat, Päijät-Hämeen liitto, Hämeen ELY-keskus) ja Suomen Riistakeskusta. Erillisiä kuulemistilaisuuksia on järjestetty mm. retkeilijöille ja virkistyskäyttäjille, yrittäjille, Hämeenlinnan kaupungin johdolle ja Puolustusvoimille. Työryhmän puheenjohtajisto on lisäksi ollut yhteyksissä lukuisiin muihin tahoihin. Ryhmä tulee kuulemaan vielä ainakin virkistyskäyttäjiä (Suomen Latu), kalastajia, metsästäjiä, paralympiakomiteaa ja yksityisiä maanomistajia. Kaikille avoimia kuulemistilaisuuksia tullaan järjestämään myöhemmin keväällä, mikäli koronatilanne sen suinkin sallii. Valmistelutyönsä pohjalta työryhmä tekee toimeksiannossa annetuista asiakokonaisuuksista ehdotuksen ympäristöministeriölle tiedekansallispuiston jatkovalmistelua varten.
Työryhmä tekee valmistelutyönsä pohjalta ympäristöministeriön toimeksiannon mukaisesti ehdotuksen ympäristöministeriölle Evon tiedekansallispuiston rajauksesta, lainsäädäntöön liittyvistä erityiskysymyksistä sekä alueen sisäisten toimintojen järjestelyistä kesäkuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen on ympäristöministeriön asia työryhmän ehdotuksen pohjalta arvioida ovatko Evon tiedekansallispuiston perustamisedellytykset olemassa, ja mikäli edellytykset täyttyvät, päättää siirtymisestä lakiesityksen valmisteluun. Mahdollinen lakiesitys käsitellään valtioneuvostossa ja lähetetään hyväksynnän jälkeen hallituksen esityksenä eduskunnalle, joka päättää, missä muodossa laki hyväksytään. Laki tulee voimaan tasavallan presidentin vahvistettua sen. Kansallispuisto perustetaan aina erityislailla.
Ei.
Partiolaisten aktiivisessa käytössä oleva nuorisoleirialue on opetusmetsän sisällä ja jää siten kansallispuiston ulkopuolelle.
Ei.
Ei.
Evon tiedekansallispuiston rauhoitussäädökset astuvat voimaan sillä päivämäärällä kun laki Evon kansallispuistosta astuu voimaan. Metsähallituksen Luontopalvelujen toimesta Evon tiedekansallispuistolle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma sekä järjestyssääntö noudattaen Metsähallituksen suunnitteluperiaatteiden mukaista osallistavaa suunnittelua.
Ei. Alueellisen työryhmän tehtävänä on valmistella ehdotus Evon tiedekansallispuistoksi siihen liittyvine toimeksiannossa annettuine asiakohtineen. Työryhmä ei siten käsittele alueen kehittämistä retkeilyalueena.
Hossan ja Teijon retkeilyalueiden muuttuessa kansallispuistoiksi, kävijämäärä on tuplaantunut. Samansuuntainen kehitys on realistinen myös Evon alueelle, jossa oli 85 000 käyntikertaa vuonna 2019.
Marjastus ja sienestys on sallittu kaikkialla paitsi eläimistön tai kasvillisuuden säilymiseksi mahdollisesti myöhemmin perustettavissa kansallispuiston rajoitusosissa.
Esitystä voi käyttää tietolähteenä, mutta käytännössä työryhmä aloittaa puhtaalta pöydältä ja kirjoittaa täysin uuden raportin ympäristöministeriölle asiantuntijoiden tietojen perusteella ja intressiryhmien kuulemistilaisuuksien avulla.
Ei. Kunnat, yritykset ja yksityiset maanomistajat saavat harjoittaa elinkeinojaan ja järkeväksi katsomaansa toimintaa omistamillaan maa-alueilla.
Metsähallituksen vuonna 2020 laatiman Evon retkeilyalueen maankäytön ja matkailun yleissuunnitelman mukaan Evon kävijät arvostavat kävelyä, retkeilyä ja luonnontarkkailua. Häiritsevinä tekijöinä ja kehittämistarpeina mainitaan hakkuut, tienkorjaustyöt ja venevuokrausmahdollisuuksien puuttuminen.
Todennäköisesti kyllä. Asia linjataan aikanaan tarkemmin kansallispuistolle tulevassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa, jonka Metsähallituksen Luontopalvelut laatii osallistavana prosessina.