Väitös: Tuottajien ymmärrys nupoutuskivusta edistää vasikoiden kivunhoitoa

10.4.2015
Nupoutus tarkoittaa nuorten vasikoiden sarvenaiheiden tuhoamista niin, ettei eläimelle kasva sarvia. Suomessa vasikat nupoutetaan kuumapolttoa käyttämällä ja toimenpide ilman kivunlievitystä aiheuttaa eläimelle voimakasta kipua. Tätä kipua voidaan hoitaa tehokkaasti käyttämällä rauhoitusta, paikallispuudutusta ja tulehduskipulääkettä. ELL Ann-Helena Hokkanen selvitti väitöskirjatyössään suomalaisten maidontuottajien käsityksiä ja käytäntöjä vasikoiden nupoutuksesta ja nupoutuskivusta sekä mahdollisuuksia tutkia ja hoitaa vasikoiden kokemaa nupoutuskipua entistä paremmin. Hokkasen tutkimuksessa kehitettiin uusi menetelmä vasikoiden makuuajan ja unen mittaamiseen sekä testattiin uutta menetelmää vasikoiden rauhoittamiseen nupoutusta varten.
hokkanen_160.jpg

Nupoutus on toimenpiteenä hyvin yleinen, koska sarvettomia eläimiä pidetään turvallisempina niin toisilleen kuin myös hoitajilleen. Yleinen kansainvälinen suositus on, että vasikat nupoutetaan kivunlievitystä käyttäen, mutta aina näin ei kuitenkaan tapahdu. Suomessa vasikan saa lain mukaan nupouttaa ilman kivunlievitystä neljän viikon ikään saakka.

Rauhoitus helpottaa puudutteen käyttöä eikä vasikalle jää ikävää muistijälkeä toimenpiteestä. Puudute estää kivun toimenpidehetkellä ja noin kaksi tuntia sen jälkeen. Tulehduskipulääke puolestaan hoitaa kipua puudutteen tehon lakattua noin vuorokauden.  Nupoutettavan vasikan saa lääkitä vain eläinlääkäri. Näinollen eläinten omistajat ovat ratkaisevassa asemassa vasikoiden kivun hoitamisesta päätettäessä.

Vaikka nupoutuksen aiheuttamaa kipua toimenpidehetkellä ja heti sen jälkeen on tutkittu paljon, nupoutuksen aiheuttamasta pidempikestoisesta kivusta tiedetään hyvin vähän. On olemassa viitteitä siitä, että vasikat voivat kokea kipua nupoutuksen jälkeen useiden vuorokausien ajan, ja lisää tutkimuksia aiheesta tarvitaan. Koska kipu voi aiheuttaa levottomuutta ja vaikuttaa vasikoiden lepokäyttäytymiseen ja uneen, Hokkasen tutkimuksessa kehitettiin automaattinen mittalaite mittaamaan vasikoiden makuuaikaa ja unta automaattisesti, eläimiä häiritsemättä. Lisäksi, koska nupoutuskivun lievittäminen tehokkaasti ja käytännöllisesti erilaisissa tilanteissa on tärkeää, Hokkasen tutkimuksessa testattiin vasikoille uutta rauhoitustapaa, suuhun annettavaa rauhoitegeeliä.

Hokkasen tutkimuksessa kehittämä automaattinen mittalaite toimi hyvin tuotanto-oloissa ja mittasi vasikoiden makuuaikaa sekä nukkumiseen käytettyä aikaa tarkasti. Mittari voi tulevaisuudessa helpottaa nupoutuksen aiheuttaman kivun tutkimista. Suun limakalvoilta imeytyvä rauhoite vasikoille toimi tutkimustilanteessa hyvin ja mahdollisti paikallispuudutteen käytön ennen nupoutusta. Uusi lääkitystapa vaatii lisätutkimuksia, mutta se voi tulevaisuudessa helpottaa ja lisätä paikallispuudutteen käyttöä.

Lisäksi Hokkasen tutkimuksen mukaan suomalaiset maidontuottajat suhtautuivat nupoutuskipuun vakavasti ja kokivat kivun voimakkaaksi. Tuottajat, jotka kokivat nupoutuskivun voimakkaaksi, suhtautuivat naudan kipuun yleensä vakavammin kuin ne tuottajat, jotka arvioivat kivun lievemmäksi. Tuottajat, jotka pitivät nupoutuksen aiheuttamaa kipua voimakkaana ja kivunlievityksen käyttöä tärkeänä, kutsuivat eläinlääkärin paikalle lääkitsemään nupoutettavat vasikat useammin kuin ne tuottajat, jotka arvioivat kivun ja kivunlievityksen tarpeen alhaisemmaksi. Kivunlievityksen käyttöä nupoutuksen yhteydessä voitaisiin tulevaisuudessa lisätä kouluttamalla eläinten omistajia vasikan kokemasta kivusta ja kivunlievityksen tärkeydestä.

ELL Ann-Helena Hokkanen väitteli eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopiston Viikin B-talon luentosalissa 2 (Latokartanonkaari 7) perjantaina 10.4.2015 klo 12 aiheesta:
"Hot-iron disbudding pain in calves – Studies on perception of pain and options to increase pain alleviation"

Väitöskirja kuuluu eläinten hyvinvointitieteen alaan.

Vastaväittäjänä toimi professori Christoph Winckler (University of Natural Resources and Life Sciences, Itävalta) ja kustoksena professori Anna Valros.

Väitöskirjan elektroninen versio: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153841

Lue lisää aiheesta: Terveys