Vaihteleva kunniakäsitys
Tutkija Anna Koivusalon mukaan kunnia on perinteisesti nähty jäykkänä, muuttumattomana käytöskoodina.
– Yhtenäisen koodiston sijaan kunnia oli kuitenkin ennemminkin yhdistelmä yksilöllisiä kunniakäsityksiä. Tämän vuoksi yksilöiden oli jatkuvasti tarkistettava ja korjattava tulkintojaan kunniasta, mikä teki kunniasta hyvin epävakaan ja jatkuvasti muuttuvan ohjenuoran, Koivusalo kertoo.
Koivusalon väitöstutkimus avaa kunniakäsityksen vaikutusta tunneilmaisuun 1800-luvun Yhdysvaltain eteläosissa. Kunnia vaikutti vahvasti etelävaltiolaisten elämään, sillä sen avulla määriteltiin yhteiskunnassa sallitut ja hyvänä pidetyt tunteet. Se myös auttoi ilmaisemaan tunteita hyväksytyllä tavalla, jolloin oli helpompi sopeutua yhteiskuntaan ja saavuttaa tavoitteita.
– Kunnia oli siis väline yhteiskunnassa toimimiseen. Yhteiskunta salli, odotti ja rohkaisi vain kunnian mukaisesti suunniteltuja ja suunnattuja tunteita.
Pelko naamioituu rohkeudeksi – ja johtaa sotaan
Yhdysvaltain sisällissodan käynnistäjä James Chesnut muokkasi tunneilmaisujaan sen mukaisesti, mitä piti missäkin tilanteessa kunniallisena. Kunniaa pidetäänkin Koivusalon mukaan yhtenä syynä sodan syttymiseen.
– Chesnutin valinnat ja teot heijastelevat sitä, miten etelävaltiolaiset vastasivat kunniaa ja tunneilmaisuja koskeviin vaatimuksiin, Anna Koivusalo tarkentaa.
– Juuri pelko kunnian – Chesnutin oman ja koko Etelän – menettämisestä oli syy siihen, miksi Chesnut tuki aktiivisesti etelävaltioiden eroa liittovaltiosta ja antoi käskyn ampua Yhdysvaltain sisällissodan ensimmäiset laukaukset Fort Sumterin linnoituksessa Charlestonin kaupungin edustalla huhtikuussa 1861.
Kriisiaikoina kunniakäsityksen sisältö ja kunniallisen tunneilmaisun merkitys saattoivat muuttua rajusti. Fort Sumterin tapahtumat kertovatkin Koivusalon mukaan hyvin siitä, miten pelko – sodan uhasta, kontrollin ja maineen menettämisestä sekä oman yhteiskuntaan kohdistuvasta vaarasta – naamioitiin ja kanavoitiin paljon hyväksyttävämmiksi tunteiksi kuten rohkeudeksi ja päättäväisyydeksi.
FM Anna Koivusalo väittelee 3.6.2017 kello 10 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "The Man Who Started the American Civil War: Southern Honor, Emotion, and James Chesnut, Jr.". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XII.
Vastaväittäjänä on professori John Mayfield, Samford University, Alabama, ja kustoksena on professori Markku Peltonen.
Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.