Puheäänteiden käsittely aivoissa on erilaista, jos vastasyntyneillä on perinnöllinen lukihäiriöriski

Lukivauva-hankkeen ensimmäiset tulokset: lukivaikeusriski näkyy jo vastasyntyneen vauvan aivoissa. Perinnöllinen lukivaikeusriski muovaa aivojen kielellisiä valmiuksia ja se näkyy vauvojen aivojen toiminnassa. Jo vastasyntyneenä lukivaikeusriskissä olevien vauvojen aivot erottelevat puheäänteitä eri tavalla, kuin jos vauvojen suvussa ei ole lukivaikeutta. Tämä epätyypillinen kehitys saattaa myötävaikuttaa kielellisten häiriöiden syntyyn ja mahdollisesti johtaa myöhemmin lukemisen pulmiin. Pitkän uurastuksen lopputuloksena Lukivauva-tutkimuksen ensimmäiset tulokset on nyt julkaistu kansainvälisessä Clinical Neurophysiology -lehdessä.

Lukivaikeusriskiryhmällä tyypillisestä poikkeavia aivovasteita

Tutkimus kuuluu hankkeemme väitöskirjantekijän Anja Thieden tutkimukseen, jossa selvitettiin, miten vastasyntyneillä lukihäiriöriski vaikuttaa puheen käsittelyyn aivoissa. Vauvoilta rekisteröitiin aivosähkökäyrää (EEG) samalla kun he kuulivat suomenkielisiä puheääniä. Puheäänissä tapahtui muutoksia, joiden erottaminen oli heikentynyttä lukivaikeusriskissä olevilla vauvoilla.

Lukivaikeuden riski vaikutti monin tavoin puheen käsittelyyn vastasyntyneen aivoissa. Lukiriskiryhmän vauvoilla tietyt aivovasteet saattoivat esimerkiksi puuttua kokonaan, olla pienempiä tai tulla esiin eri osassa aivoja kuin verrokkiryhmän vauvoilla. Ryhmien väliset erot voivat liittyä siihen, missä tahdissa kuuloalueet kypsyvät.

Tulokset sopivat hyvin yhteen aiempien tutkimusten kanssa, joiden mukaan äänteiden havaitsemisen ongelmat liittyvät lukivaikeuteen. Nämä ongelmat puolestaan voivat vaikeuttaa lukemaan oppimista. Aivovasteiden avulla saattaisi olla mahdollista tulevaisuudessa kehittää tapoja tunnistaa mahdollisimman varhain ne vauvat, joilla lukivaikeusriski on erityisen korkea, ja tukea heidän kielellistä kehitystään niin aikaisin kuin mahdollista.

Tutkimuksen vauvoilla korkea perinnöllinen lukivaikeusriski

Tutkimuksessa oli mukana 44 Lukivauva-hankkeeseen osallistunutta vastasyntynyttä vauvaa, joilla oli korkea perinnöllinen lukivaikeusriski. Tämä tarkoittaa sitä, että vähintään toisella vanhemmista oli todettu keskivaikea tai vaikea lukivaikeus. Lisäksi verrokkiryhmässä oli 44 vauvaa, joiden lähisuvusta ei löydy lukivaikeutta. Mittausten aikana vauvat olivat alle kahden viikon ikäisiä. Vauvojen aivosähkökäyrä mitattiin joko Jorvin sairaalassa tai Jyväskylän psykologian laitoksella.

 
Lukivauva-hankkeen ensimmäinen vauvoja koskeva tieteellinen artikkeli

Vastasyntyneiden vauvojen EEG-tutkimukset aloitettiin Lukivauva-hankkeessa vuonna 2015. Hankkeen ensimmäiset tulokset on nyt julkaistu kansainvälisessä vertaisarvioidussa tiedelehdessä, mikä on merkittävä saavutus! Tieteen tekeminen voi toisinaan tuntua hitaalta, sillä aineiston keräämisen jälkeen tutkijan työ aineiston parissa vasta alkaa. Analyysi, tulosten raportointi, valmiin artikkelikäsikirjoituksen laatiminen ja tiedeyhteisön tekemä vertaisarviointi ovat välttämättömiä, vaikkakin joskus hitaita osia laadukkaassa tutkimustyössä. Toivon mukaan saamme pian jakaa lisää uusia tuloksia!

Linkki alkuperäiseen tutkimusartikkeliin Clinical Neurophysiology -lehdessä (englanniksi). Artikkelin kirjoittivat väitöskirjantekijä, diplomi-insinööri Anja Thiede, tutkijatohtori Paula Virtala, filosofian maisteri ja hankkeen entinen tutkimusassistentti Iina Ala-Kurikka, yliopistonlehtori Eino Partanen, kasvatustieteen professori Minna Huotilainen, tutkimuksesta vastaava lääkäri, neonatologi Kaija Mikkola, psykologian professori Paavo H. T. Leppänen sekä psykologian professori Teija Kujala.